Porin tulvatilanteen valmiustaso ennallaan, Loimijoen virtaama ennätyssuuri – Tälläinen tilanne Satakunnan vesistöissä on nyt

Kokemäenjoen veden pinta on hiljalleen laskussa. Suuria jääröykkiöitä ei virtaa enää ylävirralta. Loimijoellakin veden pinta on alkanut laskea.

Röykkiöitynyt jää padottaa edelleen Kaarisillan itäpuolella.

17.1. 9:58

Pori

Kokemäenjoen tulvatilanne Porin kohdalla on ennallaan. Tulvasuojelusta vastaava suunnitteluinsinööri Taina Koivisto Porin kaupungilta sanoo tilanteen olevan rauhallinen.

”Jääpato ei ole liikkunut, mutta veden pinta on hiljalleen laskussa. Tulvavalmiustaso pidetään kuitenkin edelleen kakkosluokituksessa”, Koivisto kertoo tiistaiaamuna.

”Merkittävää määrää jäätä ei tule enää ylävirralta rannoilta irronneita jääpenkkoja lukuun ottamatta.”

Koiviston mukaan keskustan alueella ei ole suoranaista tulvavaaraa. Sen sijaan joen alajuoksulla jokivesi on patoja vasten ja maanpinnan yläpuolella, mikä voi nostaa vettä pelloille.

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen kertoo, että tulvahuippu Loimijoella Huittisissa osui maanantain ja tiistain väliseen yöhön.

Tuolloin veden virtaama oli yli 200 kuutiota sekunnissa, mikä vastaa Triipposen mukaan alueella suunnilleen vuoden keskimääräistä tulvahuippua.

”Nyt veden pinta on jo pikkuisen laskussa, kuten onneksi myös Porin keskustassa, jossa liikkeelle lähteneet jäät patoutuivat maanantaina joen alajuoksulle.”

Vuodenaikaan nähden tilanne on kuitenkin harvinainen. Triipponen kertoo, ettei Loimijoen virtaama ole koskaan vuodesta 1931 alkaneen mittaushistorian aikana ollut tammikuussa yhtä suuri kuin nyt. Loimijoki on Kokemäenjoen suurin sivujoki.

Kokemäenjoessa oli maanantaina kova virtaama. Jonkinlainen laiturinpätkäkin oli lähtenyt vesimassojen mukana liikkeelle.

Karvianjoenkin virtaama on vuodenaikaan nähden suuri. Triipponen kertoo, että Karvianjoen latvoilla tulvahuippu on parhaillaan menossa. Vesistön alaosassa sijaitsevan Isojärven tulovirtaama taas saavuttaa huippunsa parin päivän päästä.

Jokien jäät eivät ole Karvianjoella vielä lähteneet liikkeelle kuten Kokemäenjoella.

”Lumen sulanta ei ole siellä ollut aivan yhtä vauhdikasta kuin etelämpänä. Karvianjoellakin ollaan silti lähellä vuotuista tulvahuippua.”

Karvianjoen järvissä on Triipposen mukaan vuodenaikaan nähden harvinaisen suuria veden pinnankorkeuksia ja tulovirtaamia. Tällaiset talviaikaan sattuvat tulvatilanteet tulevat Satakunnan vesistöissä ilmastonmuutoksen myötä yleistymään. Vastaavasti kevättulvat tulevat pienenemään.

Korkealla oleva vesi ei ole Triipposen tietojen mukaan aiheuttanut Satakunnassa merkittäviä vahinkoja kiinteistöille.

Joihinkin kesäasuntoihin on hänen mukaansa saattanut tulla pieniä vahinkoja. Liikkeelle lähteneet jäät ovat myös todennäköisesti aiheuttaneet pieniä vaurioita rantarakenteisiin.

”Liikennöinti joillakin alavilla teillä on myös vaikeutunut.”

Tulevien päivien sääennuste näyttää tällä hetkellä olosuhteisiin nähden hyvältä. Valuma-alueilla sää on pakastumassa eikä suuria sateita ole luvassa, jolloin valumavesien määrä vähenee ja virtaama todennäköisesti pitkällä aikavälillä pienenee.

Kokemäenjoen ylävirralla ei ole myöskään näkyvissä lisää liikkuvia jäitä, joten Kaarisillan jääpato ei ole näillä näkymin kasvamassa.

"Patoturvallisuusorganisaatio kokoontuu päivittäin ja valmiutta pidetään yllä. Myös tilanteen mahdolliseen heikkenemiseen ja kolmannelle valmiustasolle nousuun varaudutaan organisaatiossa”, kertoo Taina Koivisto.

Lue lisää: Kokemäenjoen jäät lähtivät liikkeelle, työmaalautta uhkasi Raumansiltaa – liikenne katkaistiin ja rajavartiolaitoksen Super Puma hälytettiin paikalle, katso tallenne operaatiosta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut