Pääaiheet 100 tuoreinta Verokone Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Puurunko ei innosta kerrostalorakentajia – pää auki ensi kesänä

Nolla prosenttia. Tämä pyöreä luku kertoo puurunkoisten kerrostalojen osuuden kaikista vuonna 2015 Satakuntaan valmistuneista asuinkerrostaloista. Satakunnan omakoti- ja varsinkin rivitalorakentamisessa puu suorastaan dominoi, mutta kerrostalojen puolella puurakentamisen trendi ei ole maakuntaan rantautunut. Suuria suunnitelmia on ollut, kunnianhimoisimpina Rauman Papinpelto, jonne oli alkaa rakentaa suurta puukerrostaloaluetta vuonna 2013. Hanke kuitenkin kariutui. Puukerrostalojen aikakauden pää saadaan Satakunnassa auki näillä näkymin ensi kesänä, kun Porin 6. osaan aletaan rakentaa kolmikerroksista puukerrostaloa. Riihikadun ja Tuomarinkadun kulmaan nousevan Senioritalon rakentamisesta päättäneen Sveska Kulturfonden i Björneborgin puheenjohtaja Erik Rosenlew kertoo, että puuhun päädyttiin pitkälti siksi, että 6. osa on hyvin puutalovaltaista aluetta. – Halusimme, että rakennus istuu ympäristöönsä. Halusimme myös tehdä talon, ja puurakentaminen on hyvin ajankohtaista. Tavoitteena on, että tontilla oleva punatiilinen pienkerrostalo purettaisiin ensi kesänä, ja puukerrostalon rakennustyöt alkaisivat heti sen jälkeen. Asukkaiden pitäisi päästä muuttamaan Porin 6. osan uuteen puukerrostaloon syksyllä 2018. – Uskon, ettei aikatauluun tule ainakaan suuria viivästyksiä. Tavoitteena on, että talo olisi Porin asuntomessujen erilliskohteena, Rosenlew sanoo. Hallitusohjelman tavoitteena on, että puurakenteisten asuinkerrostalojen osuus kasvaisi kymmenen prosentin vuosivauhtia. Tähän pyrytään muun muassa uudistamalla rakennusmääräyksiä. Muutosten on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa. Edotut muutokset sallisivat muun muassa 28 metriä korkeiden puukerrostalojen rakentamisen nykyisen 26 metrin sijaan. Ne myös helpottaisivat massiivipuurakennusten energiatehokkuusvaatimuksia. – Massiivipuurakennuksen ympäristövaikutukset ovat rakennuksen elinkaaren aikana paremmat kuin monella muulla rakennuksella, perustelee erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä. Ympäristön kannalta puun keskeinen vahvuus on Kuittisen mukaan sen toimiminen hiilivarastona. – Kun puut kasvavat metsässä, ne imevät ilmakehästä hiilidioksidia ja muuttavat sen kiinteäksi aineeksi. Puun painosta noin puolet on hiiltä, ja kun siitä tehdään taloja, hiili pysyy pitkään pois ilmakehästä. Ympäristöminiteriön tavoitteena onkin Kuittisen mukaan selvittää, miten paljon hiiltä suomalaisiin taloihin on varastoituneena, ja miten tätä hiilivarastoa voitaisiin helposti ja kuntannustehokkaasti kasvattaa. Puun käyttöä on hänen mukaansa varaa lisätä paljonkin, etenkin kerrostalorakentamisessa ja tietyissä julkisissa rakennuksissa. Suomen mittakaavassa puun käyttö julkisessa rakentamisessa ja kerrostalorakentamisessa on Puuteollisuus ry:n erityisasiantuntija Seppo Romppaisen mukaan hyvässä nousussa. Puuvaltainen pientalorakentaminen on puolestaan laskenut lähes puoleen siitä, mitä se oli kymmenkunta vuotta sitten. – Puun käyttö rakentamisessa ei ole kokonaisuudessaan lisääntynyt. Puurunkoisten rakennusten osuus kaikista rakennuksista: Satakunnassa 42% (koko maassa 34%) Erilliset pientalot: 85% (81%). Rivi- ja ketjutalot: 97% (70%). Asuinkerrostalot: 0% (4%). Vapaa-ajan asuinrakennukset 100% (97%). Liike- ja toimistorakennukset: 29% (13%). Julkiset palvelurakennukset 25% (21%). Teollisuus- ja varastorakennukset 21% (14%). Maatalousrakennukset: 36% (42%). Puurunkoisten rakennusten osuudet kaikista vuonna 2015 valmistuneista rakennuksista rakennusten tilavuuden mukaan. Lähde: Pellervon taloustutkimus. Harri Vallin Kuulin torstaina Porissa järjestetyssä puurakentamista käsittelevässä seminaarissa puun hämmästyttävistä ominaisuuksista asuntojen sisäilmalle. Puuteollisuus ry:n erityisasiantuntija Seppo Romppainen kertoi puun hydroskooppisesta ominaisuudesta. Sivistyssana tarkoittaa käytännössä sitä, että paljaat puupinnat varastoivat huoneilman kosteutta silloin, kun ilmankosteus on suuri. Kun ilma kuivuu, puu luovuttaa kosteutta takaisin. Näin huoneilman kosteuden pitäisi pysyä asukkaan kannalta sopivalla tasolla. Aihe liippaa itseäni läheltä, sillä kotonani on julmetun paljon puupintoja. Kaikki sisäkatot ovat panelia, kuten myös useampi seinä. Vähän alkoi ahdistaa, kun Romppainen kertoi, että tämä puun hieno ominaisuus on kovin helppoa tärvellä esimerkiksi maalaamalla. Olen nimittäin viime vuosien aikana ehtinyt sutimaan melkein kaikki paljaat puupinnat valkoiseksi. Kotini viimeinen huone, jonka seinä- ja kattopaneelit ovat edelleen maalia vailla, on eteinen. Senkin maalaamista olen viime viikkoina suunnitellut. Pitänee ottaa asiassa aikalisä. Satakunnan omakoti- ja varsinkin rivitalo- rakentamisessa puu suorastaan dominoi. Kerrostalojen puolella puurakentamisen trendi ei ole maakuntaan rantautunut.