SK 25.6.2004: Suomen suurin juhannuskala saalistettiin 90 vuotta sitten

Satakunnan Kansa

Kokemäenjoella vedettiin nuotalla 22. kesäkuuta 1914 ylös sampi, joka painoi 152 kiloa ja oli 265 senttiä pitkä.

– Vedessä alkoi kauheasti muljata. Siitä tiedettiin, että siellä on jokin elävä, eikä tukki.

Ulvilan Sunniemen nuotta-apajasta nousi 90 vuotta sitten kesällä elävä, joka on jäänyt Suomen kalastushistoriaan.

Kolme miestä joutui tekemään töitä tosissaan ennen kuin joesta saatiin nostettua 152-kiloinen ja 265-senttinen sampi.

Satakunnan Kansa haastatteli vuonna 1984 nakkilalaista Jussi Penttilää, joka oli seitsenvuotiaana pojannappulana paikalla todistamassa harvinaislaatuista tapahtumaa. Lienee todennäköistä, että vuonna 1990 menehtynyt Penttilä oli yksi viimeisistä silminnäkijöistä.

– Sunniemen kartanon omistaja, maataloustirehtööri Palin oli paikalla yllään valkea pellavapuku ja päässään tasalakkinen olkihattu. Palin meni rantaan ja huusi: ”Sampi! Sampi se on!”, muisteli Jussi Penttilä.

Palinin sanaa ei epäilty, vaikka sampi oli jo silloin todella harvinainen kala.

– Hän oli kulkenut Volgallakin. Tavalliset kuolevaiset eivät siihen aikaan paljon kiertäneet maailmaa, mutta semmoinen kartanonomistaja kiersi.

Harjunpäässä tuolloin asunut Penttilä oli tuona suuren sammen sunnuntaina menossa isänsä kanssa Poriin hakemaan siikaa, kun he huomasivat, että rannassa on paljon väkeä.

Isä arveli, että joku olisi hukkunut.

Porin Isojoenrannalla asustanut Frans Tähtinen muisteli puolestaan kuinka iso kala tuotiin näytille Lukkarinsantaan.

Tähtisen mukaan kala oli torilla näytteillä pari kolme päivää ennen kuin se myytiin.

Rautakangella henki pois

Kokemäenjoen sammen pyydysti kolme miestä. Nuottaa vetivät Väinö Leino, Uuno Vettenranta sekä mies, joka tunnetaan vain sukunimellä Väinölä. Kalastajista ei kukaan ole enää hengissä, mutta Porin murteen taitaja Ulla Leino on taltioinut muistikuvia. Väinö Leino oli Ulla Leinon aviomiehen isosetä.

– Miähe oli nuattaa vetämäs, ko yhtäkkii nappas kii ja kovi taik millai se ny sanos, et nuatas alko tuntuu jottai suurt ja sukkelaa. Rannas ne veti nuata kaksikerro kala ympäri ja veti se rannal.

Rannalla miehet lopulta taltuttivat kalan lyömällä tätä lenkkipäiselle rautakangella voimalla niskaan.

Ulla Leinon mukaan paikalle saapui tuolloin nuottarannan isäntä, Väinö Leinon isä Oskari Leino. Tuolloin oli tapana, että kartanolta nuottarannan vuokranneelle isännälle kuului nuotasta tulleet arvokalat (lohet ja siiat), loput ns. peräkalat jäivät vetäjille.

Laine teki kolmelle nuotanvetäjälle tarjouksen siitä, että hän hoitaa Porin torilla kalan myymisen, mikäli summa jaetaan neljään pekkaan. Kalastajille ehdotus sopi.

Kala varmistui vasta torilla sammeksi?

Ihan yhteneviä eivät kertomukset ole. Jussi Penttilän mukaan kala tunnistettiin sammeksi jo jokirannassa, Ulla Leinolle kerrottujen kalajuttujen mukaan asia varmistui vasta Porin torilla. Ulla Leinon mukaan torille kalan myyntiin vienyt ”vanha Leino” asetti kalan kilohinnaksi aluksi 1,50 markkaa.

– Yksi venäläinen tuli paikal, ja rupes tinkaamaa, mut Oskaripa ei tinkannu, konnei ollut mistää oskari kokosest kysymys ja venäläinen lähti tiähes.

Sen jälkeen Leinon luo tuli mies, joka kertoi, että kala on sampi, ja se on arvokas pelkästään siinä olevan kaviaarin vuoksi.

– Kulu tryki ja venäläinen tuli takasi ja sano ostavas kala. Leino sano, et kyl se vaa soppii, mut se maksaa ny kolme markkaa kilo ja kannu viinaa. Venäläinen oli vähä pöffähtänee näköne, mut katto ny kumminki parreeks ostaa kala.

Sammen hinnaksi tuli 564 markkaa ja kannullinen eli 2,6 litraa viinaa.

– Siin sai sit kaikki neljä äijää 114 markkaa kuki ja kunno pöhnä, muistelee kalastajien puolesta Ulla Leino.

Juttu on julkaistu alunperin painetussa Satakunnan Kansassa 25. kesäkuuta 2004.


Lue myös nämä


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio