Olkiluoto 3 pitää hallussaan rakentamisen Suomen ennätystä – valmistuminen yhdeksän vuotta myöhässä

Olkiluoto 3 -ydinvoimalalaitoksen rakennustyöt alkoivat vuonna 2005 ja laitoksen piti jauhaa sähköä jo vuonna 2009. Toisin kuitenkin kävi. Ydinvoimalan rakentaminen on vieläkin kesken ja arvioitu valmistumisaika on vuoden 2018 lopussa yhdeksän vuotta alkuperäisestä aikataulusta myöhässä. Miten tässä näin kävi?

Mika Vuorio
Olkiluoto 3 pitää hallussaan rakentamisen Suomen ennätystä – valmistuminen yhdeksän vuotta myöhässä

Olkiluodon uuden ydinvoimalan rakennustyöt käynnistyivät vuonna 2005. Samana syksynä noin neljän hehtaarin perustuskuopassa oli jo nähtävillä voimalaitosrakennusten peruslinjat, etualalla turbiinilaitos ja taaempana reaktorilaitos.

Anne Nikka

Suomen historiassa kääntyi merkittävä lehti joulukuussa 2003, kun Teollisuuden Voima Oy (TVO)allekirjoitti sopimuksen 1 600 megawatin ydinvoimalan, Olkiluoto 3:n, rakentamisesta Eurajoen Olkiluotoon. Suururakan sai odotetusti saksalais-ranskalainen konsortio, jonka taustalla on Siemens AG sekä ranskalaisen Arevan ja Siemensin yhdessä omistama Framatome ANP.

Tiedotustilaisuudessa odotukset olivat korkealla. TVO:n toimitusjohtaja, energianeuvos Mauno Paavola hehkutti, että Olkiluodossa siirrytään nyt ripeästi toteutusvaiheeseen.

–Uusi ydinvoimala tuottaa sähköä vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla, vakuutti uuden laitosyksikön rakennusprojektin johtaja Martin Landtman.

Tyytyväisyyttä kesti vain hetken. Syyskuussa 2005 Suomen suurin rakennustyömaa oli jo ajautunut vaikeuksiin ja julkisuudessa käytiin kipakkaa keskustelua Olkiluoto 3:n turvallisuudesta. Brittiläinen ydinturvakonsultti John Large julisti Greenpeacen tilaamassa selvityksessä, että Olkiluotoon valmistuu turvaton ydinvoimala, jonka rakentaminen alkoi hätiköiden ilman kunnollista turvaselvitystä. Largen mukaan laitoksen uudentyypiselle painevesireaktorille ei olisi saanut antaa rakennuslupaa.

–Suomi on pieni ja suhteellisen kokematon maa ydinvoima-alalla. Pidän yllättävänä, että turvallisuuden arviointi painettiin läpi vuodessa, Large lausui 10.9.2005 Satakunnan Kansassa.

Ydinturvallisuudesta Suomessa vastaava Säteilyturvakeskus (STUK) kiisti tuolloin Largen väitteet. STUKin toimistopäällikkö, tekniikan tohtori Juhani Hyvärinen huomautti, että ranskalais-saksalaisen Framatomen voimalatyypistä oli saatavilla ennakkotietoja ja myös muissa maissa kerättyä tietoa hyödynnettiin.

–Turvallisuutta alettiin tutkia jo vuonna 2002, jolloin eduskunta teki periaatepäätöksen viidennestä ydinvoimalasta. Työ on tehty huolellisesti ja perusteellisesti, joskin nopeasti, Hyvärinen kommentoi tuolloin.

Mika Vuorio
Peruskivi muurattiin Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla syyskuussa 2005. Tilaisuudessa oli mukana Teollisuuden Voima Oy:n toimitusjohtaja Pertti Simolan lisäksi muun muassa puhemies Paavo Lipponen ja sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre.

Peruskivi muurattiin Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla syyskuussa 2005. Tilaisuudessa oli mukana Teollisuuden Voima Oy:n toimitusjohtaja Pertti Simolan lisäksi muun muassa puhemies Paavo Lipponen ja sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre.

Vain muutamaa päivää myöhemmin, kun Large oli avannut sanaisen arkkunsa, Olkiluodossa vietettiin kolmannen ydinvoimalaitoksen peruskiven muurausseremoniaa suut messingillä. Reaktorin ensimmäisen peruskiven muurasi eduskunnan silloinen puhemies Paavo Lipponen (sd.), joka oli pääministerinä, kun ydinvoiman lisärakentamisen periaatepäätös sinetöitiin.

Lipponen totesi kiveä muuratessa, että muuraustöissä olisi pitänyt olla jo parikymmentä vuotta sitten.

–Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, puhemies murjaisi tietämättä, että ydinvoimalatyömaa on kesken vielä 12 vuotta myöhemmin.

Areva-yhtymän pääjohtaja Anne Lauvergeon vakuutti muuraustilaisuudessa, että laitostoimittajakonsortio on täysin sitoutunut siihen, että Olkiluodon laitos aloittaa tuotantonsa sopimusten mukaisesti vuonna 2009.

–Aikataulu on kireä, mutta se pidetään. Joskin edellytyksenä on tehokkaampi voimalaprojektin koordinointi TVO:n ja STUKin kanssa, pääjohtaja sanaili Satakunnan Kansassa 13.9.2005.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kari Suni
Vuoden 2007 aikana Olkiluoto 3:n aikataulua venytettiin peräti kolme kertaa. Erityisesti lentokonetörmäyksen kestävän reaktorin suojarakennuksen rakentamisesta kertyi lisäviivettä yli puoli vuotta.

Vuoden 2007 aikana Olkiluoto 3:n aikataulua venytettiin peräti kolme kertaa. Erityisesti lentokonetörmäyksen kestävän reaktorin suojarakennuksen rakentamisesta kertyi lisäviivettä yli puoli vuotta.

Kuukausi peruskiven muuraamisesta Olkiluoto 3 oli jälleen vaikeuksissa. Reaktorirakennuksen pohjalaatan valussa tapahtui paha viive, mutta konsortion hallintojohtaja Rüdiger Leverenz totesi, että viikkojen viivästykset voidaan vielä kuroa kiinni.

Jouluaattona 2005 STUK toi julkisuuteen useita havaitsemiaan puutteita ja virheitä Olkiluoto 3:n työmaalla. Yksi näistä liittyi reaktoripainesäiliön kokoonpanovalmistukseen Mitsubishi Heavy Industriesin tehtaalla Japanissa. Siellä jouduttiin uusimaan päähitsien hitsausmenetelmäkokeita.

Lisäksi Ranskan Chalonissa osa uuden ydinvoimalaitoksen paineistimen takeista meni hylkyyn epäonnistuneen lämpökäsittelyn vuoksi. Myös laadunhallinnassa oli STUKin mukaan puutteita.

12.7.2006 Areva tiedotti, että Olkiluoto 3:n rakennustyömaan aikatauluviivettä ei ole kyetty kuromaan juuri lainkaan kiinni. Vuoden 2006 aikana Areva teki yhteensä kolme viivästymisilmoitusta ja lopulta valmistumisaikataulua siirrettiin vuodesta 2009 vuodenvaihteeseen 2010-2011.

Rakennusprojektin johtaja Martin Landtman myönsi tuolloin ensimmäisen kerran julkisesti, ettei TVO ole tyytyväinen hankkeen aikataulutilanteeseen. Landman muistutti, että viivästyksestä aiheutuu valtavia taloudellisia tappiota, jotka on setvittävä tilaajan ja toimittajan kesken ennen pitkää.

Tammikuussa 2007 Landtman oli jälleen uskoa ja toivoa täynnä, että Olkiluoto 3:n ongelmat ovat vihdoin selätetty, eikä lisäviivästyksiä enää tule.

Elokuussa 2007 kompurointi Olkiluodossa jatkui taas ja työmaalla otettiin jo neljäs aikalisä. Viivästymisen syynä olivat reaktorirakennuksen rakennustöiden ennakoitua hitaampi eteneminen sekä kireät turvallisuusvaatimukset. Erityisesti lentokonetörmäyksen kestävän reaktorin suojarakennuksen rakentamisesta turvallisuusmääräysten mukaan kertyi lisäviivettä yli puoli vuotta.

Vuoden 2007 aikana Areva-Siemen teki jälleen kaksi aikataulukorjausta, mikä tarkoitti rakentamisajan venymistä alkuperäisestä neljästä vuodesta kuuteen vuoteen. Voimalan uusi valmistumisaika siirtyi kesään 2011.

Kari Suni
Välit Olkiluodon työmaalla kiristyivät vuosien saatossa jatkuvien viivästysten takia. TVO projektinjohtajan Martin Landtmanin (vasemmalla) ja Areva Np-Siemens -konsortion projektinjohtajan Philippe Knochen ilmeet kertovat vuonna 2007, että kaikki ei ole mennyt ihan putkeen.

Välit Olkiluodon työmaalla kiristyivät vuosien saatossa jatkuvien viivästysten takia. TVO projektinjohtajan Martin Landtmanin (vasemmalla) ja Areva Np-Siemens -konsortion projektinjohtajan Philippe Knochen ilmeet kertovat vuonna 2007, että kaikki ei ole mennyt ihan putkeen.

Elokuussa 2008 STUK löysi jälleen useita puutteita Olkiluodon työmaalta, jotka liittyivät muun muassa asennushitsauksen puutteisiin sekä työmaan turvallisuuskulttuuriin.

Toukokuussa 2009 STUK meni jo niin pitkälle, että se uhkasi sulkea Olkiluoto 3:n työmaan. Syynä sulkemisuhkaan oli ydinvoimalan automaatio, joka ei ollut edennyt STUKin vaatimalla tavalla. STUK kovisteli ranskalaista Arevaa poikkeuksellisen rajusti, jotta ongelmat saataisiin kuriin.

Vihreiden silloinen europarlamentaarikko Satu Hassi jätti samaan aikaan EU:n komissiolle selvityspyynnön Olkiluoto 3:n ydinvoimalatyömaasta. Hassi halusi puolueettoman selvityksen Olkiluodon jatkuvista turvallisuus- ja laatuongelmista.

–Onko ylipäätään mahdollista rakentaa mitään turvanormeja täyttävää ydinvoimalaa mallilla, jossa työ jaetaan lukemattomille alihankkijoille ja näiden alihankkijoille, jotka jakautuvat ympäri maailmaa, Hassi kysyi selvityspyynnössään.

Samaan syssyyn myös Yhdysvaltain merkittävin lehti, New York Times, teki Olkiluodon ydinvoimalatyömaasta varoittavan esimerkin koko maailmalle. Lehti julisti Olkiluoto 3:n olevan varoitus niille maille, jotka uskovat liikaa reaktorivalmistajien lupauksiin.

Syyskuussa 2009 apulaisprofessori Ari Lampinen ruotsalaisesta Strömstad Akademista vaati tiukempia ehtoja uusien voimaloiden rakentamiselle. Lampinen huomautti, että ydinvoimalan lupa pitäisi voida perua, jos hakijan lupaukset eivät toteudu.

Lampinen oli selvittänyt, kuinka TVO:n perustelut Olkiluodon kolmosyksikön rakentamiselle olivat pitäneet. Virheellisiksi olivat Lampisen mukaan osoittautuneet ainakin arvio aikataulusta, kustannuksista ja kotimaisen työvoiman osuudesta. Lisäksi voimalan oli määrä auttaa Suomea pääsemään päästötavoitteisiinsa Kioton sopimuksen ensimmäisellä kaudella 2008-2012, mutta rakennustöiden venyminen teki tämän tavoitteen tyhjäksi.

–Hallitus ja eduskunta päättivät lisäydinvoimasta virheellisten tietojen perusteella. Tästä pitäisi ottaa opiksi, kun uusien hakemusten kohtalosta päätetään, apulaisprofessori tylytti 16.9.2009 Satakunnan Kansassa.

25.9.2009 tilanne Olkiluoto 3:n työmaalla kiristyi, kun TVO sekä Arevan ja Siemensin konsortio kävivät kovaa sanasotaa aikataulun viivästymisestä toukokuusta 2009 kesäkuulle 2012. Yhtiöt vaativat toisiltaan miljardikorvauksia.

Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Timo Rajala vieritti ranskalaisen talouslehti Les Echos'n haastattelussa syyn viivästymisestä Arevalle. Areva oli Rajalan mukaan valmistautunut huonosti hankkeeseen.

–Ensin myytiin ydinvoimala ja vasta sen jälkeen alettiin suunnitella, Rajala kritisoi.

Areva puolestaan syytti suomalaisia rakennuttajia byrokratiasta ja hitaudesta. Rajala torjui syytökset todeten Arevan usein toimittavan puutteellisia asiakirjoja ja hidastelevan kuukausitolkulla niiden täydentämisessä.

–Yhtiötasolla meillä ei ole normaaleja kaupallisia suhteita. Urani aikana en ole koskaan ennen kohdannut tällaisia ongelmia, Rajala avautui ranskalaislehden haastattelussa.

Kari Mankonen
Olkiluodon kolmas ydinvoimalaitosyksikkö saavutti harjakorkeuden vuonna 2009, jolloin voimalan piti alun perin olla jo valmis. Arevan projektijohtajan Jean-Pierre Mourouxin kädet pystyyn -ele kertoo jälkikäteen muustakin kuin onnistumisesta.

Olkiluodon kolmas ydinvoimalaitosyksikkö saavutti harjakorkeuden vuonna 2009, jolloin voimalan piti alun perin olla jo valmis. Arevan projektijohtajan Jean-Pierre Mourouxin kädet pystyyn -ele kertoo jälkikäteen muustakin kuin onnistumisesta.

Lokakuussa 2009 STUK keskeytti Arevan alihankkijana toimivan ulkomaisen yrityksen hitsaustyöt Olkiluoto 3:n työmaalla. Syynä olivat voimalan jäähdytysputkiston asennushitsauksessa havaitut puutteet sekä työn valvonnan puutteet.

STUKin ydinvoimalaitosten valvontaosaston johtaja Petteri Tiippana piti ilmenneitä puutteita vakavina, koska hitsattavana oli toiseksi korkeimpaan ydinturvallisuusluokitukseen kuuluva putkisto ja jäähdytysputkisto on osa laitoksen turvallisuuden kannalta merkittäviä laitteita.

–Vakava se on myös siksi, ettei hitsaustyön työnjohto, eikä TVO:n eikä laitostoimittaja Arevan valvontajärjestelmät havainneet puutteita. Valvontaa on parannettava, koska asennusten määrä on kasvamassa työmaalla, Tiippana kommentoi tuolloin.

Marraskuussa 2009 ranskalainen ydinvoimalavalmistaja Areva kertoi suunnittelevansa ydinreaktoreiden turvajärjestelmät uudelleen vastaamaan Suomen, Ranskan ja Britannian viranomaisten vaatimuksia. Arevan alkuperäisissä suunnitelmissa oli kytköksiä, joita viranomaiset eivät hyväksyneet.

Kesäkuussa 2010 Areva-Siemens -konsortio ilmoitti, että Olkiluodon kolmosreaktorin työt viivästyvät entisestään. Uusi valmistumisaika siirtyi vuodelle 2013.

Huhtikuussa 2011 Olkiluoto 3:n työmaalla elettiin vaihteeksi positiivisissa tunnelmissa. Rakennustöiden kerrottiin olevan finaalissa, eikä välittömiä muutostarpeita ollut tiedossa edes Japanin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuteen liittyen.

Saman vuoden lokakuussa raskas pilvi leijui kuitenkin taas Olkiluodon yllä. TVO ilmoitti voimalan valmistumisen ja käyttöönoton siirtyvän vuoteen 2014, mikä tarkoitti rakentamisajan lipeämistä yli kaksinkertaiseksi alkuperäisestä aikataulusta. Viivästyksiin kyllästynyt TVO jätti välimiesmenettelyssä laitostoimittajalle 1,4 miljardin euron korvausvaatimuksen, mikä oli vasta alkusoittoa yhä kasvavalle korvaussummalle.

Helmikuussa 2013 TVO ilmoitti, että Olkiluoto 3 valmistuukin aikaisintaan vuonna 2016. Tässä vaiheessa TVO nosti korvausvaatimuksensa viivästyksistä 1,8 miljardin euroon. Areva puolestaan haki vastakanteella TVO:lta 1,9 miljardin euron korvauksia viivästymisestä.

Kari Mankonen
Olkiluoto 3:n valvomossa päästiin huhtikuussa 2016 vihdoin prosessijärjestelmien testaukseen.

Olkiluoto 3:n valvomossa päästiin huhtikuussa 2016 vihdoin prosessijärjestelmien testaukseen.

Elokuussa 2014 Areva ilmoitti jälleen viivästyksistä. Uuden aikataulun mukaan rakennus- ja asennustyöt valmistuisivat vuonna 2016 ja käyttöönottovaiheen jälkeen kaupallinen tuotanto alkaisi vasta vuonna 2018. Käytännössä voimalan käyttöönotto myöhästyisi suunnitellusta aloituksesta yhdeksän vuotta.

Päätekijä viivästykseen oli voimalan automaatio- ja ohjausjärjestelmä, jonka perusarkkitehtuurin suunnittelu pidätteli putkisto- ja sähköasennusten loppuvaihetta. Automaation arkkitehtuuri sai viranomaishyväksynnän vasta huhtikuussa 2014, mitä edelsi neljä vuotta kestäneet neuvottelut TVO:n kanssa.

Kiinassa ja Ranskassa aloitettiin omat EPR-ydinvoimalaitosprojektit pari vuotta myöhemmin kuin Olkiluodossa, mutta ne saavuttivat jo vuoden 2014 aikana aikatauluillaan Olkiluoto kolmosen.

Keväällä 2016 Olkiluodossa nähtiin vihdoin valoa tunnelin päässä. TVO pumppasi huhtikuussa ensimmäistä kertaa vettä reaktorin koskemattomiin putkistoihin, mikä oli merkittävä virstanpylväs yli kymmenen vuotta kestäneessä projektissa.

Viime vuoden huhtikuussa TVO sai vihdoin jätettyä Olkiluoto 3 -ydinvoimalan käyttölupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle. Lupahakemus on edelleen käsittelyssä.

OUTI JÄRVINEN
Helmikuussa 2017 uuden ydinvoimalan reaktorihallissa näyttää tältä.

Helmikuussa 2017 uuden ydinvoimalan reaktorihallissa näyttää tältä.

Syyskuussa 2016 TVO ilmoitti käynnistäneensä oikeustoimet ydinvoimayhtiö Arevaa vastaan Ranskassa. Oikeustoimilla TVO pyrki varmistamaan, että talousvaikeuksissa oleva Areva pystyy viemään myöhästyneen Olkiluodon voimalahankkeen päätökseen.

Marraskuussa TVO vaati Arevalta lisävakuutta voimalan valmistumisesta. Taustalla oli Arevan ydinvoimaliiketoiminnan siirto valtion energiayhtiö EDF:lle. TVO kummeksui ratkaisua, että Olkiluoto 3 olisi jäämässä Areva NP:lle, kun muut EPR-ydinvoimalaprojektit siirrettäisiin "New Areva NP" -yhtiöön, jonka EDF osti.

Heinäkuu 2017. Olkiluoto 3 -projektin johtaja Jouni Silvennoinen on luottavainen, että uusi ydinvoimala otetaan käyttöön vuonna 2018.

–Viimeisin aikataulutiedotteemme julkaistiin syyskuussa 2014. Se on edelleen voimassa, Silvennoinen vakuuttaa tällä viikolla.

TVO odottaa Silvennoisen mukaan vuoden 2017 lopussa STUKin turvallisuusarviota käyttöluvasta, jonka jälkeen valtioneuvostolla on edellytykset tehdä lupapäätös.

Olkiluodossa on parhaillaan menossa vaihe, jossa kaikki laitteet ja järjestelmät testataan ennen polttoaineen latausta.

–Polttoaineen latauksen jälkeen aloitetaan ydintekninen koekäyttö, ensin pienellä teholla ja vuoden 2018 loppuun mennessä täydellä teholla.

Mitä olisi pitänyt tehdä toisin, että yhdeksän vuoden viiveeltä olisi vältytty?

–Pääsyy viiveeseen on ollut suunnittelun keskeneräisyys. Oppia on tullut kaikille mukana olleille, myös isolle joukolle alihankkijoita. Kokemuksia ja osaamista hyödynnetään uusissa ydinvoimahankkeissa, Silvennoinen summaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kari Suni
Huhtikuussa 2017 Olkiluoto 3 näyttää jo ulospäin valmiilta. Ydinvoimala käynnistyy näillä näkymin vuoden 2018 lopussa.

Huhtikuussa 2017 Olkiluoto 3 näyttää jo ulospäin valmiilta. Ydinvoimala käynnistyy näillä näkymin vuoden 2018 lopussa.

Vaikka ydinvoimala valmistuu lähitulevaisuudessa, TVO:lla on edessään vielä vuosien oikeustaistelu Arevan kanssa. TVO vaatii tällä hetkellä Arevalta viivästyksistä 2,6 miljardia euroa. Areva puolestaan vaatii TVO:lta 3,56 miljardia euroa, vaikka Areva rakentaa ydinvoimalaa TVO:lle avaimet käteen -sopimuksella.

–Nyt heinäkuussa sekä marraskuussa 2016 tulleet välimiesoikeuden päätökset olivat TVO:lle myönteisiä. Päätökset vahvistavat näkemystä, että TVO:n vaatimukset ovat laitostoimittajan vaatimuksia vahvempia. Mutta välimiesoikeuden päätöstä osapuolten korvausvelvollisuudesta ei vielä ole tehty. Välimiesmenettely siis jatkuu.

Olkiluoto-kalenteri

2003: TVO ja Areva–Siemens -konsortio allekirjoittavat kiinteähintaisen sopimuksen ydinvoimalan toimittamisesta avaimet käteen -periaatteella. Valmistumisajankohta keväällä 2009.

2005: Valtioneuvostolta rakentamislupa. Rakennustyöt alkavat Olkiluodossa.

2006: Kolme viivästysilmoitusta. Uusi arvio valmistumisajankohdasta vuodenvaihde 2010–2011.

2007: Kaksi aikataulukorjausta. Areva–Siemens ilmoittaa rakentamisajaksi kuusi vuotta. Voimala kaupalliseen käyttöön kesällä 2011.

2008: TVO arvioi voimalan valmistuvan 2012.

Marraskuu 2010: TVO ilmoittaa Nord Pool -sähköpörssille aikataulutarkennuksesta. Voimalan töiden pääosa valmistuu 2012 ja voimalan säännöllinen käyttö alkaa 2013 loppupuolella.

Joulukuu 2011: TVO:lta pörssi-ilmoitus, Areva–Siemens vahvistaa ydinvoimalan valmistuvan sähköntuotantoon elokuussa 2014.

Heinäkuu 2012: TVO:n pörssi-ilmoitus, ettei voimala valmistu sähköntuotantoon vuonna 2014.

Helmikuu 2013: TVO:n arvioi, että voimalan valmistuminen ja kaupallisen sähköntuotannon aloittaminen voi siirtyä vuodelle 2016:een.

Elokuu 2014: Areva ilmoittaa rakennus- ja asennustöiden valmistuvan 2016. Käyttöönottovaiheen jälkeen kaupallinen tuotanto alkaisi 2018.

Heinäkuu 2017: TVO kertoo, että vuonna 2014 ilmoitettu aikataulu on edelleen voimissaan.


Lue myös nämä


Kommentit (11)

  • Duunari

    Mukavaahan tuolla on ollut työskennellä, aika menee töissäkin nopeasti kun saa jättää aivot narikkaan töihin tultaessa. P.S. Outi Järvinen, jos olisit ottanut kuvan selkäsi takaa, olisi lehteenkin saatu kuva miltä reaktorihallissa oikeasti näyttää.

  • Miesääni Parkanosta

    Englannissa annettiin vuosi sitten Arevalle rakennuslupa Hinkley Pointiin samanlaiselle EPR-reaktorille. Ranskalaiset vakuuttivat briteille, että OL3:n tapahtumat eivät tule toistumaan. Olkiluodon kokemuksista on otettu opiksi. Nyt on kuitenkin jo kuulunut uutisia, joiden mukaan Hinkley Pointissa painitaan samojen ongelmien kanssa kuin Olkiluodossa aikanaan.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös