Karjalanpiirakoista pitävät monet, mutta harva niitä tekee – Suomen 126. piirakkamestari tietää, mikä on onnistuneen piirakan salaisuus

Kiikkalainen Marja Koukku kuuluu siihen harvinaiseen joukkoon, jolle Karjalan Liitto on myöntänyt piirakkamestarin arvonimen. Tunnustus vaatii paljon muutakin kuin leipomistaidon.

Marja Koukku on yksi Suomen 126 piirakkamestarista.

13.10. 12:00

Oletko syönyt karjalanpiirakoita Sastamalan kaupungin ja Sastamalan seurakunnan järjestämässä itsenäisyyspäivän juhlassa ennen korona-aikaa? Jos vastaat myöntävästi, olet saanut maistaa kiikkalaisen piirakkamestarin Marja Koukun tekemiä karjalanpiirakoita. Hän on vastannut juhlan piirakoista yhdeksän kertaa.

Ilman tätä urakointia Karjalan Liitto ei olisi ehkä myöntänyt Koukulle Vammalan Karjalaseuran hakemaa piirakkamestarin arvonimeä. Tunnuksen saamiseen kun ei riitä pelkkä leipomistaito. Yhtenä kriteerinä on piirakoiden valmistaminen vuosittain erilaisiin juhliin ja tilaisuuksiin.

”Arvostan tunnustusta suuresti. Saamani arvonimi on harvinainen, sillä koko Suomessa tunnustuksen saaneita on yhteensä 126.”

Kuka?

Marja Koukku

  • piirakkamestari

  • sukututkimuksen opettaja ja maatilamatkailuyrittäjä

  • 74-vuotias

  • Asuu Kinnalan Koukulla Kiikassa. Kotoisin Kiikasta.

  • Perheeseen kuuluvat puoliso Kalle ja neljä aikuista lasta perheineen.

  • Harrastukset sukututkimus, lukeminen ja sudokut.

Lapsuudessa piirakat kuuluivat lauantaihin

Marja Koukun lapsuudessa piirakat kuuluivat lauantaihin.

”Olen syntynyt Kiikassa, mutta juureni ovat Karjalassa. Kun olin pieni, ei sellaista lauantaita ollut, etteikö äiti olisi leiponut karjalanpiirakoita.”

Marja muistelee, että lapset pääsivät yleensä auttamaan piirakoiden tekemisessä, esimerkiksi levittämään puuroa piirakoille. Samalla piirakkataito tarttui myös itseen.

”Piirakoiden jälkilämpöön uuniin laitettiin lihapotti. Piirakat syötiin viikonlopun aikana, maanantaina niitä pidettiin jo vanhoina.”

Nykyään Marja tekee piirakoita usein juhlapyhinä ja erityisiä tilaisuuksia varten, kuten tilauksesta itsenäisyyspäiväjuhliin tai Kinnalan Koukulla järjestettäviin erilaisiin juhliin.

Marja on vienyt piirakkaperinnettä eteenpäin myös opettamalla: hän on pitänyt lukuisia piirakkakursseja esimerkiksi Sastamalan ja Huittisten opistoissa.

”Opissani ovat olleet myös muun muassa Sastamalan Martat ja Maanpuolustusnaiset.”

Onnistuneen piirakan salaisuus

Miten hyvä karjalanpiirakka syntyy?

”On tärkeää, että kuori on ohut ja puuroa on sopivasti, ei liikaa. Puurosta kannattaa tehdä vähän normaalia paksumpaa. Silloin myös rypytyksestä tulee siistimpi.”

Leipoutumista auttaa se, että ruisjauhojen lisäksi taikinaan laittaa vähän vehnäjauhoja.

”Pyhäjärveläisissä piirakoissa on olennaista, että karjalanpiirakka ei ole pyöreä, vaan soikea. Pyöreitä piirakoita sanotaan kakkaroiksi ja niihin tulee riisin sijasta perunaa.”

Marja Koukulla on piirakanleipomistaito hyppysissä. Hänen leipomistaan piirakoista ovat saaneet perheväen lisäksi nauttia muun muassa Kinnalan Koukulla vierailleet juhlijat.

Piirakkakursseilla Marja sanoo muistuttavansa usein taikinan löysyydestä.

”Taikinaan ei voi lisäillä vettä kesken leipomisen, mutta jauhoja tarvittaessa voi, eli taikina kannattaa jättää tarpeeksi löysäksi.”

Marja sanoo, että piirakoissa on monta työvaihetta, mutta kerran niiden tekemisen opittuaan piirakoiden leipominen ei ole erityisen vaikeaa. Monen vaiheen takia aikaa kuluu vääjäämättä useampi tunti.

”Kun leivon kotiin piirakoita, teen tavallisesti neljän pellillisen annoksen, eli vajaan 80 piirakkaa. Jos leivon muuten vain, pakastan osan.”

Marja sanoo omien oppiensa pohjautuvan Karjalan Kannaksen piirakkaperinteeseen.

”Karjalassa leivottiin monenlaisia piirakoita alueesta riippuen. On hienoa, että piirakkaperinne on edelleen monenlainen ja rikas, ja esimerkiksi karjalaisten tilaisuuksissa on itsestään selvää, että tarjolla on karjalanpaistia ja -piirakoita.”

Ihmisen on tärkeä tuntea juurensa

Marja Koukku vaalii perinteitä mielellään. Yksi osa tätä on ollut opettaa omille lapsille ja heidän jälkikasvulleen piirakoiden merkitys.

”Kun lapsenlapset kysyvät, miksi mummo leipoo piirakoita, kerron heille mielelläni, mihin piirakat liittyvät ja mikä niiden historia oman sukumme kannalta on.”

Marjasta on ylipäätään tärkeää, että ihminen tuntee omat juurensa ja historiansa. Se antaa perspektiiviä ja auttaa suhtautumaan elämään luottavaisesti.

Marja ja Kalle Koukku isännöivät Kallen kotitilaa Kinnalan Koukkua Kiikassa, ja tilalla järjestetään monenlaisia tilaisuuksia häistä hautajaisiin.

”Olemme saaneet tutustua maatilamatkailun kautta valtavaan määrään mielenkiintoisia ihmisiä. Meillä on ollut esimerkiksi yöpyjiä jokaisesta maanosasta”, Marja kertoo.

Marja on myös kouluttautunut sukututkimusopettajaksi ja pitää parhaillaan Sastamalan Opiston sukututkimuskurssia Äetsän Koululla. Keväällä vuorossa on kurssit Huittisissa ja Eurassa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut