Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Jouluhimmeli Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Rasismi on yleisin, mutta ei ainoa viharikosten taustatekijä — naisvihakin voi olla pahoinpitelyn syy

Viharikokset liitetään yleisesti turvapaikanhakijoiden vyöryn Suomessa aiheuttamaan uuteen tilanteeseen, mutta viharikoksen uhriksi voi joutua myös enemmistön edustaja. Näin muistuttaa rikoskomisario Toni Sjöblom , joka on tammikuun lopulta alkaen organisoinut Lounais-Suomen poliisilaitoksella viharikosten ja ääriliikkeiden laittoman toiminnan torjuntaa. –Jos esimerkiksi mies pahoinpitelee naista siksi, että hän vihaa naisia, väkivallan motiivi liittyy sukupuoleen ja siten kysymys on viharikoksesta, Sjöblom sanoo. Hän viittaa viharikoksen määritelmään. Suomen lainsäädännössä ei ole erillistä viharikosnimikettä, vaan termiä käytetään rangaistuksen koventamisperusteena, jos rikoksen tekeminen liittyy paitsi rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, myös uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen. –Hyvin usein juuri järjestyspoliisin partio menee ensimmäisenä pahoinpitelypaikalle. Heidän tulisi jo tapahtumapaikalla kyetä ottamaan huomioon asioita, jotka kertovat teon motiivista, Sjöblom sanoo. Viharikosten ja ääriliikkeiden tehostettu torjunta on uudenlaista poliisityötä. Lounais-Suomen poliisissa ääriliikkeisiin erikoistuu nyt kolme ja viharikoksiin yksi poliisi. Heidät on hajautettu eri poliisilaitoksiin. Porissa on yksi tämän ryhmän poliisi. Lisäksi huhtikuun lopulla päättyi kahdeksan viharikoskouluttajan koulutus. Heistä kolme sijoittuu Satakuntaan. Rikoskomisario Sjöblom kertoo, että viharikoksiin ja ääriliikkeisiin kohdistuva poliisityö tapahtuu pitkälle netissä. –Poliisityön toimintaympäristö on muuttunut. Poliisin on oltava siellä, missä ihmisetkin liikkuvat. Netissä työ on ennen kaikkea ennalta estävää ja paljastavaa, mutta joskus myös tutkintaan liittyvää työtä, jos rikoksen tunnusmerkistö täyttyy. Poliisin tietoon tulleiden tapausten perusteella viharikostilanne ja ääriliikkeiden toiminta Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa on huomattavasti rauhoittunut turvapaikanhakijoiden kuumentamasta tilanteesta syksystä 2015, jolloin viharikosten määrässä tapahtui valtakunnallisesti yli 50 prosentin kasvu. Poliisi kirjasi tuolloin Suomessa 1 250 viharikosepäilyä. Lounais-Suomen poliisin tietoon tuli tänä vuonna huhtikuun loppuun lopun mennessä noin 20 viharikosepäilyä, kun niitä koko viime vuonna kertyi 33. Poliisi odottaa viharikosepäilyjen määrän nousevan tänä vuonna noin 60:een. –Viharikoskoulutus henkilökunnalle aloitetaan ensi syyskuussa. Se varmasti lisää viharikosten tunnistamista niin, että rikosepäilyjen määrä nousee loppuvuodesta, Sjöblom sanoo. Yleisin viharikostyyppi Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella on selkeästi laiton uhkaus. Myös eriasteiset pahoinpitelyt erottuvat muusta joukosta. Paljon julkisuudessa ollut kiihottaminen kansanryhmää vastaan on sen sijaan poliisilaitoksen alueella hyvin marginaalinen viharikosten osa-alue. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkominen ovat viharikoksia, joiden tutkinta on valtakunnallisesti keskitetty Helsingin poliisin vihapuhetutkintaryhmään. –Poliisilaitoksen alueelta siirrettiin alkuvuonna yksi juttu Helsingin ryhmän tutkittavaksi, Sjöblom kertoo. Kaikki muut viharikoksiksi tulkittavat rikokset, kuten kunnianloukkaukset, tutkitaan paikallisesti. Kaikkein vakavimmat viharikokset Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella hoitaa järjestäytyneen ja vakavan tutkintaryhmä. Poliisin tietoon vuonna 2015 tulleista 1 250 viharikosepäilystä 991 liittyi rasismisepäilyihin. Uskontoon ja elämänkatsomukseen liittyi 133 viharikosepäilyä eli lähes kaksi kertaa aiempaa enemmän. Yli puolet tapauksista liittyi islaminuskoon. Seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyviä rikosepäilyjä oli 14 aiempaa enemmän. Vammaisuuteen liittyviä epäiltyjä viharikoksia oli 65, kaksi kertaa edellisvuotta enemmän. Tietoja viime vuoden viharikosepäilyistä ei vielä ole saatavissa. Lähde: Poliisiammattikorkeakoulu. Poliisin tulisi jo tapahtumapaikalla kyetä ottamaan huomioon asioita, jotka kertovat teon motiivista. Toni Sjöblom rikoskomisario