Lähiopetus väheni ammattikouluissa: "Joka viides euro vietiin"

Ammatillista koulutusta järjestävien Sataedun ja Winnovan rahoitus on viime vuosina vähentynyt noin viidenneksellä.Samalla ovat lyhentyneet opiskelijoiden koulupäivät.

Heikki Westergård
Lähiopetus väheni ammattikouluissa: "Joka viides euro vietiin"

Sataedun Ulvilan-toimipisteen kokkilinjan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat Mira Sundell (vasemmalla), Jenna Mäkipää ja Henna Styf leipoivat torstaina kakkua. Keittiöpäivät ovat kuusituntisia ja tiiviitä.

Kaisa YlhäinenUlvila, Pori

Ammattiin opiskelevien koulupäivät ovat lyhentyneet.

Sataedussa kouluviikko on lähiopetuksen osalta keskimäärin 25–28-tuntinen, Winnovassa taas 24-tuntinen.

Erot koulutusalojen, opintojaksojen ja yksittäisten opiskelijoiden välillä ovat kuitenkin huomattavan suuria.

Lähiopetusta on pitänyt vähentää, koska ammatillisen opetuksen rahoituksesta on leikattu valtakunnallisesti.

–Jos vertaa vuoteen 2014, niin tällä lukukaudella yli 20 prosenttia rahoituksestamme on leikkautunut, sanoo koulutusjohtaja Tuomas Mäki-Ontto Sataedulta.

Samansuuruisesta leikkauksesta kertoo Winnovan pedagoginen rehtori Juha Vasama.

–Ammatillisen koulutuksen uudistus on hyvä asia, mutta nyt se on mennyt niin päin, että ensin on viety joka viides euro, sitten sen jälkeen tulee uudistus, Vasama sanoo.

Vasama viittaa suureen ammattikoulu-uudistukseen, jonka eduskunta hyväksyi tänä vuonna.

Sataedulla on keskusteltu myös kouluviikon muuttamisesta nelipäiväiseksi tilanteen takia, mutta Mäki-Onton mukaan viidennestä päivästä on haluttu pitää kiinni.

–Nuorissa on paljon sellaisia, joille opettaja ja läsnäolo ovat tärkeitä. Ei olisi hyvä, jos viikot olisivat rikkonaisia, hän sanoo.

Lähiopetuksen vähenemisen taustalla on myös suuri murros tavassa järjestää koulutusta. Opiskelijat eivät enää istu paikoillaan luokkahuoneissa tai tee ohjatusti työsaleissa yhtä paljon kuin ennen. Myös digitaalisuus lisääntyy.

–Aika ei ole oleellinen asia, vaan osaaminen, Juha Vasama sanoo.

Opinnoista hyvin suuri osa on työssäoppimista, ja näillä jaksoilla opiskelijat tekevät työtä työpaikan aikataulujen mukaisesti.

–Myös koulun oppimisympäristöt ovat muuttuneet. Meillä on autohuoltamoita ja salonkeja, joissa opitaan, Tuomas Mäki-Ontto sanoo.

Opetuksen käytännönläheisyys näkyy Sataedulla tavallisena torstaiaamuna. Vasta syksyllä opiskelunsa aloittaneet kokkilinjan ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat viettäneet ensi viikot tiiviisti keittiössä.

–Päivä kestää kuusi tuntia. Siihen kuuluu puolen tunnin ruokatauko ja yksi vartin tauko, kertoo Mira Sundell.

Hänestä päivän pituus tuntuu sopivalta. Sundell tekee kaksoistutkintoa, ja lukio-opinnotkin vaativat aikaa.

Ulvilan Vanhakylässä puolestaan kolmannen vuosikurssin rakennusalan opiskelijat rakentavat pressukatosta tulevan rivitalon päälle, jotta töitä voidaan tehdä kuivassa läpi talven.

–Minusta opetuksen määrä on sopiva, tässä tehdessä oppii, arvioi Jan Tuominen. Hänellä on taustallaan jo yksi tutkinto.

Ryhmää ohjaava Marko Syrjälä kuvaa muutosta omilla opetustunneillaan. Kun hän veti vuonna 2009 yhteensä 33 viikkotuntia, nyt määrä on 26.

–Teoriasta ei enää voi vähentää, se on vedetty minimiin. Toki teoriaa opitaan koko ajan täällä työmaallakin, Syrjälä sanoo.

–Nuorista ei kyllä saisi säästää.

Työpäivät rakennustyömaalla alkavat kahdeksalta ja päättyvät kahdelta tai kolmelta. Syrjälä aloittaisi mieluusti jos seitsemältä, sillä niin rakennusalalla koulun ulkopuolellakin toimitaan.

Heikki Westergård
Ulvilan Sataedun kolmannen vuoden rakennusalan opiskelijat Aleksi Käiväräinen (vasemmalla), Jan Tuominen ja Kalle Hellstén pystyttivät rakennustelineitä rivitalotyömaalla Ulvilassa torstaina. Päivät työmaalla alkavat kahdeksan jälkeen ja kestävät kahteen tai kolmeen.

Ulvilan Sataedun kolmannen vuoden rakennusalan opiskelijat Aleksi Käiväräinen (vasemmalla), Jan Tuominen ja Kalle Hellstén pystyttivät rakennustelineitä rivitalotyömaalla Ulvilassa torstaina. Päivät työmaalla alkavat kahdeksan jälkeen ja kestävät kahteen tai kolmeen.

Sinänsä Sataedulla ja Winnovassa pidetään hallituksen toteuttamaa ammatillisen koulutuksen uudistusta hyvänä asiana. Uudistuksella on tarkoitus esimerkiksi lisätä yhteyksiä työelämään.

–Ennen ajateltiin, miten ryhmää viedään eteenpäin, nyt mietitään, miten yksilöiden oppimista tuetaan, Tuomas Mäki-Ontto sanoo.

Henkilökohtainen ohjaus taas vaatii opettajilta aikaa ja oppilaitokselta työvoimaa. Oppilaitosten rahoitus puolestaan on tulevaisuudessa sidottu muun muassa siihen, miten opiskelijat valmistuvat ja työllistyvät.

Yksilöllinen jousto näkyy myös mahdollisuudessa tiivistää opintoja: Sekä Winnovasta että Sataedulta valmistuu opiskelijoita tavoiteaikaa nopeammin, esimerkiksi kahdessa ja puolessa vuodessa. Jos taustalla on aiempia opintoja, voi tutkinnon tehdä sitäkin nopeammin.

–Meillä ei tulevaisuudessa saa olla enää rakenteellisia esteitä opintojen etenemiselle, Juha Vasama sanoo.

Winnovalla on harkittu esimerkiksi siirtymistä opetuksen aamu- ja iltavuoroon, jolloin opiskelija voisi saada lähiopetusta halutessaan nykyistä tiiviimmin.


Lue myös nämä


Kommentit (7)

  • Nimetön

    Itse kun olin aikoinaan ammattikoulussa, niin päivät oli klo 8-16. Onko siinä mitään järkeä, että koulupäivä on 2tuntinen? Monen tulevan työntekijän työmotivaatio tapetaan jo ammattikoulussa, kun teoria tunteja ei ole tapeeksi.
    Kuinka paljon työssäoppimista voidaan lisätä? Missä vaiheessa yritykset alkavat kieltäytymään ottamassta työssäoppijoita, kun yksi lähtee, niin taas tulee toinen. Ei se yrtyksillekkään ole mitään herkkua, että pari työntekijää tekee jatkuvasti opettajien työt.

  • Nimetön

    Siirrytään takaisin kaksi vuotiseen ja 36 tunnin työviikkoihin ammattikoulutuksessa, näin säästetään opettajien määrässä ja opetus täysipäiväistä työtä.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös