Mielipide: Uniluoto on jäänyt nimensä mukaiseksi nukkumalähiöksi

Miikka Kiminki/Arkisto
Mielipide: Uniluoto on jäänyt nimensä mukaiseksi nukkumalähiöksi

Uniluodon venesatama.

Erkki Santala

Meri-Pori ja varsinkin Mäntyluodon alue satamineen on herättänyt paljon keskustelua koko alueen tulevaisuuden näkymistä. Jos joskus joku tai jotkut yrittävät saada jotakin toimintaa aikaiseksi, niin heti on valmiina vastustajien joukko, jolle alueen elinvoimaisuuden lisääminen herättää epäilyjä, jopa kateutta.

Hyvänä esimerkkinä voidaan esittää Kallon kahvilatoiminnan aloittaminen. Löytynee muitakin sopivia työkohteita, joita varsinkin luonnonsuojelijat hanakasti vastustavat.

Nyt voidaankin palata otsikon mukaiseen aiheeseen, joka vielä vuosikymmenten jälkeen askarruttaa erityisesti Uniluodon asukkaita.

Voidaan sanoa, että Uniluoto asuinalueena on todellinen helmi. Aikaisemmin se oli vilkas alue monine palveluineen. Luettelo onkin pitkä, mutta nostalgiasta kiinnostuneet mielellään muistelevat menneitä "kulta-aikoja".

1950- ja 60-luvuilla ja vieläpä 1970-luvulla ja myöhemminkin satamassa elettiin vilkkaita aikoja. Palveluja oli tarjolla kaikille tarpeen mukaan. Itse asiassa Uniluotokin sai elinvoimansa satamasta. Oli palveluiden tarjoajia joka lähtöön, kuten sanonta kuuluu.

Oli sekatavaroiden myyntiin erikoistuneet Araston kauppa, Karin ja Kansan kaupat, SOT:n liha- ja makkaramyymälä sekä Elna Perheentuvan kukka- ja kirjakauppa ja Luomaniemen kenkäliike. Käsityön harjoittajia olivat muun muassa suutari, polkupyöräkorjaamo Kalle Stenroos ja Puskan parturikampaamo (sisarukset Irja ja Erkki).

Oli myös posti sekä useita pankkeja, joista mainittakoon SYP, Porin Säästöpankki, KOP Rauma-Repolan tehtaalla sekä Postipankki. Jokaisesta alueen pankista ja edellä mainituista liikkeistä on vain muisto jäljellä.

Suurena työnantajana toimivat O. W. Hacklin, Werner Hacklin ja Huolintakeskus Jorma Hacklin. Monet hacklinilaiset asuivat myös Uniluodossa.

Baareja oli useita, kuten Inna Sulameri, Unton Baari (Unskila), Sikken Baari ja Mäntyluodon Hotelli, joka on vieläkin toiminnassa, unohtamatta ikimuistoista Myrskylää. Uniluodon kupeessa sinnittelee vielä kaljakuppila Aallonmurtaja, ainoa jäljellä oleva "ravitsemusliike". Muistini mukaan Kallon puolella toimi jonkin aikaa myös kalasavustamo.

Unohtaa ei sovi myöskään paikallisia kalastajia, jotka päivittäin toimittivat tuoretta kalaa seudun asukkaille. Kalastajista mainittakoon Viljo Välimäki ja Väinö Korvensuu. Mäntyluodon satama tuli tutuksi allekirjoittaneelle ammatin puolesta.

Merimiesurani alkoikin oikeastaan Mäntyluodosta, jossa ensimmäisen merimieslääkäritodistukseni kirjoitti Timo Jääskeläinen nostalgisessa huvilarakennuksessa.

Edellä kerrottu muistelu voi joidenkin mielestä tuntua kaihoisalta, mutta näin vain asiat ovat vuosien saatossa muuttuneet. Merenkulkijoiden kannalta on toki hyvä, että toistaiseksi saksalainen merimieskirkko palvelee eri maista ja kansallisuuksista koostuvaa vierasjoukkoa.

Nykyinen Uniluoto on rauhan ja hiljaisuuden tyyssija. Sankkojen männiköiden välistä voi nähdä kimaltelevaa merta ja rantaa vasten loiskivat aallot.

Erilaiset palvelut olisivat tervetulleita Mäntyluodon alueelle. Kallon kahvila on erinomainen ja onnistunut alku. Lopuksi voisin todeta, että Mäntyluodon satamalla on todennäköisesti edessään epävarma tulevaisuus, mutta takana loistava menneisyys.


Kommentit (12)

  • Nimetön

    Minä en kyllä käsitä sitä, että jos asiaa kuin asiaa vaikka ihan asiasta ja asiallisesti kritisoi tai antaa vastustavan mielipiteen niin heti vedetään kateuskortti esiin.

    En ole huomannut kenenkään olevan kateellinen jonkun toisen aikaansaannoksista tai tekemisistä, mutta varmaan sellaisiakin on pakko olla. Vai enkö paljasjalkaisena porilaisena ole ymmärtänyt mitä kateellinen tarkoittaa Porin murteella?

  • YLi 40-vuotta satamassa työskennellyt paljasjalkainen Mäntskäläinen/ Uniluodon asukas

    Kyllä kai se on niin Skönäri, että palvelut yleensä Kalaholmilaisilla ja Viikinäisläisillä ovat saatavissa paljon lähempää kuin täältä Uniluodosta.

    Kyllä me täällä pärjäämme, olemme aina pärjänneet, mutta päättäjämme voisivat nyt vihdoinkin alkaa ajattelemaan tosiasioita, jos he yleensä siihen pystyvät.
    Kyllä päättäjiemme toimet ovat yksi syy alueemme näivettymiseen. Ei se muuksi muutu. Ei silti, kyllä muutkin laita-alueet ovat Porissa täysin unohdettu päättäjien toimesta.
    Olen muutaman kerran ehdottanut Uniluodon lakkautetulle koululle ”Pori-Areena tapahtumaa”, jossa päättäjämme ja johtavat virkamiehet selittävät syitä tämänhetkiseen tilanteeseen alueellamme ja kertovat ratkaisuista miten parantaa tilannetta.
    Taitaa olla uskalluksen puutetta kohdata asukkaita face to face!

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös