Porin Sampolassa pohditaan liikerakennuksen paikkaa

Lähiö pesee kokonaan kasvonsa uuden koulu- ja yhteisökeskuksen avulla.

Pasi Juhola
Porin Sampolassa pohditaan liikerakennuksen paikkaa
Ville HammarbergPori

Jo kauan puoliunessa ollut Sampolan lähiö elää uutta nousukauttaan. Kerrostaloihin on tehty vauhdilla julkisivuremontteja, mutta varsinainen suuri uudistus on vasta käynnissä, kun alueen sydämessä sijaitsevat julkiset rakennukset laitetaan kokonaan uusiksi.

Uuden koulurakennuksen rakentamiseen ryhdyttiin viime kuussa alakouluosan purkamisella. Koulukokonaisuuden on tarkoitus valmistua keväällä 2019. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa uusien koulutilojen suunnittelun ja toteuttamisen. Koulutilojen valmistuttua aiotaan purkaa myös vanha ylä-koulu sekä vanha liikekeskus.

Sampolan maisemaan uudistus vaikuttaa oleellisesti, sillä koulukeskuskompleksi kookkaine liikuntasaleineen, yhteisötiloineen ja kirjastoineen muuttaa kokonaan paikkaansa Vanhankoiviston pientaloalueen suuntaan.

Parhaillaan nähtävänä olevalla asemakaavamuutoksella puolestaan tutkitaan koulukorttelihankkeesta aiheutuvia muutoksia. Mukana kaavamuutoksessa ovat piha-alueet, lähiliikunta-alueet, pysäköinti ja etenkin alueen kaupalliset palvelut. Myös Sampolan päivätoimintakeskuksen korttelin uudelleenkäyttöä sekä koko alueen liikenteen toimivuutta tutkitaan.

Sampolan asukkaiden mielipide on ollut kaavoitusprosessissa tärkeä. Viikko sitten järjestetyssä yleisötilaisuudessa kaavaesityksiin oli tutustumassa sata sampolalaista, joiden mielipiteet kirjattiin ylös suunnittelun tueksi. huomautuksia kaavasta voi tehdä vielä syyskuun 29. päivään saakka.

–Eniten asukkaita kiinnosti lähipalveluiden kohtalo. Uuden koulurakennuksen, kirjaston ja yhteisökeskuksen lisäksi alueelle halutaan myös kaupallisia palveluita. Suuri osa asukkaista on iäkkäitä ja etenkin heille lähipalvelut ovat tärkeitä, kertoo Porin kaupunkisuunnittelupäällikkö Mikko Nurminen.

Kaupunkisuunnittelussa on laadittu kaksi vaihtoehtoja uuden liiketilan paikaksi Sampolaan.

Kaavoitusarkkitehti Otto Arponen esitteli asukastilaisuudessa liiketiloille kahta vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa liiketilat tulisivat Lyylinkinpuistoon eli Kouvonraitin, Vasamatien, Puhurintien ja Vellamontien rajaamalle alueelle. Toisessa vaihtoehdossa liiketila rakennettaisiin Kouvonraitin ja Iskonraitin väliin tontille, jossa sijaitsee entinen päiväkotirakennus, joka viimeksi oli päivätoiminnan käytössä.

–Asukkaiden suosikki näyttäisi olevan tämä toinen vaihtoehto, kertoo Arponen.

Oli liiketilan sijainti lopullisessa kumpi tahansa, muuttuvat alueen liikennejärjestelyt.

–Läpiajoliikennettä olisi tarkoitus avata valikoivasti. Esillä on muun muassa Kouvonraitin avaaminen liikenteelle Vellamontielle saakka. Vellamontien väylää hieman levennettäisiin ja liikenne voisi jatkaa sen kautta Kalskeentielle.

Lähiön rauhallista ikäihmisille ja lapsiperheille soveltuvaa kokonaisilmettä ei kuitenkaan muutettaisi. Suuri osa alueesta säilyisi pihakatuina.

–Pidämme kiinni turvallisuudesta ja kevyen liikenteen toimivuudesta.

Liiketontin ostamisesta tai vuokraamisesta kaupungilla on esisopimus porilaisen kiinteistösijoitusyhtiön LEA Invest Oy:n kanssa.

–Neuvottelut mahdollisten vuokralaisten kanssa ovat vielä kesken. Vielä ei ole tiedossa mikä on liiketontin lopullinen sijoituspaikka kaavassa, kertoo LEA Invest Oy:n edustaja Ville Kotka.

–Joka tapauksessa S- ja K-ryhmät ovat molemmat ilmaisseet kiinnostuksensa vähittäiskaupan toimintojensa sijoittamisesta Sampolaan. Koska tontti mahdollistaa selvästi pienemmän rakennuksen, muita kaupallisia palveluita uuteen liikerakennukseen tulee varmaankin rajallisesti. Hankkeen toteutuminen edellyttää pitkäaikaisten vuokrasopimusten saamista vuokralaisten kanssa.

Sampolan liikekeskuksessa toiminut apteekki on jo aiemmin muuttanut Asko-kylään.

Sampola

Sampolan kerrostalot on rakennettu pääosin 1970-luvulla. Lähiön synty ajoittuu vuoteen 1971, jolloin Porin kaupunki luovutti rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:lle ja Porin Sato Oy:lle alueen Vanhankoiviston itäosista rakentamista varten.

Sampolan rakennustyöt aloitettiin 18. joulukuuta 1972 ja kustannusarvio oli noin 100 miljoonaa markkaa. Kerrostaloihin tuli 1 596 asuntoa.

Alue eli vilkkainta aikaansa 1980-luvun vaihteessa, jolloin elementtitalojen pihat vilisivät lapsia. Monelle heikoista asuinolosuhteista muuttaneelle lähiö edusti luksusta sisävessoineen ja jopa kylpyammeineen. Moni hankki vuosien varrella asuntonsa Sampolassa omakseen. Nykyään asujaimisto on ikääntynyt. Lähiössä ja sitä ympäröivällä alueella asuu vajaat 3 000 asukasta.

Sampolassa on nähtävyytenä nykyisen palvelukeskuksen vieressä sijaitseva kuvanveistäjä Kerttu Horilan keramiikkareliefi. Näillä näkymin reliefi säilyy myös uudessa miljöössä.


Kommentit (9)

  • Asukas

    Ehdottomasti vaihtoehto 1. On paremman näköinen kokonaisuus uuden koulun kanssa. Näyttää aika naurettavalta että uusi rakennus olisi yhtäkkiä yksinään toisella suunnalla, kuin roiskaistu sinne muuten vain.

  • Nimetön

    Kyllä Itäkeskus riittää sillä suunnalla, ei sitä ole muillakaan kaupunginosilla mitään palveluja!

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös