Reijo Luukkainen teki elämäntyönsä Satakunnan keskussairaalan ylilääkärinä

Reumalääkäri Reijo Luukkainen nautti historian lukemisesta ja osasi useita kieliä.

Talvisena sunnuntaina 18. helmikuuta 2023 saimme suruviestin. Kurssitoverimme Reijo Luukkainen on siirtynyt ajasta iäisyyteen vaikean sairauden uuvuttamana.

Reijo syntyi Säämingissä 12. huhtikuuta 1941. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Savonlinnan Lyseosta 1959 ja lähti Helsinkiin lukemaan lääkäriksi. Yhtenä meistä tammikuussa 1962 aloittavista oli valppain silmin maailmaa tarkkaileva savolaispoika. Opimme tuntemaan Reijon terävänä, nasevaa huumoria viljelevänä medisiinarina.

Reijo valmistui 1968 ja meni ensin kunnanlääkäriksi Lieksaan. Joensuun Keskussairaalan apulaislääkärivuosien jälkeen Reijo siirtyi Heinolaan, tutkimusmyönteiseen Reumasäätiön Sairaalaan. Reijon nivelreuman kultahoidon tehoa koskeva kansainvälistä huomiota saanut tutkimus laajeni akateemiseksi opinnäytteeksi ja hän väitteli vuonna 1980. Reumatautien erikoislääkärin oikeudet Reijo sai 1977 ja Tampereen Yliopistosta myös sisätautien erikoislääkärin paperit. Reumatologian dosentiksi Reijo Luukkainen nimitettiin 1997.

Elämäntyönsä reumalääkärinä Reijo teki Satakunnan keskussairaalan ylilääkärinä. Rutiinityön ohessa tehtyjen tutkimusten ansioluettelo sisältää yli 80 alkuperäistutkimusta. Puheessaan vuonna 2005 ”Reijo Luukkainen symposiumissa” professori Heikki Isomäki totesi Reijon jättäneen Suomen reumatologiaan vahvan jäljen.

Ylilääkärinä ja tutkijana Reijo oli tehokas ja energinen. Kaikkea sitä hän oli myös harrastuksissa. Ennen kaikkea Reijo oli lukija. Puoliso Heleena kertoo Reijon lukeneen aina, pienenkin tuokion hän käytti lukemiseen. Työmatkoilla, kävelylenkeillä tai kuntoillessaan soutulaitteella Reijo kuunteli äänikirjoja tai kielikasetteja.

Eniten Reijo luki historiaa. Historian opiskelu yliopistossa olikin vaihtoehtona medisiinan ohella. Reijo luki myös filosofiaa ja kosmologiaa. Reijo luki kirjallisuutta myös alkukielillä. Hän puhui suomea, ruotsia, englantia sekä saksaa ja opiskeli ranskaa, espanjaa, venäjää ja latinaa. Raamattua ja Koraania Reijo luki saksan kielellä.

Myös klassinen kaunokirjallisuus oli Reijolle tuttua. Suomalaisista Reijo arvosti eniten Seitsemää Veljestä ja Joel Lehtosen Putkinotkoa. Lehtosen maatila Ihanmaa, ”Putkinotko”, sijaitsee Reijon kotipitäjässä.

Heleena ja Reijo avioituivat vuonna 1968. lapsia syntyi kaksi, Katriina ja Sampo. Savolaiseen tapaan Reijo oli Ukko kolmelle lapsenlapselleen. Heille Ukko opetti leikkien ohella shakkia ja kertoi terveellisten elämäntapojen noudattamisen tärkeydestä.

Ystävänä Reijo oli rehti, aito ja rehellinen, huumorintajuinen ja hauska. Vierailut Heleenan ja Reijon kodissa olivat aina mieleen painuvia. Muistot säilyvät, kaipaus jäi. Monipuolisesti sivistynyt, historiaa laajasti tuntenut Reijo laskettiin Harjavallan kirkkomaan multiin punahonka-arkussa. Ikihongat humisevat Reijolle kuuluneessa metsässä Säämingissä.

Simo Pajunen

Ystävä, opiskelutoveri

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut