Reino Vaahtio on kuollut

30.10. 15:15

Agrologi Reino Kalevi Vaahtio kuoli 93-vuotiaana syyskuun 18. päivänä 2022 Porissa sukunsa vanhimpana.

Vaahtio syntyi 24.3.1929 Luvialla Lahja-sisaren jälkeen viiden lapsen perheen vanhimmaksi pojaksi. Vaahtiolla Fadervikissa elettiin tavallista pientilan elämää. Tilanne muuttui, kun talvisota syttyi. Pienestä 10-vuotiaasta pojasta tuli talon isäntä, jonka vastuulla olivat tilan pelto- ja metsätyöt.

Tämä aika ja kodin perintö loivat vankan pohjan työn tekemisen ja ahkeruuden merkitykselle. Se oli myös alku hänen myöhemmälle kiinnostukselleen sotilaspoikatoimintaan.

Luvian Niemenkylän kansakoulun, Huittisten kansanopiston, varusmiespalvelun ja Kokemäen maamieskoulun jälkeen Reino Vaahtio kävi Mustialan maamiesopiston ja valmistui sieltä agrologiksi vuonna 1956.

Luvialta löytyi myös mieluisa elämänkumppani ja vuonna 1952 vietettiin Eeva Maria Sassilan ja Reino Vaahtion häitä. 1950-luvulla heille syntyi kolme rakasta lasta.

Maatilatausta ja koulutus ohjasivat Vaahtion työuran maatalouteen ja alkutuotannon kehittämiseen. Valmistumisen jälkeen vuonna 1957 hän aloitti Espoossa Backbyn kartanossa toimineen Maatalouskoneiden Tutkimussäätiön koetilan tilanhoitajana. Kotiseudulle palaamisen jälkeen hän toimi MTK:n Satakunnan piirissä järjestökonsulenttina.

Pitkän, yhteensä 30-vuotisen uran Reino Vaahtio teki Satahämeen Osuusteurastamossa eläinvälityksen hoitajana, hankinta- ja kenttäpäällikkönä alkaen vuodesta 1961. Välissä oli lyhyt rupeama toimitusjohtajana Lännen Vakuutuksessa Kiukaisissa. Eläkkeelle hän jäi vuonna 1992.

Toimeliaisuus, monitaitoisuus, sosiaalisuus ja loistavat puhelahjat toivat Reino Vaahtion elämään lukuisia rooleja erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen hallinnossa ja toiminnassa. Näitä olivat muun muassa Autoliitto, Agrologien Liitto, Keskustan Kustannus (Sanomalehti Lalli), Porin Reservin Aliupseerit ry, Satakunnan Reservialiupseeripiiri ry , Sotilaspoikien Luvian alajaos. Asunto-osakeyhtiö Viiskannan hallituksen puheenjohtajana hän toimi 30 vuotta. Aktiivisena metsämiehenä Luvian Hirvimiehissä hän oli vuosikymmeniä.

Ansioistaan häntä huomioitiin monilla ansioristeillä ja ansiomerkeillä alkaen Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristillä vuonna 1973 ja viimeisimpänä Sotilaspoikien Perinneliiton ansiomitalilla vuonna 2022.

Kuuskarin saari Luvialla oli Reino Vaahtiolle tärkeä paikka ja myös koko perheelle mieluisa tukikohta.

Perheen ja kodin merkitys, harras uskonnollisuus ja itsenäisen isänmaan arvostus olivat Reino Vaahtion lapsuudesta peräisin olevia perusarvoja, jotka kantoivat läpi koko elämän. Iän karttuessa ja Eeva-puolison menehdyttyä nelisen vuotta sitten yksinäisyys ja toimettomuus vaivasivat häntä. Arjen tyhjyyteen suurta iloa ja lohtua toivat kohtaamiset ja juttelut lasten, lastenlasten ja lastenlastenlasten kanssa.

”Pitäkää toisistanne hyvää huolta” oli hänen pysyvä ohjeensa ja toiveensa meille jälkipolville.

Irma Kiilunen, Hannu Vaahtio ja Marja Vaahtio

Kirjoittajat ovat Reino Vaahtion lapsia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut