Sotakamreeri Ilpo Nurmi on kuollut

20.12.2022 13:34

Sotakamreeri, yliluutnantti evp. Ilpo Nurmi on kuollut 1. marraskuuta Säkylässä. Hän oli syntynyt 2.2.1941 Huittisissa.

Vuonna 1989 Pekka Parikka teki talvisodasta hienon elokuvan, joka juuri näinä päivinä erityisen ajankohtainen. Elokuvan tuottaja oli kääntynyt Ilpo Nurmen puoleen puvustus- ja varustamisasioissa. Nurmelle tuli tässä varustamisasiassa iso rooli. ja hän toimi myös sotilaallisena asiantuntijana.

Nurmi kykeni suhteittensa ja suhtautumisensa ansiosta hankkimaan sotamateriaalia myös Neuvostoliitosta, joten myös neuvostoliittolaisten sotilaiden puvustus, aseet ja muu materiaali olivat todenmukaisia. Nurmi itse kertoi, että hän sai Neuvostoliiton puolelta kaiken tarvitsemansa avun. Hän opiskeli myös venäjän kieltä.

Ilpo Nurmen toiminta elokuvien tuottajien avustajana oli alkanut jo 1987, kun hän Porin Prikaatin yliluutnanttina oli opastanut ja avustanut Rauni Mollbergiä Tuntematon sotilas -elokuvan valmistelussa.

Elokuvantuotannon jälkeen Ilpolle jäi käsiin huomattavasti materiaalia, ja jo 1990 perustettiin Milpro, josta vuokrattiin materiaalia muun muassa teattereille. Milform-yhtiön Nurmi perusti vähän myöhemmin. Yhtiöiden puitteissa myytiin ja valmistettiin Köörnummella sotilasmateriaalia laidasta laitaan.

Ilpo Nurmen osaaminen ja Milpro tulivat tunnetuiksi Suomen elokuvamaailmassa. Olli Saarelan Rukajärven tie (1999), Åke Lindmanin Framför Första Linjen (2004), Ilkka Vannen Lupaus (2005) sekä Åke Lindmanin ja Sakari Kirjavaisen Tali-Ihantala 1944 (2007) -elokuvissa oli Nurmen ja Milpron osuus huomattava. Säkyläläisittäin Rukajärven tie oli muutenkin merkittävä, perustuihan se Antti Tuurin Lännen Tehtaitten patruunan Pentti Perttulin sotakokemuksista tekemään kirjaan.

Kertyneestä materiaalista kehiteltiin myös pieni museo, jota pikku hiljaa laajennettiin. Syntyi Säkylän Talvi- ja jatkosotamuseo. Museo on sittemmin säätiöity, eli sen omistaa Säkylän Talvi- ja jatkosotamuseon säätiö.

Ilpo Nurmen perustama museo on jatkanut kertomusta näiden aikojen merkityksestä maallemme ja kotiseudullemme. Ilpo oli kuolemaansa asti museon toiminnanjohtajana. Viimeisiä vieraita olivat ukrainalaiset koululaiset, joille Ilpo vielä syyskuussa selvitti Suomen taistelua ja selviytymistä sodan kurimuksessa.

Tunnustuksena ansioistaan Nurmelle myönnettiin sotakamreerin titteli, ja hän toimi sotakamreerien yhdistyksessä aktiivisesti. Säkyläläiset muistavat myös Ilpon aktiivisen toiminnan Autoliiton Säkylän osaston puheenjohtajana.

Antti Raunio

Kirjoittaja on Säkylän Talvi- ja jatkosotamuseon säätiön hallituksen puheenjohtaja

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut