Satakunta
Porilaisten kuntapäättäjien keskuudessa ihmetellään maakunnan jakautumista te-palveluiden järjestämistä koskevassa asiassa.
Rauman ja Porin kaupunginjohtajat Esko Poikela ja Lauri Inna sekä Merikarvian kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival lähettivät yhteisen tiedotteen, jossa kerrottiin kahden, Porin ja Rauman ympärille rakentuvan työllisyysalueen valmistelusta.
Porissa oli ollut vallalla se käsitys, että valmisteilla olisi koko Satakunnan yksi yhteinen alue. Siihen suuntaan asiaa oli aikaisemmin johdateltu maakuntaliitossa ja ely-keskuksessa.
Rauman kerrotaan vetäneen ässän hihastaan kuntajohtajien palaverissa. Se muodostaisi Etelä-Satakunnan alueen yhdessä Euran, Säkylän, Eurajoen ja Huittisten kanssa.
Satakunnan Kansalle kuvaillaan tapahtumien sarjaa termillä jallitus.
Lauri Innan kuherruskuukausi näyttää samalla kääntyneen loppusuoralle. Kaikkien mielestä kaupunginjohtajan ei olisi kannattanut laittaa nimeään tiedotteeseen, vaikka vastakkaisiakin näkemyksiä löytyy.
Työvoimapalveluita koskeva reformi on suurempi kuin ehkä tähän asti on ymmärretty. Se lähti liikkeelle suurten kaupunkien tarpeesta ottaa työllisyyden hoito osaksi elinkeinopolitiikkaa, mutta muutos päätettiin ajaa koko Suomeen.
Uudistuksen lähtökohdaksi tuli, että maakunta olisi suunnilleen sopivan kokoinen yksikkö uuden järjestelmän luomiseen.
Pienet, enimmäkseen keskustalaiset kunnat eivät tästä innostuneet. Kompromissien kompromissina päädyttiin vähintään 20 000 työllisen yhteistoiminta-alueisiin.
Tarjolla on hallinnollinen tilkkutäkki. Satakunnassa ainoastaan Pori voisi halutessaan toimia täysin itsenäisesti, mutta muiden pitää etsiä kavereita.
Muualla Suomessa ollaan kehittelemässä vaihtelevia ratkaisuja. Kovassa kasvussa oleva Pirkanmaa on päätymässä yhteen alueeseen. Varsinais-Suomi on jakaantumassa Salon ja Turun ympärille. Päijät-Hämeessä malli on Lahti ja muut.
Kahden alueen mallissa on valtavasti avoimia kysymyksiä alkaen resurssien jakamisesta ja käytännön palveluiden järjestämisestä. Pitääkö esimerkiksi luvialaisten jatkossa ajaa Raumalle työkkäriin?
Satakunnassa muurit ovat tavallisesti korkealla, joten ehkä Rauman liikkeiden ei olisi pitänyt tulla porilaisille niin suurena yllätyksenä.
Pori ja Rauma valmistelivat vuonna 2021 alkanutta työllisyydenhoidon kuntakokeiluun hakemista yhdessä, mutta Rauma irtautui hankkeesta.
Viime vuonna Porin johdolla perustettiin kuntien yhteinen jätehuoltoyhtiö. Siihen liittyivät Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila. Maakunnallinen yhteistyö ei onnistunut ja se jäi osalle kaivelemaan.
Kaikki kunnat mieluusti ottavat Porin järjestämän maakunnallisen lentoyhteyden hyödyt, mutta maksajia ei ole ilmoittautunut jonoksi asti.
Hyvinvointialueella käynnistyvästä palveluverkkouudistuksesta voi odottaa todellista kyläpolitikoinnin juhlaa.
Eriseuraisuus näkyy perinteisesti myös edunvalvonnassa. Esimerkiksi raideliikenteessä Raumalla keskitytään henkilöliikenteen palauttamiseen. Porissa ja Pohjois-Satakunnassa on käytetty viime aikoina puheenvuoroja Pori–Haapamäki -radan kunnostamisen puolesta.
Edunvalvonnan näkökulmasta pienen maakunnan kannattaisi vetää yhtä köyttä. Se pätee myös työllisyyspalveluihin. Valtion hankerahoja on helpompi hakea ja saada, jos on yhteinen näkemys.
Toisaalta: Jos yhteistyö tuntuu kovin hankalalta, niin ehkä on luontevampaa, että jokainen vahtii omaa etuaan itsenäisesti.
Yhteinen työllisyyspolitiikka vaatisi toimiakseen myös yhteistä elinkeinopolitiikkaa ja edunvalvontaa. Ne eivät ole tähänkään asti onnistuneet kuin silloin tällöin.