Naaraiden kiimatiputtelu uusilla susireviireillä lupailee uusia laumoja: "Satakunnan susitilanne muuttuu aikalailla" – Täällä maakunnan sudet elävät

Eurajoen ja Rauman ympäristöön syntyy tänä vuonna varsin todennäköisesti uudet susilaumat.

Antti Härkälä
Naaraiden kiimatiputtelu uusilla susireviireillä lupailee uusia laumoja: "Satakunnan susitilanne muuttuu aikalailla" – Täällä maakunnan sudet elävät

Tämä susi on kuvattu metsätiellä Säkylän Köyliössä. Köyliön laumassa oli uuden kanta-arvion mukaan maaliskuussa 7–9 sutta.

Harri VallinSatakunta

Susilaumojen määrä kasvaa Satakunnassa varsin todennäköisesti kahdella. Luonnonvarakeskuksen keskiviikkona julkistaman suden kanta-arvion mukaan maakunnan alueelle on muodostunut kaksi uutta susireviiriä, joita asuttaa susipari.

–Molemmilla reviireillä on havaintoja naaraan kiimatiputtelusta, mikä ennakoi pentueita. Jos niille syntyi tänä keväänä pentueet, mikä näyttää mahdolliselta tai jopa todennäköiseltä, Satakunnan susitilanne muuttuu aikalailla, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta.

Sudenpennut syntyvät tavallisesti huhti-toukokuussa. Jos uusien reviirien susipareille syntyi pentueet, tarkoittaisi se käytännössä myös uuden lauman syntymistä, kunhan osa pennuista selviää hengissä.

Tämän kevään pentueista ei Kojolan tietojen mukaan ole Satakunnassa tehty vielä havaintoja. Tavallisesti havaintoja alkaakin tulla vasta myöhemmin kesällä, kun pentueet alkavat liikkua enemmän.

–Kesän mittaan havaintoja saadaan todennäköisesti esimerkiksi riistakameroista tai jälkihavaintoina.

Uusista reviireistä pohjoisempi on pääosin Eurajoella, mutta noin 530 neliökilometrin kokoinen reviiri yltää selkeästi myös Porin, Nakkilan ja Euran puolelle. Susiparin naaras on dna-määrityksen perusteella lähtöisin Rengon reviiriltä Kanta-Hämeestä. Uroksen synnyinreviiristä ei ole tietoa.

Eurajoen reviiriltä on kirjattu Tassu-järjestelmään myös vähintään kolmen suden havaintoja, mutta tutkimustulokset viittaavat Kojolan mukaan vahvasti susipariin.

–Valtaosa havainnoista koskee kahta sutta ja myös dna-näytteitä on saatu kahdesta sudesta. Jos reviiri olisi vanha, kolmas susi voisi olla vanha pentu, mutta uusia reviirejä asuttaa tyypillisesti susipari.

Eurajoen reviiri on hänen mukaansa selkeästi uusi.

Toinen uusi susireviiri, noin 840 neliökilometrin kokoinen Ihoden reviiri, on puoliksi Satakunnassa ja puoliksi Varsinais-Suomessa. Satakunnan puolella se kattaa suurimman osan Raumasta ja palan Eurajokea ja Euraa. Parin naaras on lähtöisin Varsinais-Suomesta ja uros Raaseporin reviiriltä Uudeltamaalta.

Myös Ihoden reviiriltä on kirjattu kolmen suden havaintoja, mutta merkit viittaavat Kojolan mukaan sielläkin vahvasti yhteen susipariin.

Jouko Hanninen/Arkisto
Eteläisen Satakunnan ja pohjoisen Varsinais-Suomen alueella elää arviolta 12–16 prosenttia koko Suomen susikannasta. Kuvituskuva.

Eteläisen Satakunnan ja pohjoisen Varsinais-Suomen alueella elää arviolta 12–16 prosenttia koko Suomen susikannasta. Kuvituskuva.

Olemassa olevien susilaumojen pääluku näyttää kasvaneen Satakunnassa viime vuodesta selvästi.

Satakunnan ja Pohjanmaan rajamailla olevalta Karvia-Jalasjärven reviiriltä löytyi peräti yhdeksän eri suden dna:ta, kun vuotta aiemmin susia arvioitiin olevan kolme. Tämän vuoden maaliskuussa reviirillä oli arviolta viisi tai kuusi sutta, sillä alueelta ammuttiin kevättalvella kaksi sutta, ja yhden tiedetään jättäneen lauman.

Suurimmaksi osaksi Varsinais-Suomessa olevilla, mutta myös Etelä-Satakuntaan yltävillä Kaivolan ja Pöytyän reviireillä arvioidaan olleen maaliskuussa kuudesta kahdeksaan sutta kummassakin. Vuotta aiemmin Kaivolan reviirillä oli arviolta kolme tai neljä ja Pöytyän reviirillä neljä tai viisi sutta.

Köyliön susireviirillä oli uuden kanta-arvion mukaan kuluvan vuoden maaliskuussa seitsemästä yhdeksään sutta. Vuotta aiemmin susien määräksi arvioitiin seitsemän.

–Köyliön laumaan on todennäköisesti syntynyt pentue myös tänä keväänä. Laumaan on syntynyt yleensä aika isoja pentueita, Kojola sanoo.

Noin 940 neliökilometrin kokoiseksi arvioitu Köyliön reviiri vaikuttaisi laajentuneen vuodentakaisesta pohjoiseen päin. Vuosi sitten reviirin kooksi arvioitiin 800 neliökilometriä. Maakuntarajat ylittävä reviiri sijaitsee Satakunnan puolella Säkylän, Huittisten ja nyt aiempaa enemmän myös Kokemäen alueella.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Pasi Juhola

Lounais-Suomen susikanta on keskittynyt vahvasti Satakunnan etälä- ja Varsinais-Suomen pohjoisosiin. Susireviirit ovatkin alueella käytännössä kiinni toisissaan. Alueella eli kanta-arvion mukaan maaliskuun lopussa 23–29 sutta, eli 12–18 prosenttia koko Suomen susikannasta.

Esimerkiksi uusi Ihoden reviiri sijaitsee osittain Kaivolan reviirin vanhalla alueella. Kojolan mukaan sudet ottavat tilaa käyttöönsä, jos sitä on tarjolla. Eri laumojen väliset reviiritaistelut voivat olla verisiä, ja sudet voivat jopa tappaa toisiaan.

–Yleensä ne pyrkivät kuitenkin pitämään reviirit hallinnassaan pehmeämmin keinoin, kuten hajumerkeillä.

Kaadetuista susista on hänen mukaansa löytynyt aika vähän vammoja, jotka ovat syntyneet taistelussa muiden susien kanssa.

Lounais-Suomi houkuttelee Kojolan mukaan susia muun muassa runsaan valkohäntäpeurakannan vuoksi.

–Alue on susien ravinnonsaannin kannalta Suomen parhaita alueita. Valkohäntäpeura on varsinkin kokemattomille susille helpompi saalis kuin esimerkiksi hirvi.

Pihahavaintoja susista tehdään Satakunnassa mitä todennäköisimmin jatkossakin, sillä sudet tottuvat sopeutuvaisina eläiminä ihmisasutukseen.

–Jollei niitä vainota asutuksen lähellä, ne ovat asutuksen lähellä, Kojola kiteyttää.


Kommentit (12)

  • Nimetön

    Kunika miettit nyt! Jos sulla on kaurista, niin kuinka sat punkkit pois jos tule peto eläin joka lavittä niitä yhtä hyvin? Ja oli pari päivä sitten uutisessa routissa että punkkit tuli linnuilla etelästä? Piitäkö olla enemmän kanahaukka nyt sitten? Ja sitten hiiret niitä levittä ja vetä niitä taloille! Piitäkö olla enemmän kissoja nyt! Ja vimeksi tappetanko kissat sitten

  • Nimetön

    Sus siunakkoon!

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio