Lepakot karsastavat tuulivoimaloita – Suomen maapinta-alasta iso siivu muuttumassa lajille epäsuotuisaksi

Voimalat, tiealueet ja metsäaukiot eivät ole lepakoiden mieleen.

Tuulivoimaloiden vaikutuksia eläimiin on tutkittu vähän, mutta nyt tiedetään lepakoiden pysyttelevän poissa voimalaitosalueilta. Kuvassa pohjanlepakko.

5.1. 20:22

Satakunta, Pohjanmaa

Tuulivoimalaitokset eivät ole lepakoiden mieleen, osoittaa tuore Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden selvitys. Satakunnan ja Pohjanmaan rannikkoalueen voimalaitosalueiden kartoitus paljastaa, että tietyt lepakkolajit välttelevät tuulivoimaloita eivätkä viihdy niiden lähialueilla.

Tutkijat arvioivat, että nykyiset tuulivoimalaitosalueet ja suunnitteilla olevat uudet voimalat voivat muuttaa Suomen maapinta-alasta noin seitsemän prosenttia lepakoille epäsuotuisiksi.

Tutkijat selvittivät äänihavainnoilla pohjalepakon (Eptesicus nilssonii) ja siippojen (Myotis) esiintymistä voimalaitosalueilla. Lepakoiden ääniä havaitsevia ultraäänilaitteita sijoitettiin pareittain eri etäisyyksille voimalasta.

Lepakoiden aktiivisuutta selvitettiin tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä ja kauempana voimaloista. Tutkijat pitävät tuloksia yllättävän selvinä.

”Lepakot eivät pidä tuulivoimaloista. Kumpikin tutkituista lepakkoryhmistä loisti poissaolollaan tuulivoimaloiden lähellä, ja pohjanlepakkoa alkoi kuulua vasta 800 metrin päässä. Siippojen kohdalla etäisyys saattaa olla tätäkin suurempi, koska niitä ei havaittu vielä kilometrin päässäkään”, kertoo väitöskirjatutkija Simon Gaultier Turun yliopiston biologian laitokselta tiedotteessaan.

Lepakoiden esiintymistä tutkittiin kuudella tuulivoimala-alueella Porin ja Vaasan välisellä rannikkoalueella.

Tuulivoimaloiden välttelyn syytä tutkimus ei paljasta suoraan, mutta tutkijoiden mukaan vieroksunta voi johtua itse tuulivoimaloista tai sitten voimala-alueista ja niiden olosuhdemuutoksista.

Suomessa tuulivoimaloita rakennetaan keskelle metsää, ja rakentaminen edellyttää laajaa tieverkostoa. Lisäksi tuulivoimaloiden ympärille hakataan metsään aukko.

”Lepakoista varsinkin siipat viihtyvät metsässä, mutta eivät pidä aukeista alueista. Tämä saattaa olla yksi selitys sille, miksi siippoja ei esiinny tuulivoimaloiden läheisyydessä”, pohtii yliopistonlehtori Eero Vesterinen Turun yliopistosta.

Lepakoiden aktiivisuudessa tutkituilla alueilla havaittiin myös selvää kausittaista vaihtelua. Lepakoita havaittiin eniten keskikesällä ja loppukaudesta, mikä saattaa johtua muuttoliikkeestä. Tutkitut tuulivoimalat sijaitsevat keskeisillä muuttoreiteillä, ja suuri osa suunnitelluistakin tuulivoima-alueista sijoittuu näille seuduille.

"Jos otamme huomioon havaitsemamme välttelyvaikutuksen ja kaikki suunnitellut voimalat, noin seitsemän prosenttia Suomen pinta-alasta muuttuu lepakoille epäsuotuisaksi”, tiivistää huolensa akatemiatutkija Thomas Lilley Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Tutkijoiden mukaan aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta, sillä vielä ei täysin tunneta miksi lepakot välttelevät tuulivoimala-alueita.

He tähdentävät, että vaikka uusiutuvan energiatuotannon lisääminen on tärkeää, tulisi luonnon monimuotoisuus ottaa päätöksenteossa aina huomioon.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut