Turun ja Rauman telakat ovat pyytäneet kaikessa hiljaisuudessa hätä­rahoitusta valtiolta

Turun telakka neuvottelee valtion kanssa suuresta rahoituksesta. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi kesäkuussa 40 miljoonan euron pääomalainan antamista Rauman telakalle.

Turun telakan liikevaihto oli viime vuonna 1,1 miljardia euroa mutta tilikauden tappio runsaat 17 miljoonaa euroa.

8.10. 7:17

Kaksi keskeistä suomalaista telakkaa on joutunut talousvaikeuksiensa takia pyytämään hätärahoitusta valtiolta.

Turun telakka neuvottelee parhaillaan Helsingin Sanomien kolmesta eri lähteestä hankkimien tietojen mukaan enimmillään 200 miljoonan euron rahoituksesta valtion kanssa. Neuvottelut ovat kesken, ja mahdollisen rahoituksen määrä saattaa vielä muuttua.

Toimitusjohtaja Tim Meyer ei perjantaina vastannut yhteydenottopyyntöön.

Turun telakan omistaa saksalainen perheyhtiö Meyer. Telakan liikevaihto oli viime vuonna 1,1 miljardia euroa, liikevoitto 10,8 miljoonaa euroa ja tilikauden tappio runsaat 17 miljoonaa euroa.

Turun telakan palveluksessa on 2 000 työntekijää, mutta alihankkijat mukaan lukien telakka työllistää 9 500 henkeä.

Meyer Turku arvioi keväällä tilinpäätöksessään, että kilpailu risteilijämarkkinoilla on ankaraa, koska Eurooppaan, Kiinaan ja Etelä-Koreaan on perustettu uusia telakoita. Koronaviruspandemian takia telakalla on myös ollut pulaa materiaaleista sekä komponenteista, ja niiden hinnat ovat kohonneet.

Telakan merkittävät kilpailijat risteilylaivojen rakentamisessa ovat osin tai kokonaan valtiollisessa omistuksessa. Tämä voi yhtiön mukaan vaikuttaa epätasaisesti kilpailuasetelmaan, kun alusten kysyntä alkaa elpyä.

”Kilpailijoiden taloudellisen tilanteen heikentyminen voisi heijastua myös yhtiön toimintaan, koska osa toimittajaverkostosta [alihankkijoista] työskentelee myös yhtiön kilpailijoiden telakoilla”, tilinpäätöksessä sanotaan.

Meyer ostaa verkostoltaan eli alihankkijoiltaan ”käytännössä kaikki” alusten laitteet ja materiaalit sekä suuren osan suunnittelutyöstä. Yhtiön mukaan alihankkijoiden osuus on noin 80 prosenttia yksittäisen aluksen arvosta.

Rauman telakan taloudellinen ahdinko on vieläkin pahempi, vaikka syyt ovat pääosin samat kuin Turussa.

Viime kesänä hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti Helsingin Sanomien tietojen mukaan puoltaa 40 miljoonan euron pääomalainan myöntämistä Rauman telakalle.

Ministerivaliokunnan rahoitusta käsittelevät asiakirjat ovat salaisia, koska ne sisältävät työ- ja elinkeinoministeriön tulkinnan mukaan yrityssalaisuuksia.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan puoltaman lainan antoi Suomen teollisuussijoitus, joka on valtion omistama pääomasijoitusyhtiö. Sen tehtävänä on edistää pientä ja keskikokoista yritystoimintaa sekä erityisin perustein teollisuuden rakenteellista uudistumista.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi antaa Suomen teollisuussijoitukselle toimeksiantoja, jotka ovat tarpeen yhtiölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Telakkayhtiön eli Rauma Marine Constructionsin suurin osakkeenomistaja on varainhoitoyhtiö Taalerin rahasto, joka omistaa osakkeista 34,8 prosenttia. Suomen teollisuussijoituksen omistusosuus on 29,1 prosenttia.

Telakan liikevaihto oli viime vuonna 154,2 miljoonaa euroa, liiketappio 53,6 miljoonaa euroa ja tilikauden tappio 58,4 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa on 210 työntekijää. Telakalla työskentelee nykyisin lisäksi 500 alihankkijoiden työntekijää.

Yhtiön oma pääoma romahti viime vuonna pakkasen puolelle, minkä takia telakan oli pakko hankkia nopeasti uutta pääomaa. Sitoumuksen valtion järjestämästä 40 miljoonan euron pääomalainasta telakka sai 22. kesäkuuta. Se maksettiin kesäkuun lopussa.

Keskeinen ongelma Rauman telakalla ovat tilattujen alusten toistuvat myöhästymiset, jotka yhtiön mukaan johtuvat koronaviruspandemiasta.

Telakalla oli viime vuonna tartuntaryppäitä, joiden takia toiminta jouduttiin keskeyttämään lyhyeksi aikaa. Pandemian takia myös alihankkijoiden toimitukset viivästyivät.

Muutamat asiasta perillä olevat ovat kuitenkin sitä mieltä, että matkusta-autolauttojen myöhästymisten syynä ovat puutteellinen osaaminen ja huono johtaminen.

Telakalta erääntyy 15. lokakuuta maksettavaksi 99 miljoonan euron rakennusaikainen laina. Sen maksaminen edellyttää pahasti myöhässä olevan varustamoyhtiö Tallinkin matkustaja-autolautan luovutusta. Aluksen nimi on My Star.

”Yhtiön arvion mukaan toiminnan jatkuvuuden edellytykset ovat olemassa, mikäli projekti [autolautta] luovutetaan rahoituksen voimassaoloaikana tai rakennusaikaisen rahoituksen kestoa pystytään jatkamaan keskeneräisen projektin luovutukseen asti. Yhtiö arvioi, että rahoituksen jatkumisesta pystytään tarvittaessa sopimaan”, tilinpäätöksessä todetaan.

Rauman telakan liikevaihto oli viime vuonna 154,2 miljoonaa euroa ja tilikauden tappio 58,4 miljoonaa euroa.

Lue lisää: Vaikeuksissa olevan Rauman telakan kohtalo riippuu nyt pahasti myöhästyneestä Tallinnan laivasta – ”Jokainen viikko hankaloittaa tilannetta”

Valtiolle Rauman telakka on tärkeä myös siksi, että Merivoimat on tilannut sieltä neljä sota-alusta. Nekin ovat jo tuntuvasti myöhässä.

Kaiken lisäksi kahden Tasmaniaan toimitettavan matkustaja-autolautan valmistuminen on viivästynyt. Lautat on tarkoitus rakentaa samanaikaisesti Merivoimien sota-alusten kanssa.

Vakavien taloudellisten ongelmien takia yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin keväällä diplomi-insinööri Mika Heiskanen. Hän aloitti tehtävässään maanantaina. Ennen nykyistä tehtäväänsä Heiskanen työskenteli Turun telakan tuotannosta vastavavan johtajana

Syyskuun lopussa yhtiö ilmoitti, että hallituksen uutena puheenjohtajana aloittaa suomalaisen elinkeinoelämän pitkäaikainen vaikuttaja, vuorineuvos Stig Gustavson. Hänet tunnetaan etenkin nostolaitteita valmistavan Konecranesin entisenä toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtaja.

Gustavson ilmoittaa, ettei voi tässä vaiheessa arvioida Rauman telakan tulevaisuudennäkymiä, koska on toiminut hallituksen puheenjohtajana vasta viikon.

Molemmat telakat omisti vielä vajaat kymmenen vuotta sitten eteläkorealainen monialayhtiö STX. Rauma Marine Constructions osti telakan vuonna 2014. Samana vuonna STX myi Turun telakan Meyerille valtion myötävaikutuksella.

Turun telakan Meyer osti siksi, että yhtiö voisi edelleen rakentaa maailman suurimpia risteilyaluksia.

Meyerin toinen risteilyalusten telakka sijaitsee Saksassa Papenburgissa Emsjoen rannalla, mikä asettaa rajoituksia telakalla valmistettaville aluksille. Matkaa Papenburgista Pohjanmerelle Kielin kanavalle on 32 kilometriä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut