Tosi surrealistinen kokemus.
Näillä sanoilla Anneli Auer luonnehtii oikeudenkäyntiä, joissa hänet ja hänen entinen miesystävänsä tuomittiin seksuaalirikoksista vuosiksi vankilaan. Tuomio perustui pitkälti Auerin kolmen lapsen kertomuksiin heihin kohdistuneista hyväksikäytöistä ja muista teoista.
Auer ja entinen miesystävä Jens Kukka jättivät perjantaina korkeimpaan oikeuteen hakemuksen seksuaalirikostuomioidensa purkamiseksi.
Keskeisenä perusteena on se, että Auerin kolme lasta ovat kertoneet valehdelleensa vuosien takaisen esitutkinnan ja oikeusprosessin aikana joutumisestaan rikosten uhreiksi. Heidät oli tuohon aikaan sijoitettu sijaisperheeseen äitiinsä kohdistuvan murhaepäilyn vuoksi.
Anneli Auer todettiin myöhemmin pitkän ja monipolvisen oikeudenkäynnin päätteeksi syyttömäksi miehensä murhaan. Henkirikos on edelleen selviämättä.
Sen sijaan hän sai erillisessä oikeudenkäynnissä seitsemän ja puolen vuoden vankeustuomion lapsiinsa kohdistuneista seksuaalirikoksista. Entinen miesystävä Jens Kukka tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen.
”Meidät on leimattu tuomion perusteella ihan hirveiksi ihmisiksi”, Auer sanoo puhelinhaastattelussa.
Auer uskoo, että korkeimman oikeuden tuleva ratkaisu puhdistaa hänen ja Jens Kukan maineen seksuaalirikollisina.
”Kaikkien täytyy ymmärtää se, mitä olemme koko ajan yrittäneet tuoda esiin. Kaikki jutut ovat olleet ihan keksittyjä. Odotan, että tuomio puretaan vihdoinkin”, Auer sanoo.
Anneli Auerilla on kolme tytärtä ja yksi poika, jotka ovat nykyisin kaikki täysi-ikäisiä. Vanhin tytär ei lapsena kertonut joutuneensa rikosten uhriksi, mutta kolme muuta tekivät niin.
Kaikki lapset vakuuttavat nykyisin, että tuolloiset väitteet hyväksikäytöistä ja muista rikoksista olivat perättömiä.
Auer kiistää kysyttäessä, että lapsia olisi painostettu tai kehotettu kumoamaan vanhat kertomuksensa.
”Olemme nimenomaan pyrkineet välttämään sitä, että heitä olisi painostettu mitenkään. Meitä on ohjeistettu, että lasten täytyy toimia täysin itsenäisesti. He ovat tehneet ihan omat päätöksensä. Sen takia tämä asia on kestänyt näin kauan.”
”Heidän on täytynyt kokea itsensä henkisesti riittävän kypsäksi, että he pystyvät ryhtymään tähän. Tämä on heillekin tietysti kova paikka, että joutuvat näistä asioista puhumaan, koska ne ovat heidän mielestään noloja. En ole heihin vaikuttanut tässä asiassa.”
Lapsille oli toimitettu Aueria ja Kukkaa avustavan asianajaja Markku Fredmanin yhteystiedot. Heidän oma ratkaisunsa oli kertoa valehtelusta Fredmanille, Auer kertoo.
”Olen toki kertonut kahdelle tyttärelleni toivovani, että väärät tuomiot puretaan, koska se vaikuttaa edelleen minun ja Jensin elämään.”
Auerin yhteydenpito kolmeen nuorimpaan lapseen katkesi viime vuosikymmenen alussa. Vain vanhimpaan tyttäreen yhteys säilyi läpi vuosien.
Auer kertoo tavanneensa ensimmäisen kerran uudelleen yhden tyttären alkusyksyllä 2019 ja toisen keväällä 2020. Nuorempi heistä ujosteli Auerin mukaan häntä, koska tyttärellä ei ollut kovin paljon muistikuvia äidistään ennen sijaisperheeseen siirtymistä.
Auer on pitänyt viime vuosina yhteyttä tyttäriin. Sen sijaan hän ei ole ollut ainakaan vielä uudelleen yhteydessä poikaansa, joka myös myöntää valehdelleensa aiemmin rikoksista.
”Uskon, että tapaan vielä hänetkin.”
Seksuaalirikossyytteitä käsiteltiin aikanaan useiden vuosien ajan eri oikeusasteissa. Auerin mukaan oikeudenkäynnit olivat henkisesti raskaampia kokemuksia kuin sellissä istuminen.
”Vankilassa oleminen oli vähemmän kamalaa kuin oikeudenkäynnit. Ne olivat aivan hirveitä. Seksuaalirikossyytteitä käsiteltiin eri oikeusasteissa noin kolmen kuukauden ajan kolmena päivänä viikossa. Siellä joutui istumaan hiljaa ja kuuntelemaan kauheita juttuja, vaikka joka välissä teki mieli kommentoida, ettei asia ole näin.”
Syytön vai syyllinen Anneli Auer päätösistunto on alkamassa lokakuussa 2013. Oikeussali, ihmiset asettumassa paikoilleen.
”Oikeudenkäynti oli tosi surrealistinen kokemus. Vankilassa sai olla rauhassa.”
Auer kertoo uskoneensa koko oikeusprosessin ajan, että syytteet lapsiin kohdistuneista rikoksista hylätään.
”Syytteet olivat ihan älyttömiä, ja meillä oli vastanäyttöä. Olin hämmästynyt ja pettynyt, kun tuomio tuli. Olen kuitenkin uskonut, että jonain päivänä lapset pääsevät kertomaan totuuden. Nyt on vihdoin tullut se päivä.”
Ensikertalaisena Auerin piti suorittaa puolet 7,5 vuoden vankeusrangaistuksestaan. Käytännössä hän suoritti valtaosan vankila-ajastaan pitkän tutkintavankeuden aikana.
Auer pääsi vankilasta koevapauteen pian sen jälkeen, kun murhasyyte hylättiin lopullisesti.
”Se tuntui vähän siltä, kun minut olisi heitetty takaisin niihin aikoihin, kun muutin 19–20-vuotiaana pois kotoa. Paitsi että olin menettänyt kaikki nuoruuden mahdollisuudet. Yhtäkkiä minulla ei ollut mitään omaisuutta, ei mitään töitä. Yritykseni ei tuottanut enää mitään.”
Auer kertoo tehneensä sisällöntuotantoa mediaan kuten Youtube-kanavalleen mutta ei halua kertoa työkuvioistaan tarkemmin.
”Elän nykyisin jollain tavalla normaalia elämää, mutta en samanlaista elämää kuin ennen tätä kaikkea. Tosi vaikeaa on ollut.”