Kahden satakuntalaiskunnan päästöt ovat nousseet vuoteen 2005 verrattuna – Katso tästä millainen tilanne on omassa kunnassasi

Suomen ympäristökeskuksen laskelmista selviää, miten kuntien päästöt ovat muuttuneet vuosien 2005 ja 2021 välillä.

Kaukolämmön päästöt ovat viime vuosina laskeneet rajusti. Näin on myös Porissa, jossa Aittaluodon voimalaitoksella otettiin päästöjä mittavasti vähentänyt biovoimakattila käyttöön vuonna 2020.

24.11. 6:00

Suomen kuntien ilmastopäästöt ovat pysyneet lievässä laskussa myös koronapandemian lievitettyä.

Vaikka tieliikenteen määrä kasvoi vuonna 2021, liikenteen päästöt eivät nousseet pandemiaa edeltäneelle tasolle. Tieliikenne muodostaa kuitenkin yhä suurimpana hieman yli neljäsosan kaikista päästöistä. Tiedot selviävät Suomen ympäristökeskuksen (Syke) julkaisemasta laskelmasta.

Syken laskelmissa tarkastellaan muutoksia vuodesta 2005 lähtien. Suurin päästövähennys niin Satakunnassa kuin koko maassakin on tapahtunut kaukolämmön tuotannossa, kun fossiilienergiasta on siirrytty vähäpäästöisempiin lämmönlähteisiin. Satakunnassa kaukolämmön päästöt ovat tarkastelujaksolla (2005–2021) laskeneet 67,4 prosenttia.

Erityisen selvää pudotus on isommissa kaupungeissa, kuten Porissa, jossa kaukolämmön päästöt ottivat ison harppauksen vuoden 2019 määristä alle puoleen vuonna 2021. Iso syy pudotuksen takana on vuonna 2020 Aittaluodon voimalaitoksella käyttöön otettu biovoimakattila. Laitoksen modernisointi laski hiilidioksidipäästöjä tuhansia tonneja vuodessa.

Syken laskelmien mukaan kaikkien Suomen kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 3,1 prosenttia vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna. Satakunnassa pudotus oli maakuntatasolla 2,3 prosenttia. Vuodesta 2005 alas on tultu maakunnassa peräti 33,5 prosenttia.

Laskelmissa tarkastellaan ilmastopäästöjä asukaskohtaisesti. Tulokset vaihtelevat huomattavasti asuinpaikan mukaan.

Asukaskohtaiset päästöt ovat pienimmät eteläisissä maakunnissa. Eroja selittävät muun muassa elinkeinorakenteen, maantieteellisten ominaisuuksien, sääolojen ja kaukolämmön polttoainekäytön erot.

Kuntatasolla myönteinen päästökehitys on havaittavissa selvästi varsinkin pitkällä aikavälillä. Päästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa vuosina 2005–2021 liki kolmanneksen, 28,7 prosenttia. Satakunnassa päästöt olivat viime vuonna pienimmät Porissa (4 tCO2e/asukas) ja suurimmat Karviassa (21,9 tCO2e/asukas).

Karvia kuuluu myös kuntiin, joiden päästöt asukasta kohden ovat nousseet vuoteen 2005 verrattuna. Samoin on käynyt Merikarvialla. Nousua selittävät ennen kaikkea väkilukujen jyrkkä pudotus, sillä kummassakin kunnassa kokonaispäästöt ovat pudonneet selvästi.

Koko maassa päästöt olivat viime vuonna pienimmillään Lapin Simossa, jossa kunnan asukaskohtaiset päästöt jäivät miinukselle runsaasta tuulivoiman tuotannosta johtuen. Suurimmat päästöt asukasta kohden olivat puolestaan Ahvenanmaan Lumparlandissa, jossa satama nostaa pienen asukasluvun kunnan päästöjen määrää.

Kunnat ovat näyttäneet mallia ilmastonmuutoksen hillinnässä jo vuodesta 2008. Tuolloin alkoi Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke eli Hinku, joka alkoi pienten kuntien kokeiluna mutta on laajentunut maanlaajuiseksi. Satakunnasta mukana ovat Eurajoki, Harjavalta, Pori ja Rauma.

Hinku-hankkeessa kunnat ovat sitoutuneet vähentämään liikenteen, asumisen ja ruoan päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tulokset ovat olleet hyviä. Kunnat ovat onnistuneet vähentämään päästöjään enemmän ja nopeammin kuin muut Suomen kunnat.

Menestyksen taustalla on havainto, että kestävät ratkaisut säästävät myös rahaa. Tehokkaat ratkaisut ovat alkaneet monistua.

Liikenne kasvoi, päästöt eivät

Syken erikoistutkija Santtu Karhinen pitää kehityksen yleisvirettä myönteisenä, vaikka yhtä suurta päästöjen lasku ei ollut kuin vuonna 2020, jolloin pandemia pysäytti monia yhteiskunnan toimintoja.

”On hienoa, että päästöt jatkoivat yhä laskuaan, vaikka koronasta palauduttiin, tieliikenteen määrä kasvoi ja vuosi 2021 oli selvästi edellisvuotta kylmempi. Tämä kertoo siitä, että taustalla tehdään koko ajan töitä päästöjen vähentämiseksi”, Karhinen sanoo.

Koronapandemian ja sen vuoksi tehtyjen sulkutoimien vuoksi hiilidioksidipäästöt laskivat maailmanlaajuisesti vuonna 2020, mutta ne ovat taas kääntyneet nousuun.

Myös Suomessa tieliikenteen päästöt laskivat koronapandemian vuoksi, kun työmatkaliikenne väheni ja matkailijavirta tyrehtyi.

Vuonna 2021 tieliikenteen päästöt laskivat 3,2 prosenttia. Koronavuodesta 2020 hieman kasvanut liikennemäärä ei siis kasvattanut tieliikenteen päästöjä pandemiaa edeltäneelle tasolle. Syynä ovat muun muassa ajoneuvokannan uusiutuminen ja polttoaineiden suurempi biokomponenttien osuus.

Liikenteen sähköistyminen ei Karhisen mukaan vielä näy tilastoissa merkittävimpänä päästöjä vähentävänä tekijänä, mutta isoissa kaupungeissa joukkoliikenteen sähköistämisellä voi olla nopeitakin vaikutuksia.

Kaukolämmön kulutuksen päästöt laskivat ennakkotietojen mukaan vain 0,2 prosenttia, mutta kaukolämmön tuotannossa päästöt tuotettua energiaa kohti laskivat jopa 13 prosenttia.

Turvetta ja kivihiiltä on korvattu laajalti etenkin puupolttoaineilla. Tämä on vähentänyt energiasektorin päästöjä, mutta niissä lisääntyneen puunkäytön kääntöpuoli ei näy. Se näkyy maankäytön päästöissä hiilinielujen pienenemisenä.

”Varsinkin isoissa kaupungeissa olisi syytä miettiä fossiilisten polttoaineiden korvaajana muita vaihtoehtoja kuin puuta”, Karhinen sanoo.

Vaihtoehtoisia lämmönlähteitä ovat esimerkiksi hukkalämmöt ja teollisen mittakaavan lämpöpumppuratkaisut.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut