Mielipide: Läski, liikkuva lihatiski ja homo – monelle lapselle koulun alkaminen on painajainen

Jukka Vuokola/Arkisto
Mielipide: Läski, liikkuva lihatiski ja homo – monelle lapselle koulun alkaminen on painajainen

Koulukiusatun voi vielä aikuisenakin olla vaikea luottaa ihmisten hyväksyntään ja uskoa olevansa hyvä sellaisena kuin on, kirjoittaa Kristiina Salonen.

Kristiina Salonen

Läski! Liikkuva lihatiski! Homo! Ihme hyypiö! Huora! Tällaisin sanoin jotkut lapsistamme leimaavat koulukaverinsa.

Ei haukku haavaa tee, sanotaan. Ikävät kommentit voi joskus jättää omaan arvoonsa. Jatkuvasti kuultuna ne saavat kuitenkin aikaan syvät haavat sydämeen. Lapsi alkaa itsekin uskoa, että on vääränlainen ja huono.

Moni lapsi joutuu kouluaikana kiusatuksi. Peruskoulussa jatkuvan kiusaamisen kohteeksi joutuu joka kymmenes oppilas, satunnaisesti useampi. Tuhansissa kodeissa murehditaan kesäloman loppuessa sitä, ettei lapsi halua mennä kouluun kiusattavaksi.

Kiusaamiseen puuttumista on aivan viime vuosiin asti pidetty hankalana. On jopa ajateltu, että lasten välisiin nahisteluihin ei aikuisen kannata puuttua. Onneksi asenteet ovat muuttuneet.

Pahimmillaan kiusaamisen seuraukset jatkuvat läpi kiusatun elämän. Koulukiusatun voi vielä aikuisenakin olla vaikea luottaa ihmisten hyväksyntään ja uskoa olevansa hyvä sellaisena kuin on.

Kiusattu voi oireilla monella tavalla. Syömishäiriöt, univaikeudet, pelot, kivut tai masennus voivat kaikki olla oireita kiusaamisesta. Usein kiusaamisen esiastetta, ryhmästä poissulkemista, ilmenee jo päiväkodissa.

Ennen kuin lapset omaksuvat selkeitä kiusaajan tai kiusatun rooleja, pitää aikuisten ohjata lasta hyväksymään erilaisuutta ja ottamaan kaikki mukaan. Kodilla on kasvatusvastuu tässäkin asiassa.

On myös huolehdittava siitä, että varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa on riittävästi henkilökuntaa, jotta jokainen lapsi tulisi huomioiduksi. Uhrin lisäksi apua tarvitsee myös kiusaaja, jonka taustalta löytyy usein perheen sisäisiä ongelmia.

Sosiaalisen median myötä kiusaaminenkin on moninaistunut ja muuttanut muotoaan. Whatsappissa tai Instagramissa tapahtuva kiusaaminen, nolaaminen ja pilkanteko ovat yhtä lailla kiusaamista kuin koulun pihalla tapahtuva töniminen, nimittely tai kaveriporukan ulkopuolelle jättäminen. Sitä on kuitenkin vaikeampi huomata, sillä se tapahtuu aikuisen katseilta piilossa.

Se on kuitenkin kokonaisvaltaisempaa kiusaamista kuin koskaan aikaisemmin. Kiusaajat tunkeutuvat joka puolelle. Somen kautta kiusattu ei saa olla rauhassa kiusaajiltaan edes kotona.

Moni vanhempi miettii, miten tässä ajassa voi luoda turvapaikan lapselleen. Vanhemmat tarvitsevatkin siihen tukea. Ja lapset ohjausta, mikä netissä on turvallista ja mikä tuo ongelmia.

Esimerkin voima on valtava. Jos aikuisella on tapana puhua toisista ikävästi tai nälviä ja haukkua muita, lapsi oppii ilmaisemaan itseään samalla tavalla.

Aikuisten toiminta tai kyvyttömyys toimia voivat ylläpitää kiusaamistilannetta tai edesauttaa sen syntymistä. Hiljainen sivusta seuraaminenkin antaa luvan kiusaamiselle. Koulukiusaaminen loppuu vasta sitten, kun jokainen meistä aikuista haluaa sen loppuvan.

Opettajat ja kaikki vanhemmat voivat yhteisessä rintamassa asettaa nyt alkavana kouluvuotena kiusaamiselle nollatoleranssin. Lapset tarvitsevat meidät aikuiset kitkemään koulukiusaamisen pois heidän arjestaan. Vastuu on aikuisten.

Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.)


Kommentit (7)

  • Nimetön

    ”ADHD kun ei näy ulospäin eikä sairas itse koe olevansa sairas”

    – Kyllä ADHD näkyy ulospäin melkoisen räiskyvänä persoonallisuutena. Ihan takuulla. Siitäkin, onko se sairaus, voidaan olla useampaa mieltä. Ehkä silti on parempi kutsua sitä sairaudeksi kuin vammaksi, joka jälkimmäinen vain lisäisi kiusaamista.

  • Nimetön

    60-luvun kansakoulussa kiusaamista rajoitti se että opettajilla oli valtaa rangaista. Ja jos koulussa rangaistiin sitä ei kotona kerrottu ettei olisi tullut vielä kovempaa kohtelua.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös