Kovia syytöksiä Antinkartanosta – Näin johto vastaa

Kari Mankonen
Kovia syytöksiä Antinkartanosta – Näin johto vastaa

Oikeusasiamies on puuttunut Antinkartanon toimintaan useaan otteeseen.

Sakari MuurinenUlvila

Antinkartanossa asuneiden kehitysvammaisten lasten omaiset ovat syyttäneet hoitolaitosta lukuisista väärinkäytöksistä. Mukana on väkivaltaa, nöyryyttämistä, yksityisyyden loukkaamista ja lukuisia muita syytöksiä.

Lue koko uutinen täältä Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen johtaja Merja Paavola ja Antinkartanon palvelupäällikkö Katja Alamäki, Satakunnan Kansa on haastatellut useita perheitä, jotka kertovat väärinkäytöksistä. Mitä tässä on taustalla?

– Meillä on ollut pari kolme asiakasta, jotka ovat valittaneet joka paikkaan mihin Suomessa voi valittaa. Eduskunnan oikeusasiamiehelle, Valviraan, Aville ja tietosuojavaltuutetulle. Niistä meille ei ole tullut yhtään sanktiota, Paavola sanoo.

Meillä on tässä eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja (Satakunnan Kansan tiedossa on kolme langettavaa ratkaisua), joissa olette saaneet moitteita, vakavia moitteita ja toimintaanne on pidetty lainvastaisena. Yhdessä näistä sanotaan, että olette jättäneet lain vaatiman erityishuolto-ohjelman tekemättä.

– Tässä on ollut kyse siitä, että lapsi on ollut sijoitettuna ja meillä on tehty niin sanottu muu päätös. Lainsäädännössä oli ja on edelleen tulkinnanvaraa, että tarvitaanko kehitysvammalain 1. pykälän erityishuolto-ohjelmaa. Se on harmillista, että ohjelman teko on jäänyt, mutta ei se ole muuttanut lapsen saamaa hoitoa. Hän on saanut laadukasta palvelua ja hoitoa, Alamäki sanoo.

Eduskunnan oikeusasiamies on ottanut kantaa myös potilaalle pakolla suoritetun alapesun jälkeiseen toimintaan, jossa asiakas on ollut lepositeissä alapää paljaana ja mustelmilla. Huoneen ovi on ollut auki ja ulkopuoliset ovat nähneet kaiken. Potilaan isä oli tullut paikalle ja nähnyt tilanteen. Oikeusasiamies pitää toimintaa vakavasti moitittavana yksityisyyden suojan rikkomisen osalta. Mistä tässä on kyse?

– Asia on otettu vakavasti. Meillä ei pestä väkisin ketään. Eihän se voi olla totta, että joukko hoitajia on pessyt potilaan väkisin ja isä on tullut paikalle ja pelastanut.

Teidän asiakkaanne kertovat epäselvyyksistä raha-asioista. Omaisille ei asiakkaan pyynnöstä huolimatta ole tietoja annettu. Yhden nuoren kirjanpidosta on kadonnut rahaa kuin mustaan aukkoon. Kyse ei ole isoista summista, mutta mistä tässä on kyse?

– Me hoidamme asiakkaiden käyttövaroja, jotka ovat sitä varten, että he pääsevät kahville tai muuta. Niistä pidetään tarkkaa kirjaa ja tilintarkastajat voivat tutkia ne milloin tahansa. Olisi hyvä, jos pääsisimme näiden raha-asioiden hoitamisesta kokonaan. Sellaista ongelmaa on ollut, että omaiset ovat säädelleet rahoja ja on pitänyt kerjätä asiakkaan puolesta. Ovatkohan nämä omaiset kertoneet asiasta meille, ihan varmasti selvitämme epäselvyydet. Toivomme, että omaiset ottavat meihin yhteyttä, jotta voimme selvittää asian, Paavola sanoo.

Teidän potilaanne sijaisäiti kertoo, että poika oli heitetty hoitajan kanssa käydyn tappelun jälkeen ulos ja annettu kahden päivän lääkkeet mukaan. Voiko näin toimia?

– Ei ole toimittu näin, Alamäki sanoo.

Teidän oma kirjanpitonne vahvistaa asian käydyn tappelun ja ulosheittämisen osalta. ”Potilaalla ei ole lupa tulla Katajaan”. Tässä on myös maininta, että Alamäki on itse ollut tilanteessa paikalla.

– Tämä on yksittäistapaus, jota en voi selostaa julkisuudessa. Asioissa on aina monta puolta. Tämän tyyppisissä hoitoon ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa on aina eri viranomaistahoja mukana, muun muassa kuntia. Aina keskustellaan johtavien viranomaisten kanssa, Alamäki sanoo.

Omaiset ovat ihmetelleet, että miksi teiltä ei saa tietoja hoidoista, vaikka asiakas niitä itse pyytää ja valtakirjat on tehty. Mikä tässä on taustalla?

– Esimerkiksi alaikäisen lapsen kohdalla huoltajalla on oikeus saada tietoa. Aikuiset ihmiset päättävät itse, kenelle kertovat tietonsa. Meillä ei ole oikeutta antaa aikuisten henkilöiden tietoja pelkän valtakirjan perusteella, vaan tarvitaan maistraatin päätös laajennetusta edunvalvonnasta, Paavola sanoo.

Meidän haastattelemamme useat lähteet kertovat, että olette rankaisseet potilaita huonosta käytöksestä muun muassa vierailu- ja soittoaikoja rajoittamalla. Pitääkö tämä paikkansa?

– Ei pidä. Laki lähtee siitä, että yhteydenpidon rajoittamista ei käytetä rangaistusmenetelmänä. Yksittäisiä tapauksia en pysty enkä halua kommentoida. Meillä on asiakkaina henkilöitä, jotka saattavat soittaa hätäkeskukseen tai saattavat itse joutua rikoksen uhriksi, kun eivät osaa säädellä matkapuhelimen käyttöä, Alamäki sanoo.

– Sitten on myös sellaisia tilanteita, että asiakas itse haluaa olla tapaamatta omaisia, Paavola sanoo.

Meidän lähteidemme mukaan myös ruokaa on käytetty rangaistusmenetelmänä. Eräs kertoo, että kahvit kaadettiin usein viemäriin, esimerkiksi silloin kun jätti makkarankuoret syömättä. Onko näin?

– Ei, Alamäki sanoo.

Onko meille siis kerrottu muunneltua totuutta?

– Kovin on raflaavaa... En ole kuullut tämmöisestä, Paavola sanoo.

Teidän omassa paperissanne kerrotaan, että kahvia ei saa, jos ei syö loppuun.

– Asiakkailla on monimuotoisia asioita. Meillä ei kahvilla rangaista, Alamäki sanoo.

Teidän toiminnassanne on paljon epäselvyyksiä, missä on menty vikaan?

– Meidän asiakkaamme ovat tänä päivänä toinen toistaan haastavampia. Monilla on sellainen käsitys, että täällä on vain jotain down-henkilöitä paistattelemassa päivää, Paavola sanoo.

– Me kannustamme omaisia ottamaan yhteyttä ja kertomaan ongelmista. Asiat selviävät sillä tavalla paremmin kuin median kautta. Kunnat ovat tyytyväisiä ja omaiset ovat tyytyväisiä, Paavola sanoo ja viittaa esittämäänsä asiakastyytyväisyyskyselyyn.

Toim. huom: Tyytyväisyyskyselyssä asiakkaat ovat antaneet hyvää palautetta. Kyselyssä ei kuitenkaan syystä tai toisessa ole yhtään vastaajaa Antinkartanon osasto Katajasta, jossa syytetyt väärinkäytökset ovat tapahtuneet.


Lue myös nämä


Kommentit (22)

  • mustavalkoiselle vastaus

    ”Ei vauvatkaan tykkää aina takapuolen pesusta, mutta vanhemmat kuitenkin pesevät.” Toivottavasti ET SINÄKÄÄN ole kehitysvammatyössä. Aivan järkyttävää ajattelua! Kehitysvammaiset eivät ole vauvoja eivätkä edes lapsia (elleivät ole sitä iältään). He ovat AIKUISIA ihmisiä, jotka ansaitsevat asiantuntevan ja kunnioittavan kohtelun. Ei pakottamista- ei huutamista- ei mollaamista- ei vaatteista repimistä- ei kaltoinkohtelua- mitä väkisin peseminen EHDOTTOMASTI on. Rankaistavaa toimintaa. Ei tämän päivän hoitotyötä!

  • MUSTAVALKOINEN VAI EI

    Et siis vastannut kysymykseen ”Oletko ollut näkemässä tätä ”pesutapahtumaa”, ja tiedät siihen johtaneet syyt?”
    Ja kirjoituksessasi jatkat kaikkien työntekijöiden syyllistämistä ”No niin. Toivottavasti omatuntokin vielä herää eikä vain tunneta ahdistusta.” Itse en tiedä onko alapäänpesua aina ennen aamupalaa, tuntuu kuitenkin erikoiselta että tänä päivänä alapäänpesua suorittaisi mainitsemasi 4-7 hoitajaa, ketkä hoitavat jäljelle jääviä asiakkaita? En usko että osastoilla on 12-15 henkeä näinä tiukkoina aikoina töissä. Omat kokemukseni n. 30 vuoden ajalta kun olen käynyt kaikilla osastoilla useasti eri kellon aikoihin, monta kertaa viikossa, en ole törmännyt epäinhimilliseen kohteluun. Enkä ole ikinä ollut päivääkään työsuhteessa Erityishuoltopiiriin tai sairaanhoitopiiriin. Olen kyllä työskennellyt tiiviisti kehitysvammaisten kanssa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös