Porilaine

Porin maamerkkien suvereeni ykkönen on rujompi ilmestys kuin Keski-Porin kirkko tai raatihuone

Aittaluodon voimalaitoksen tiilinen piippu on ollut alavan Porin näkyvin maamerkki aina 1930-luvun lopulta lähtien.

Porin maamerkkien suvereeni ykkönen on rujompi ilmestys kuin Keski-Porin kirkko tai raatihuone

Aittaluodon voimalaitos hallitsee kaupunkimaisemaa esimerkiksi Ruosniemen suunnasta katsottaessa. Piippu kohoaa yli 120 metrin korkeuteen. Kari Mankonen

Kimmo LehtoPori

Lasse Wahlroosin Aittaluodon historiaa käsittelevässä kirjassa tiedetään kertoa, että laitoksen piipulla on korkeutta 126,15 metriä ja se oli valmistuessaan Suomen kolmanneksi korkein heti Oulun ja Summan piippujen jälkeen.

Tiiliä piipussa on rapiat 473 000. Piippua rakennettiin aikanaan noin kahden metrin päivätahdilla.

– On siinä ollut melkoinen homma, kun tiiliä on muurattu käsin. Pelkästään piippuun kiipeämisessä menee aikaa kolme varttia, sillä sinne pääsee vain tikapuilla. Itse en ole piippuun kiivennyt, mutta kyllä siellä viime kesänäkin huoltotöitä tehtiin, sanoo Pori Energian tuotantoinsinööri Marko Setälä.

– Piipusta muuten tupruaa pääasiassa vesihöyryä, vaikka moni varmaan luulee, että sieltä tulee ties mitä saasteita. Voimalaitoksessa tuotetaan sähköä, kaukolämpöä ja prosessihöyryä pääasiassa satakuntalaisella turpeella ja puulla, hän selvittää vielä.

Laitoksen prosesseissa tarvittava vesi on muuten puhdistettua Kokemäenjoen vettä.

Juho Silvast (lähimpänä kameraa), Teemu Koskela ja Jari Virtanen työskentelevät laitoksen valvomossa. Kaikki on hyvin, kun miehet ovat näin rauhallisia.

Juho Silvast (lähimpänä kameraa), Teemu Koskela ja Jari Virtanen työskentelevät laitoksen valvomossa. Kaikki on hyvin, kun miehet ovat näin rauhallisia.

Piipun vieressä seisova voimalarakennus on ollut Setälän työpaikka vuodesta 2008 lähtien. Hänelle laitos on niin tuttu, ettei rakennuksen katolta avautuva näkymäkään tee mieheen enää vaikutusta.

Vierailijaan sen sijaan tekee. 47 metrin korkeudesta näkee kauas jokaiseen ilmansuuntaan. Tahkoluoto näyttää olevan kivenheiton päässä, ja Porin keskusta levittäytyy eteen koko komeudessaan.

– Kirkkaalla säällä täältä näkee Olkiluodon ydinvoimalaan saakka, kun vain osaa katsoa oikeaan suuntaan.

Isolinnankadun tornitalon kattoa korkeammalle päästäisiin, kun kiivettäisiin vielä voimalaitoksen katolla nököttävän sähkösuodattimen päälle. Sinne Marko Setälä ei kuitenkaan meitä päästä. Suodattimessa kun on korkeajännite.

Voimalaitoksen katolta avautuu komea näkymä Porin yli. Kirkkaalla säällä katolta näkee helposti Tahkoluotoon ja aina Olkiluotoonkin saakka. Porin keskusta taas näyttää olevan lakeuden keskellä kuin tarjottimella.

Voimalaitoksen katolta avautuu komea näkymä Porin yli. Kirkkaalla säällä katolta näkee helposti Tahkoluotoon ja aina Olkiluotoonkin saakka. Porin keskusta taas näyttää olevan lakeuden keskellä kuin tarjottimella.

Keskustan suuntaan voimala on näyttänyt suunnilleen samalta 1980-luvun alusta lähtien. Julkisivussa oleva kyltti vain on vaihtunut pariinkin otteeseen. Alun perin siinä oli Rosenlewin kruunattu R-kirjain, nykyään Pori Energian nimi.

Voimalaitoksen viereen kaavaillaan parhaillaan laajennusta. Suunnitteilla olevan uuden biopolttoainekattilan on määrä tehdä energiantuotannosta entistä ympäristöystävällisempää.

Jos arviolta 50 miljoonaa euroa maksava laitoshanke toteutuu, siitä tulee Pori Energian historian mittavin investointi. Uuden laitoksen on määrä valmistua vuonna 2020.

Vanhat, nyt käytössä olevat kattilat ovat 1960- ja 1980 -luvuilta. Nykyisin kaupunkikuvaa hallitsevaa voimalaitoksen osaa ei kaavailla purettavaksi.

– Kaupunkikuva ei tulisi muuttumaan, sillä uusi biopolttoainekattila jää nykyisten voimalaitosrakenteiden taakse, Setälä sanoo.

Isoja teollisuusrakennuksia on rakennettu ja purettu tällä alueella jo 1850-luvulta lähtien. Siksi voimalaitoksessa ja sen yhteydessä näkee paljon eri aikakausien arkkitehtuuria.

Ovella olevan Marko Setälän mukaan kahvila Kraanan rakennus on entinen turbiinihalli. Sen kaunista julkisivua harva porilainen on päässyt ihailemaan.

Ovella olevan Marko Setälän mukaan kahvila Kraanan rakennus on entinen turbiinihalli. Sen kaunista julkisivua harva porilainen on päässyt ihailemaan.

Suurin osa porilaisista ei ole näitä rakennuksia koskaan nähnytkään. Vartioidulle tehdasalueelle kun ei tulla noin vain rakennuksia ihastelemaan.

– Moni on tosin käynyt alueella, jos on vienyt vaikkapa risuja Veikko Lehti Oy:n Aittaluodon lajitteluasemalle. Sinne ajetaan tästä voimalaitoksen ohi, sanoo Pori Energian markkinointisuunnittelija Riikka Kaukosalmi.

Suoranainen rakennuskaunotar on vanha turbiinihalli, jossa toimii nykyään Pori Energian henkilöstökahvila nimeltä Kraana. Sen tiloihin on jätetty muistoksi isokokoinen nosturi koukkuineen.

– Nosturia tarvittiin aikanaan huoltotöihin. Sillä nostettiin turbiinin raskaat osat ylös aina huollon ajaksi, taustoittaa Marko Setälä.

Turbiinihallin nosturi on jätetty paikalleen.

Turbiinihallin nosturi on jätetty paikalleen.

Oikaisu: Kokemäenjoen vedestä valmistetaan puhdasta vettä voimalaitoksen prosesseihin, mutta prosessiin käytetty vesi ei nuohoushöyryjä lukuun ottamatta ole yhteydessä savukaasuihin, kuten painetun lehden jutussa väitetään. Laitoksen suuren piipun päästä tuleva vesihöyry on peräisin polttoaineiden sisältämästä kosteudesta.”


Kommentit (2)

  • ABC

    Matala on. Uudet tuulivoimalat ovat paljon korkeampia kuin tuo vanha piippu. Tuulivoimaloiden siivet halkovat tuulta mökkirannoissa yli 240 metrin korkeudessa.

  • Se nyt vaan on näin

    Pori on kaunis kaupunki tehtaineen. Pitkän pennin on tämäkin laitoskompleksi tuottanut Porilaisiin talouksiin.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös