Friitalan Arttula jää henkiin – Entisenä Nahkatakin talona tunnettu paikka muuntuu asunnoiksi

Paikka, jossa on syöty ajan kanssa kilpaa jättimäisiä häränpihvejä, muuttuu asunnoiksi.

Kari Mankonen
Friitalan Arttula jää henkiin – Entisenä Nahkatakin talona tunnettu paikka muuntuu asunnoiksi

Vanha ravintola Nahkatakin valomainos kertoo menneistä ajoista. Arttulan tarina kuitenkin jatkuu.

Ville HammarbergUlvila

Arttulana tai Ravintola Nahkatakin talona tunnettu Ulvilan Friitalan keskustassa oleva kiinteistö säilyy, vaikka monet jo ennustelivat sille rapistuvaa loppua.

Uudet omistajat ovat hakeneet normaalia viranomaistietä Arttulalle käyttötarkoituksen muutosta. Entistä ravintola- ja liikerakennusta ollaan muuttamassa kokonaisuudessaan muutaman asunnon asuinrakennukseksi.

Muutostöihin kuuluvat myös julkisivun ehostus ja katon uusiminen.

Ulvilan ympäristölautakunnassa asia on otettu huojennuksella vastaan, sillä rakennuksen kunto ja ympäristön siisteys alkoi olla lautakunnan ympäristökierroksien seurantalistalla jo lähes vakiona.

Rakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön onnistuu vuonna 2014 voimaan tulleella asemakaavamuutoksella. Arttulaa ei ole inventoitu kaavoituksen yhteydessä, mutta käytännössä peruselementit pysyvät ulkoisesti pitkälti ennallaan. Joitain ikkunakokoja on muutettu ”näyteikkunakoosta” asumista palveleviksi.

Kiinteistön historia on merkittävä osa Ulvilan yrityshistoriaa. Kunta kun jakautuu keskuksina hallinnolliseen joen pohjoispuoleen eli Vanhaan Ulvilaan ja kaupallisena keskuksena olevaan Friitalaan.

Friitalan kehitys nojasi pitkälti Friitala Oy:n nahkatehtaaseen. Vuosina 1892–2010 toiminut nahkatehdas oli aikoinaan lajissaan Pohjoismaiden suurin.

Nahkatehtaan läheisyydessä piti elintarvikekioskia Artturi Laakso, jolle jopa tuhat henkeä työllistänyt nahkatehdas merkitsi melkoista kultakaivosta.

15-vuotiaana kioskissa työntekijänä ollut Raili Kallioinen muistelee kuinka tiettyinä kellonaikoina kioski oli melkoista hullunmyllyä.

–Kun nahkatehtaan väki tungeksi kahville, niin kioskilla oli suoranainen suma ihmisiä. Itse onneksi pääsin tuolloin helpommalla, kun tein iltavuoroa.

Artturi Laaksolla oli luja yrittäjäluonne ja halu toteuttaa unelmansa kokonaisesta liikekerrostalosta erinomaisena liikepaikkana toimineelle elintarvikekioskin tontille. Toki kaupan alan kilpailu oli Friitalassa jo entuudestaan kova, mutta ajatus kokonaan liikerakennuksena toimivasta kerrostalosta oli keskittymänä uutta.

"Arttula" oli henkilökohtainen unelma. Työmaalla vapaa-aikoinaan auttaneen pojan Esa Laakson mukaan Artturi teki itse rakennuksen eteen kovasti töitä. Nahkatehtaan työväki näki miehen huhkivan tontillaan lapio kädessä jo perustustöistä lähtien.

–Ei hän tietenkään sitä itse kokonaan rakentanut.

Esa Laakson arkisto
Arttula ja Arttulan rakentaja. Artturi Laakso toteutti unelmansa Friitalaan.

Arttula ja Arttulan rakentaja. Artturi Laakso toteutti unelmansa Friitalaan.

Arttulan rakennustyöt alkoivat vuonna 1962. Kun se vihdoin oli valmis, käsitti rakennus katutason elintarvikemyymälän ja -kioskin. Alakerrassa oli leipomo. Kioskin ja elintarvikemyymälän yhdistelmä mahdollisti kioskin myyntivalikoiman täydennyksen myymälästä.

Liike-elämän kannalta rakennuksen mielenkiintoisimmaksi ajaksi muodostui 1970-luku. Vuoden 1971 joulukuun alussa ravintoloitsija Veli-Esko Rönkön silmiin osui lehdessä ollut myynti-ilmoitus Porin kupeessa Friitalassa olevasta ravintolasta. Kun osto oli tosiasia, Friidan kammarista Nahkatakiksi muuttuneen ravintolan avajaiset pidettiin 2. helmikuuta 1972.

Omituinen nimi Nahkatakki juonsi tietenkin viereisestä nahkatehtaasta.

Äskettäin edesmennyt Rönkkö oli aikoinaan ideoinniltaan ja ennakkoluulottomuudeltaan koko lähiseudun ravintoloitsijoista ylivertainen. Nahkatakkiin saapui Poristakin taksijonoja, sillä Rönkkö tuotatti ravintolaan eksoottisia tanssijattaria, joilla oli tapana vähentää ravintolaillan kuumetessa vaatetustaan niin, että hetkuttivat illan edetessä sulojaan ilman rihman kiertämää.

Rönkkö piti kuitenkin huolta ravintolasta myös ruokapaikkana. Ilman showmeininkiä tuokaan ei mennyt. Eräs tempaus oli järjettömän iso häränpihviannos, jonka sai ilmaiseksi, kun sen söi tietyn ajan kuluessa. Tähän ei pystynyt kuin muutama. Eräs oli Rönkön muistelun mukaan isovatsainen parrakas mies, joka ei puhunut sanaakaan, mutta kiitti pihvistä lähtiessään. Valtakunnallisessa lehdessä haastateltiin lääkäriä siitä, että onko vastaavan lihamäärän syöminen hengenvaarallista.

Arttulan yritykset vaihtuivat vuosien mittaan useasti. Rakennuksessa ovat toimineet muun muassa kirjakauppa, kampaamo, grillikioski ja suutari

Esa Laakson mukaan Arttula kuitenkin käytännössä eli ja kuoli nahkatehtaan mukana.

–Nahkatehdas ajettiin alas vähitellen, eikä Arttula ollut liikepaikkana enää tarkoituksenmukainen.

Hiipuminen konkretisoitui jatkuvien vuokralaisvaihdosten jälkeen myöhemmin siihen, että rakennukseen muutti moottoripyöräkerho.

Uudet omistajat ovat kuitenkin nyt vaalimassa Friitalan rakennuskulttuurin yhtä maamerkkiä parempaan tulevaisuuteen.


Kommentit (3)

  • Faktaa talosta

    Tatuointiliikkeen ja prätkäjengin aikana talon kellarissa oli usein 30cm vettä kun viemäri ei vetänyt, että itse en kyseiseen rakennukseen kyllä muuttaisi, kun taitaa olla homekorsu.

  • Fleecetakki

    Hienoa ettei kaikkea vanhaa vaan pureta. Tuollakin talolla on kuitenkin niin paljon historiaa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio