”Harrastan bändisoittoa ja käsitöiden tekemistä. Torstaisin vedän 9–11-vuotiaille kerhoa. Päädyin hommaan riparin kautta: siellä kysyttiin, ketkä haluaisivat lähteä vetämään kerhoa, ja kiinnostuin”, kertoo Noormarkun yhteiskoulun oppilas Sarah Laine.
Sarah Laine
Noormarkun yhtenäiskoulu, 9a
”Tavoitteenani on päästä Tampereelle lukioon. Ei niin väliä, mihin, kunhan pääsisi pois Porista. Haluan tutustua uusiin ihmisiin, ja täällä piirit ovat käyneet jo vähän pieniksi. Jos kaikki menee hyvin, muutan syksyllä savonlinnalaisen kaverini kanssa soluasuntoon. Omilleen muuttaminen jännittää. Eniten silti pelottaa, että en pääse mihinkään, mihin haen. Tänä keväänä yritän korottaa kaikkia arvosanojani, jotta niin ei kävisi. En tiedä, mitä haluaisin tehdä tulevaisuudessa. Olisi kuitenkin hienoa pystyä muuttamaan jokin maailmassa huonosti oleva asia paremmaksi. 50 vuoden päästä maailmassa on varmasti paljon uusia keksintöjä, ja avaruudessa on käyty yhä useammin. Vuodelle 2035 asetetut ilmastotavoitteet ovat toivottavasti toteutuneet käytännössä.”
”Parasta koulussani on se, että täällä muistutetaan, että opiskelemme itseämme varten. Taideaineet sekä matemaattiset aineet ovat itselleni tärkeitä”, kertoo Rauman normaalikoulun oppilas Santeri Arvio.
Santeri Arvio
Rauman normaalikoulu, 9a
”Lukion jälkeen aion lääkikseen, joko Turkuun tai Helsinkiin. Haluaisin kirurgiksi. Se olisi työ, jossa pystyisin konkreettisesti vaikuttamaan ihmisten hyvinvointiin. Toivon, että maailman tilanne paranisi tulevaisuudessa. Sotia ei olisi, korona saataisiin pois, eikä toista kulkutautia tulisi heti perään. Ehkä todennäköisempää on, että luonnonkatastrofit lisääntyvät ja tuloerot kasvavat. Ongelmat jäävät meidän sukupolvemme ratkaistavaksi. Nuorille monet työssä käyvien huolet eivät näy, mutta palkkatilanne huolettaa hintojen noustessa. Päästäänköhän hoitajienkaan palkoista keskustelemisessa koskaan lopputulokseen? Elämme stressaavaa aikaa, ja se näkyy henkisenä kuormituksena myös nuorissa. Itsessäni se herättää myös tarpeen tehdä asiat mahdollisimman hyvin. Suomessa on mahdollisuus ilmaiseen koulutukseen, ja koen velvollisuudekseni kouluttautua pitkälle.”
”Koulussa suosikkiaineitani ovat kuvataide, musiikki ja äidinkieli. Taideaineissa pääsee käyttämään luovuutta, ja äidinkielen tunneilla käydään läpi mielenkiintoisia asioita. Tällä hetkellä tutustumme suomen murteisiin”, Noormarkun yhtenäiskoulun oppilas Aada Terävä sanoo.
Aada Terävä
Noormarkun yhtenäiskoulu, 9a
”Haluaisin Porin lukioon. Olen miettinyt ilmaisutaidon linjaa, sillä teatteri ja näytteleminen kiinnostavat. Siitä minulla ei ole aavistustakaan, mitä tekisin lukion jälkeen. En ole vielä ajatellut niin pitkälle. Haluaisin kuitenkin matkustella ympäri maailmaa ja tutustua erilaisiin kulttuureihin. En ole kauheasti käynyt missään, joten olisi hienoa päästä vierailemaan erilaisissa maissa. Esimerkiksi Iso-Britannia kiinnostaa. Minua kiinnostaisi muuttaa pois Noormarkusta, mutta toisaalta voisin nähdä itseni asumassa aikuisena myös kotiseuduilla.”
Pellonpuiston koulun oppilas Alisa Karhu on soittanut lyömäsoittimia kahdeksan vuoden ajan. ”Suosikkejani ovat melodiset instrumentit, kuten marimba. Tulevaisuudessa uskon, että jatkan soittamista omaksi ilokseni.”
Alisa Karhu
Pellonpuiston koulu, Huittinen, 9d
”Suosikkikouluaineeni on kotitalous, tykkään kokata. Ysin jälkeen haluaisin Lauttakylän lukioon. Lukio tuntuu parhaalta vaihtoehdolta, kun en tiedä, mitä haluaisin tehdä tulevaisuudessa. Ensin ajattelin ryhtyväni leipuri-kondiittoriksi, mutta en olekaan yhtään varma. Toivottavasti kesätöiden kautta saan kokemusta erilaisista töistä. Huittinen on aika pieni paikka, enkä usko, että jään tänne asumaan. Matkat ovat pitkiä, ja julkinen liikenne on mitä on: aamulla kulkee yksi bussi ja iltapäivällä toinen. Aikuisena haluaisin omistaa lemmikkejä. Kissan, ehkä koiriakin. Hyvään elämään riittäisi, että olisi katto pään päällä, tuloja ja läheisiä. On kiehtovaa nähdä, millainen maailma on 50 vuoden päästä. Käytetäänkö koulussa enää kirjoja? Onko fossiilisista polttoaineista jo luovuttu? Millainen sää on? Nytkin pitäisi olla paljon pakkasta, mutta tämäkin talvi on ollut vaihteleva.”
”Parasta koulussa ovat kaverit, oppiaineista ehkä yhteiskuntaoppi ja äidinkieli. Molemmissa oppii paljon kaikkea hyödyllistä”, Noormarkun yhtenäiskoulun oppilas Cenja Vehmanen kertoo.
Cenja Vehmanen
Noormarkun yhtenäiskoulu, 9b
”Tulevaisuudelta toivon menestystä. Minulle se tarkoittaa, että rahasta ei olisi koskaan liian tiukkaa ja omat asiat menisivät hyvin. Esimerkiksi julkisuus minua ei kuitenkaan kiinnosta. Noormarkussa en ainakaan haluaisi asua, mieluummin lähtisin vaikka Poriin. Haluaisin ehkä lukioon, mutta en ole varma. Toisaalta voisin lähteä myös ammattikouluun opiskelemaan lähihoitajaksi. Haluaisin työn, jossa pääsee auttamaan muita. 50 vuoden päästä maailmassa on varmaan aika lailla kaikki eri tavalla kuin nyt. Ehkä asiat menevät huonompaan suuntaan, mutta ei ole mahdotonta, että asiat muuttuisivat vielä paremmaksi.”
Porin lyseon oppilaan Lauri Rahin mielestä parasta koulussa on kotitalous. ”Siellä pääsee tekemään itse asioita, ei tarvitse vain istua pulpetin ääressä.”
Lauri Rahi
Porin lyseon koulu, 9yr
”Syksyllä haluaisin luonnontieteelliselle linjalle Porin lukioon. Luonnontieteelliset aineet kiinnostavat, vaikka en tiedäkään, mitä haluaisin tehdä lukion jälkeen. Ehkä psykologian opiskelu voisi olla kiinnostavaa. Aikuisena tuskin asun Porissa, yliopistoa varten on ainakin lähdettävä muualle. Teknologian kehityksen kannalta maailma on menossa parempaan suuntaan, mutta ilmastonmuutoksen kannalta huonompaan. Tulevaisuudessa kesät ovat yhä kuumempia ja vuodenajat menevät sekaisin. Porillekin käy huonosti, jos merenpinta nousee.”
”Vapaa-ajalla olen paljon kavereiden ja perheen kanssa. En harrasta mitään, mutta käyn välillä lenkkeilemässä”, Noormarkun yhtenäiskoulun oppilas Ella Kuusisto kertoo.
Ella Kuusisto
Noormarkun yhtenäiskoulu, 9b
”Koulussa lempiaineitani ovat terveystieto ja yhteiskuntaoppi. Haluaisin lähihoitajaksi ja töihin päiväkotiin, joskus myöhemmin ehkä ala-asteelle. Olen hoitanut serkkujani pienestä pitäen ja viihdyn hyvin lasten kanssa. Minulla on tulevaisuudesta ihan hyvä fiilis. Voisin hyvin asua aikuisena Porissa, ja odotan jo töihin pääsyä. On vaikea sanoa, onko maailma menossa parempaan vai huonompaan suuntaan: nytkin viime vuosina kaikki on ollut niin epävarmaa.”
”Koulussa suosikkiaineeni on musiikki. Tunneilla pääsee aina soittamaan jotakin. Meillä on kotona piano, soitan sillä mielelläni tuttuja biisejä”, kertoo Rauman normaalikoulun oppilas Justus Halminen.
Justus Halminen
Rauman normaalikoulu, 9b
”Syksyllä haluaisin Rauman lyseon lukioon. En vielä tiedä, mitä haluaisin tehdä sen jälkeen. Toivon löytäväni mukavan työpaikan, jossa pääsen tekemään toimivassa työympäristössä jotain, mistä pidän. Minua kiinnostaa koodaaminen ja pelien tekeminen. En kuitenkaan tiedä, voisiko siitä saada työn. Ehkä olisi hyvä miettiä myös varasuunnitelmaa. Rauma on ihan kiva, mutta voisin asua tulevaisuudessa muuallakin. Ulkomaista esimerkiksi Japani voisi kiinnostaa, kulttuuri siellä on niin erilainen kuin Suomessa. Tulevaisuudessa huolettaa elämisen hinnan nousu. Sähkö ja kaikki muu on nyt paljon kalliimpaa kuin ennen. Luulen, että tulevaisuudessa on myös vaikeampaa löytää töitä, kun robotit tekevät monia asioita ihmisten puolesta.”
Porin lyseon koulun oppilas Saara Puusa harrastaa näyttelemistä Porin Anniksella. ”Isona haluaisin olla näyttelijä”, Puusa kertoo.
Saara Puusa
Porin lyseon koulu, 9mu
”Harrastan tanssia, teatteria ja kuorolaulua. Ne ovat valikoituneet pitkälti sitä kautta, että haluaisin isona näyttelijäksi. Haaveenani on päästä Porin lukioon ilmaisutaidon linjalle ja aikuisena töihin teatteriin. Suunnitelmissani on jäädä asumaan Poriin. Minulle ei ole tullut mieleen muuta paikkaa, missä haluaisin asua, ja perheeni on täällä. Tulevaisuudessa mietityttää moni asia: pääsenkö hyvään kouluun, löydänkö kivaa työpaikkaa ja saanko aikuisena ystäviä. Myös moni yhteiskunnallinen asia huolettaa. Maailma on menossa huonompaan suuntaan, jos esimerkiksi ilmastonmuutosta vastaan ei aleta tosissaan taistelemaan.”
”Omasta kulkuneuvosta on hyötyä, kun matkat ovat pitkiä”, Pellonpuiston koulun oppilas Tapio Syrjälä tietää. Parinkymmenen kilometrin koulumatka taittuu traktorimönkijällä.
Tapio Syrjälä
Pellonpuiston koulu, Huittinen, 9b
”Suunnitelmissani on lähteä Lauttakylän lukioon ja jatkaa sen jälkeen ammattikorkeakouluun opiskelemaan insinööriksi. Erilaisten asioiden rakentaminen sujuu minulta aika luonnostaan. Tulevaisuudessa huolettavat ilmastokriisi ja se, miten maailmantalous kehittyy. Uskon silti, että maailma on menossa parempaan suuntaan. Moniin ongelmiin on herätty, ja niitä pyritään korjaamaan. Ihmiset miettivät yhä enemmän ilmastoa. Uskon, että 50 vuoden päästä uusiutuvia energialähteitä käytetään enemmän kuin nyt. Ehkä maailma on myös ylipäätään rauhallisempi paikka.”
Tänä vuonna Uutisten viikolla keskitytään toivoon, ja viikon keskiössä ovat lasten ja nuorten näkemykset tulevasta. Uutisten viikkoa vietetään 30.1.–3.2.