Kokemäen lukion auditorion kohdalla oli ennen räjähdevarasto – Tältä näytti mäelle nimen antanut rakennus

Nykyisen koulukeskuksen alue oli reilut sata vuotta sitten kaukana asutuksesta.

Kokemäen keskustaajamaa todennäköisesti kesällä 1952. Helmikuussa 1953 valmistuneen Tulkkilan kansakoulun rakennustyöt ovat vielä kesken. Kuvan alalaidassa vasemmalla olevien peltojen pohjoispuolella näkyy Ruutikellarinmäki, johon alettiin syyskuun lopulla 1954 rakentaa Kokemäen yhteiskoulun uudisrakennusta.

11.12.2022 16:49

Kokemäen koulukeskuksen tontti oli vielä runsaat sata vuotta sitten asumatonta lepikkoa, jossa Haapion talon hevoset laidunsivat. Sopivan syrjäisenä paikkana mäelle löytyi muutakin käyttöä jo vuoden 1887 tienoilla, jolloin maanviljelijä ja maakauppias Frans Jaakkola rakensi paikalle kivisen rakennuksen, ruutikellarin.

Vuolteen talon omistanut ja Tulkkilassa, nykyisen Vuorikulman kohdalla kauppaa pitänyt Jaakkola sai 4. helmikuuta 1887 läänin kuvernööriltä luvan ruudin myymiseen. Räjähdysainetta ei kuitenkaan voinut myydä keskellä asutusta olevasta myymälästä, vaan sen varastointiin tarvittiin erillään asutuksesta oleva jämerä varasto.

Jaakkola sai luvan rakentaa ruutikellarin Haapion maalle. Hän oli itse myös pätevä kivimies, ja hänen sanotaankin rakentaneen kellarin omin käsin. Vuokraa Jaakkola maksoi tontista Haapiolle markan vuodessa. Hinta oli nimellinen, nykyrahaksi muutettuna summa on reilut 6 euroa.

Lepikon keskelle noussut kivirakennus antoi mäelle nimen. Kansa alkoi kutsua sitä Ruutikellarinmäeksi. Itse kellari oli isohkoista lohkokivistä muurattu ikkunaton rakennus, jonka toisessa päädyssä oli pariovet. Ovien päällys oli holvattu tiilillä.

Ruutikellarin sanotaan olleen myöhemmin, ensimmäisen maailmansodan aikaan, Kokemäelle majoitetun venäläisen sotaväen käytössä.

Viimeistään 1920-luvulle tultaessa rakennusta ei enää tarvittu alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Tätä todistaa sekin, että kellari sai vuosikymmenen alussa naapurikseen pienen talon, joka siirrettiin paikalle Sääksjärven takaa.

Talon omisti Edla Elers, joka oli toiminut Sääksjärven takana kiertokoulun opettajana. Hän muutti vanhuudenpäivikseen Tulkkilaan. Frans Haapio tarjosi opettajalle talon paikan Ruutikellarinmäestä, ja sääksjärveläiset siirsivät talkoilla opettajan mökin sinne.

Frans Jaakkolan rakentama ruutikellari kuvattuna mahdollisesti 1920- tai 1930-luvulla. Ajankohtaan viittaavat rakennuksen seinustalla säilytettävät puut. Kellari palveli Edla Elersin puuhuoneena.

Lähistöllä, nykyisen Tulkkilantien toisella puolella, asui opettajan sisko Sofia Elers. Hän asui nykyäänkin Elersin talona tunnetussa rakennuksessa, jonka hänen isänsä, Kokemäen kappalaisena työskennellyt varapastori Adrian Elers oli rakennuttanut. Samassa talossa oli asunut myös kolmas Kokemäelle jäänyt sisarus, Amanda Elers, mutta hän oli kuollut jo vuonna 1913.

Kun Edla Elers muutti Ruutikellarinmäkeen, sai paikka ainakin joidenkin aikalaisten suussa uuden nimen, ruvettiin puhumaan Mamsellinmäestä. Nimi juontui opettajasta, joka oli naimaton.

Mamsellinmäestä Teljan tanhuvilta -kirjaan vuonna 1967 kirjoittanut Eino Heikkilä kertoi, että tulkkilalaiset pitivät Edla Elersiä hieman eriskummallisena. Nuorisolla oli tapana kokoontua hänen mökkinsä lähistöllä varsinkin kesäiltoina.

”Kookkaana, mustissaan arvokkaasti istuen kuistinsa penkillä hän julisti viimeistä tuomiota ja pedon merkit olivat jo kaikkialla näkyvissä. Filistealaisiksi hän kutsui kirkonkyläläisiä, jotka kulkivat synnin ja suruttomuuden tiellä”, Heikkilä kirjoitti.

Nuorisolla oli myös tapana kiusoitella mamsellia. Hänen tiedettiin olevan äkäinen. Yksi tapa saada opettajassa reaktioita, oli heittää kivellä ulkohuussin seinään.

”Kipeä kimaus sai hänet ilmestymään mökkinsä kuistille pitämään nuhdesaarnaa, jota kivien takaa tirskuen kuunneltiin.”

Ruutikellarille oli käyttöä vielä Edla Elersin aikanakin. Se toimi nimittäin hänen puuhuoneenaan.

1930-luvun alussa opettajan terveydentila heikkeni siinä määrin, että hän muutti pois mökistään Amanda ja Janne Vuolteelle, joiden hoidossa hän vietti viimeiset vuotensa. Edla Elers kuoli 1. huhtikuuta 1936. Hänen Sofia-siskonsa oli kuollut jo vuonna 1929.

Keskeisellä paikalla sijainnut Ruutikellarinmäki alkoi kiinnostaa Kokemäen kuntaa jo varhaisessa vaiheessa. Kesällä 1936 paikkakunnalla keskusteltiin kulkutautisairaalan rakentamisesta. Kokemäenkartanon omistaja Erik Grönlund oli tarjonnut sairaalalle ilmaista tonttia Peipohjasta, mutta sen katsottiin olevan liian kaukana lääkärin asunnosta. Sen sijaan Ruutikellarinmäki oli vahvoilla sairaalan sijoituspaikaksi. Haapiolle olisi annettu 40 aarin sairaalatontista korvaukseksi vaihtomaata ja rahaa.

Suunnitelma ei toteutunut, lopulta sairaala perustettiin vuonna 1938 kunnan ostamaan Ala-Heikkilän taloon.

Kaavoituksessa Ruutikellarinmäki varattiin yleisille rakennuksille. Syyskuun lopulla 1954 sille alettiin rakentaa uutta yhteiskoulua.

Vuoden 1948 ilmavalokuvasta selviää, että ruutikellari sijaitsi varsin tarkkaan nykyisen koulukeskuksen auditorion kohdalla. Elersin mökki sijoittuu koulun nykyiselle piha-alueelle.

Lähteitä: Satakunnan Kansa, Lounas, Teljan tanhuvilta IV, Markku Mattila: Kokemäen yhteiskoulu 100 vuotta, Paikkatietoikkuna: historialliset ilmavalokuvat

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut