Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Mielipide Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Käräjäoikeus hylkäsi syytteet Norilsk Nickelin suuresta nikkelipäästöstä – "on inhimillisesti mahdotonta valvoa jokaista mittaria"

Satakunnan käräjäoikeus on hylännyt kaikki syytteet ympäristön turmelemisesta jutussa, jossa oli kysymys Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n suuresta nikkelipäästöstä Kokemäenjokeen kesällä 2014. Syytteessä olivat yhtiön pelkistämön käyttöpäällikkö ja kolme vuodon aikaan töissä ollutta vuorotyönjohtajaa. Ympäristörikossyytteen Norilsk Nickeliä vastaan ja yhtiölle alun perin aikomansa yhteisösakkovaatimuksen syyttäjä peruutti jo oikeudenkäynnin kuluessa lokakuussa. Syyttäjä ilmoitti myöhemmin oikeudenkäynnissä myös, ettei enää väitä neljän epäillyn menetelleen törkeän huolimattomasti vesinäytteitä keräävän vedenkeruulaitteiston valvonnassa. Samoin syyttäjä luopui alkuperäisestä väitteestään, jonka mukaan kolme työnjohtajaa olisivat törkeän huolimattomasti laiminlyöneet levylämmönvaihtimen painemittarin seuraamisen. Sen sijaan käyttöpäällikköä syyttäjä ei vapauttanut huolimattomuusepäilyistä. Näillä laitteilla tehtaalla valvottiin, ettei nikkeliliuoksen saastuttama jäähdytysvesi pääse Kokemäenjokeen. Kriittiseksi kysymykseksi oikeudenkäynnissä jäi lopulta syytettyjen menettely johtokykymittaimen valvontaan. Mittain oli ainoa reaaliaikaisesti mahdollisista vuodoista varoittava laite. Vuonna 2009 tehtaalle asennetun johtokykymittaimen hälytysraja-arvot olivat kuitenkin jossakin vaiheessa muuttuneet lähes kaksi kertaa suuremmiksi kuin ne oli alun perin asennettu. Syy tähän ei selvinnyt käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus huomauttaa päätöksessään, että johtokykymittain on yksi tuhansista säätimistä pelkistämätön valvomossa. –On inhimillisesti ottaen mahdotonta valvoa jokaisen säätimen toimintaa tai ohjeistaa alaisia erikseen valvomaan jokaista säädintä. Vastaajilla ei ole ollut mitään syytä epäillä mittaimen raja-arvojen muuttuneen niin, ettei se hälytä suunnitellulla tavalla, oikeus perustelee. Samansuuntaisella perustelulla käräjäoikeus vapautti myös käyttöpäällikön syyttäjän epäilyistä, joiden mukaan tämä ei ollut ohjeistanut vuorotyönjohtajia ja heidän kauttaan prosessinhoitajia seuraamaan lämmönvaihtimen käyttöpainetta riittävän tiiviisti, kun tehdasta käynnistettiin huoltoseisokin jälkeen. Käräjäoikeuden mukaan käyttöpäälliköllä ei ollut velvollisuutta tai tarvetta erikseen ohjeistaa alaisiaan tässä asiassa. –Selvää on, ettei painemittareita voida aktiivisesti seurata kaiken aikaa. Painemittareita ei myöskään pidetty ympäristön kannalta kriittisinä kohteina, koska yleinen käsitys oli, etteivät lämmönvaihtimet voi vuotaa sisäänpäin, kuten sitten tapahtui, oikeus perustelee. Syytteiden hylkäämisen takia valtio joutuu maksamaan epäiltyjen oikeudenkäyntikulut, yhteensä noin 61 000 euroa.