Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue etsii uusia asiakkaita – "Meiltä löytyy ketteryyttä erilaisiin tarpeisiin"

Toiminta vilkastui viime vuonna selvästi, mutta vajaakäyttöä on silti yhä.

Kari Mankonen
Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue etsii uusia asiakkaita – "Meiltä löytyy ketteryyttä erilaisiin tarpeisiin"

Asuntoauton akkutila sytytettiiin tuleen Pori pelastusharjoitusalueella. Palo levisi tilasta matkailuvaunuun ja vetoautoon.

Juha StåhlePori

–Kovasti yritetään kehittää ja saada eloa, mutta vajaakäytöllä se on ollut.

Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluesäätiön hallituksen puheenjohtaja, Porin ympäristö- ja lupapalveluiden toimialajohtaja Ulla-Kirsikka Vainio ei yritä kaunistella Porin lentokentän kupeessa olevan harjoitusalueen käyttömääriä.

–Vielä ei voida raportoida suuresta läpimurrosta tai muutoksesta. Alue on ollut kohtuullisen vähäisessä käytössä mahdollisuuksiin nähden. Se on upea alue.

Vuonna 2011 avattua harjoitusaluetta voi pitää Satakunnan uinuvana ylpeytenä, joka on alkanut osoittaa heräämisen merkkejä.

Tilasto kertoo, että viime vuonna monitoimialueelle tehtiin 566 varausta. Se on yksi merkki entistä vilkkaammasta tulevaisuudesta.

Eniten alueen palveluja käyttivät Winnova, Satakunnan pelastuslaitos ja pelastuskoirat..

Vilkkainta käyttö oli syksyllä. Hiljaisinta oli kesäkuukausina. Vuonna 2016 kirjattiin 5 000 kävijää ja 270 koulutusta.

Harjoitusaluekoordinaattori, erityisasiantuntija Vesa Truhponen kertoo, että käyttäjämäärät ovat tasaisessa kasvussa.

Viime vuosi oli toistaiseksi paras. Kuluvan kevään kalenteri on hänen mukaansa jo varsin täynnä.

Harjoitusalue ei pyöri vielä omillaan. Tappiota tuli myös viime vuonna. Alueen vuosikulut olivat Vainion mukaan 150 000 euroa.

Pelastusharjoitusalueen suurin haaste on säätiön puheenjohtajan mielestä markkinointi.

–Alue vaatii paljon markkinointia, tiedottamista ja läsnäoloa. Pitäisi osata olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Mahdollisuuksia läpimurtoon on, sillä yleinen turvallisuustilanne on muuttunut viime vuosina jyrkästi huonompaan suuntaan. Kansallinen varautuminen on tärkeää.

–Turvallisuuskoulutuksen kysyntä lisääntyy koko ajan. Harjoittelutarvetta on varmasti, kun osaa löytää asiakaskunnan riittävän hyvin.

Vainio odottaa, että turvallisuuskoulutuksen entistä tehokkaampi myynti ja markkinointi yhteistyössä säätiön ja Winnovan kanssa tuottavat tuloksia.

Myös mahdollinen maakuntauudistus saattaa sataa laariin. Toiveissa on, että alueella alkaisi pyöriä maakuntien varautumiskoulutus.

Alueesta tavoitellaan myös kansallista moniviranomaiskoulutuspaikkaa.

Harjoitusalueen perusinfra on Vainion ja Truhposen mielestä hyvä, mutta lisäinvestointeja kaivataan.

Harjoituskeskukselle on haettu kolmen miljoonan euron EU-rahoitusta, joka käytettäisiin muun muassa rauniokorttelin rakentamiseen. Päätöstä odotellaan kesän korvilla.

Pelastusharjoituskeskus tarvitsee myös muita rahalähteitä. Turvallisuusalan kaupallista koulutusta pyritään lisäämään. Markkinointikohteina ovat esimerkiksi myös ulkomailla toimivat yritykset, jotka tarvitsevat työntekijöilleen matkustusturvallisuuskoulutusta.

Yritysmyyntiä ei kuitenkaan saada nopeasti sille tasolle, että se mahdollistaisi lisäinvestoinnit.

Kari Mankonen

Aluekoordinaattori Truhponen aloitti kokopäiväisenä viime syksynä. Hän on keskuksen ainoa työntekijä.

Koko läntisen Suomea käyttöä varten tarkoitettua pelastusharjoitusaluetta eivät ole vielä löytäneet edes satakuntalaiset tahot.

–Siinä meidän on katsottava peiliin, säätiön hallituksen puheenjohtaja Vainio myöntää.

Tietoa puuttuu myös kotikentältä.

–Osa porilaisista ei tiedä, että sellainen on edes olemassa. Osa tietää, mutta luulee sitä pelastuslaitoksen harjoituspaikaksi. Sitä pyritään oikaisemaan. Alue on tarkoitettu myös muille, Truhponen kertoo.

Hyvän harjoitusalueen pitää hänen mielestään kasvaa, kehittyä ja muuttua koko ajan. Vanhentuneista osista luovutaan, ja tilalle kehitetään uutta. Tarjonta muuttuu sen mukaan, miten maailma muuttuu.

–Meiltä löytyy ketteryyttä erilaisiin tarpeisiin, Vainio lupaa.

Markkinointiponnistuksia pyritään suuntaamaan myös maan rajojen ulkopuolelle. Truhponen odottaa, että myös ulkomaiset tahot löytäisivät alueen. Toistaiseksi niistä ei ole mitään havaintoja.

Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueen imagon rakentaminen ja brändäys näyttävät olevan vielä alkutekijöissään. Alueen nimi on kaikkea muuta kuin iskevä, ja englanniksi nimi on kökkö ja mutkikas.

Harjoitusalueen englanninkieliset nettisivut avattiin noin kuukausi sitten, mikä on yksi merkki uusista tuulista.

Muitakin ilon aiheita on. Säätiö voitti tarjouskilpailun reservin siviilipalveluskoulutuksesta. Tiedossa on ainakin kaksi kurssia.

Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella voi harjoitella muun muassa erilaisten palojen sammutusta, savusukellusta, kemikaaliturvallisuutta, ympäristövahinkojen torjuntaa, pelastus- ja jälkihoitotehtäviä, hälytysajoja ja loukkaantuneiden ensihoitoa, kriisinhallintaa sekä yritysturvallisuuteen ja ulkomaantyöhön liittyviä turvallisuuskäytäntöjä.

Alueella ovat muun muassa kemikaalionnettomuus- ja savusukelluskentät, harjoitushalli ja korkean paikan kenttä, lento-onnettomuuskenttä, liikenneonnettomuuskenttä, kulissikaupunki, koira- ja rauniorata, laiva, ruokala-, majoitus- ja sosiaalitilat sekä simulaattoreita.

Alueella ovat harjoitelleet pelastuslaitokset, sopimuspalokunnat, teollisuuden ja laitosten pelastusorganisaatiot, turva-alan yritykset, turvallisuusalan ja terveydenhuollon oppilaitokset, erilaiset vapaaehtoisjärjestöt sekä poliisi, puolustusvoimat ja rajavartiolaitos.

Pasi Juhola

Kauan kypsytelty

Idea pelastusharjoitusalueesta syntyi Satakunnan pelastuslaitoksella jo 1990-luvulla.

Ensimmäisen kerran asiasta keskusteltiin Porin kaupungin ja lentoaseman välillä vuonna 2001.

Vuonna 2005 laadittiin suunnitelma pelastusharjoitusalueesta.

Koko Länsi-Suomea palveleva pelastusharjoitus otettiin käyttöön marraskuussa 2011.

Vuosien 2011–14 hankkeiden kustannusarvio oli 3,4 miljoonaa euroa.

Alue on 38 hehtaaria, josta noin kuusi hehtaaria on rakennettua.

Pelastusharjoitusaluesäätiön hallituksessa istuvat Porin kaupungin, Satakunnan pelastuslaitoksen, Prizztechin, Suomen ilmailuopiston ja Porin yliopistokeskuksen edustajat.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio