Kosteus ja läpiajoliikenteen roiskeet koettelevat Kirstin museotaloa

1700-luvun talovanhuksen julkisivun paikkaus ja maalaus ovat toistuva työ.

Kirvesmies Pasi Suominen korjasi Kirstin talon lahonnutta julkisivulaudoitusta. Talon alahelmat potevat kroonisesti kosteuden aiheuttamaa lahovikaa.

22.1. 17:14

Rauma

Vanhan Rauman iäkkäimpiin asuinrakennuksiin kuuluvaa Kirstin talo on uhmannut aikaa lähes kolme vuosisataa ja kokenut historian kovia aikoja. Ne jatkuvat edelleen, sillä kosteusrasitus pyrkii kiihdyttämään lahovikoja erityisesti rakennuksen julkisivussa.

Museon rakennuksiin kuuluvan Kirstin julkisivua on jälleen paikattu keväisen oloisen tammikuun aikana lumihankien laskeuduttua. Laudoitus on jo valmiiksi huomattavan paikatun näköinen, kun jatkuva kosteus rasittaa laudoitusta. Pohjankadun autoliikenteen vuoksi seinä on jatkuvassa roiskekuormituksessa.

Korjausneuvoja Piritta Ernvall Rauman kaupungin rakennusvalvonnasta sanoo Kirstin talon julkisivun tarvitsevan aika ajoin huoltoa. Hän huomauttaa, että osa laudoituksesta on tehty jo ennen vuotta 1806. Hirsirunko on kuitenkin säilynyt laudoituksen takana pääosin hyväkuntoisena.

Yhtenä lahovian kiihdyttäjänä saattaa olla joskus menneinä aikoina tehty vääränlainen maalivalinta. Piritta Ernvallin arvion mukaan julkisivulaudoitus on saatettu maalata alkydimaalilla, joka on liian tiivis maalilaatu massiivirakenteessa ja laudoituksessa, joka on kiinni hirsirungossa.

Ernvall kertoo, että Kirstin talon ulkoseinät on suunniteltu maalattavaksi uudelleen. Pohjankadun puoleinen julkisivu maalataan pellavaöljymaalilla.

Julkisivulaudoitusta ei kuitenkaan kokonaan uusita, vaikka joidenkin silmään voi pistää museorakennuksen paikattu helma.

Piritta Ernvall toteaa, että korjauslinja noudattaa Vanhan Rauman säilyttävää ja restauroivaa korjaustapaa eli uusitaan vain välttämätön osuus. Koko laudoituksen vaihto muuttaisi olennaisesti vanhan rakennuksen olemusta, ja ajan kerrokset katoaisivat.

Ernvall haluaa tuoda esiin vanhan materiaalin erinomaisuuden ja kysyy retorisesti: ”Kestäisikö nykyinen puunlaatu ulkolaudoituksessa yli 200 vuotta?”

”Toteutuisivatko rakennussuojelun tavoitteet, jos kaikki rakennusosat aina huoltotarpeen ilmetessä uusittaisiin paikkauksen tai korjauksen sijasta”, hän kysyy.

Työmaa, jolla on syytä olla varuillaan. Pasi Suominen joutui väistelemään tämän tästä ohitse ajavia autoja.

Pohjankatu pidetään sorapintaisena, ajorajoituksia ei suunnitteilla

Kirstin talon kohdalla historiallisen vanha Pohjankatu on kapeimmillaan. Autoliikenteen määrä näkyy kuraisena sävynä keltaisen talon seinustalla. Lisäksi Kirstin kivijalka ulottuu vain vähän sorapintaisen kadun pinnan yläpuolelle.

Kunnallistekniikan suunnittelupäällikkö Riikka Pajuoja kertoo Pohjankadun asukkaiden olleen yhteydessä ja kantavan huolta kotikatunsa tilanteesta. Murheena on ilmeinen läpiajoliikenne, joka asukkaiden mukaan on vuosien kuluessa lisääntynyt.

Riikka Pajuoja kertoo tämän huolen taustalla olevan muun muassa sairaalaristeyksen kiertoliittymän, jonka katsotaan ohjaavan läpiajoliikennettä Pohjankadulle.

Pohjankadun liikennettä on seurattu kahteen otteeseen mittalaitteilla: 2018 ja kesällä 2022, kun kiertoliittymä on jo ollut käytössä tovin.

Riikka Pajuojan mukaan vuoden 2018 mittauksessa kadun liikenne oli 150–200 ajoa suuntaansa eli yhteensä noin 300 vuorokaudessa. Kesällä 2022 tilastoitiin suunnilleen samat lukemat.

Elektronisessa mittauksessa ovat mukana autojen lisäksi mopot ja pyöräilijät.

Pohjankadulla on 20 kilometrin tuntinopeusrajoitus. Noin kolmannes kulkijoista ylittää tämän rajoituksen. 40 kilometrin tuntinopeudella eli tuplaylityksellä ajelee vajaa prosentti ajoneuvoista.

Asukkaat ovat esittäneet ratkaisuksi Pohjankadun katkaisemista läpiajon estämiseksi. Toisaalta on esitetty kadun asfaltoimistakin.

Riikka Pajuoja sanoo, ettei kumpikaan vaihtoehto ole suunnitelmissa. Perusteluina on, että Pohjankatu on asemakaavassa säädetty lävitse ajettavaksi kaduksi. Kadun katkaisu vaikuttaisi esimerkiksi jätehuoltoon ja kadun kunnossapitoon.

Pohjankatu edustaa Vanhan Rauman vanhinta katuverkoston osaa ja siksi se pidetään vastakin sorapintaisena.

Juttua oikaistu: Osa talo laudoituksesta on tehty jo ennen vuotta 1806, ei 1906.

Kirstin talo on nyt paikattuna maalausta varten. Naapurin kissa väistelee Pohjankadun kuralammikoita, joita liikenne rouhii sorapintaiseen katuun,

Fakta

Kirsti

Merimiesten ja käsityöläisten kotimuseo ja osa Rauman museon toimintaa.

Museo esittelee asumista Vanhassa Raumassa 1800-luvun lopusta 1970-luvulle. Kirstin päärakennus on yksi Vanhan Rauman vanhimmista rakennuksista.

Vuonna 1756 Kirsti kuului Mikko Tiulalle. Vuonna 1800 tontin omisti porvari Joh. Panelius nuorempi. Hänellä oli myös peltoa sekä laivanosuuksia.

Kaksiosainen, pitkänurkkainen asuinrakennus 1700-luvulta, porttikäytävä, pystylaudoitus, osittain peiterimalaudoitettu, satulakatto.

Pihapiirissä myös aitta, ulkorakennus, kellari, kaivo ja portti.

Lähteet: Rauman museo, visitrauma.fi

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut