Veneenveistäjä ei vatupassia tarvitse – ”Silmällä on nähtävä, miten puuta väännetään”

Käsityötaidon mestari kunnostaa yhä vanhoja puuveneitä Alakylän verstaallaan Merikarvialla.

Veneenveistäjä Esko Rantamaa kunnostaa 60 vuotta vanhaa purjevenettä.

28.9. 20:29

Alakylän vanhasta kansakoulusta kuuluu hiomakoneen surinaa. Veneenveistäjä Esko Rantamaa siellä paahtaa vanhan purjeveneen kimpussa. Hän ei ole malttanut jäädä viettämään oloneuvoksen päiviä, sillä verstas vetää puoleensa.

”Enää en rakenna uusia paatteja, mutta vanhoja korjaan ajankulukseni. Toisesta silmästä on jo näkö mennyt, mutta yhdellä pärjään yhä”, mies juttelee.

Yksi viimeistelyä vailla oleva vene verstaasta sentään löytyy. Se tulee aikanaan lastenlasten käyttöön.

Vielä syntyy Rantamaan verstaassa aivan uuttakin. Tästä tulee vene lastenlasten käyttöön.

Vanhan käsityötaidon mestari on yksi viimeisiä Merikarvialla. Oppinsa veneenrakentajan työhön hän sai isältään Endi Rantamaalta.

”Isäukko oli kalastaja, mutta hän teki myös paatteja. Asuimme Tapionviikissä. Mereltä palaavat silakka-alukset olivat siihen aikaan tuttu näky. Nykyään niitä näkee harvoin.”

Tämän veneen on veistänyt aikoinaan Esko Rantamaan isä Endi. Kyljet on myöhemmin päällystetty lasikuidulla.

Yksi nykyään harvinaisen ammattikunnan edustajista löytyy läheltä, sillä hänen oma poikansa Toni Rantamaa on jatkanut isoisänsä perinnettä.

”Veneenveistäminen ei häntä kiinnostanut, mutta into merelle kalastamaan hänellä oli jo nuorena kova. Kaverinsa Seppo Laineen kanssa he kävivät pienestä pitäen kalassa. Semmoisella 4,5 metrin pituisella paatilla he kalastivat Ouran takana. Täällä me saimme yöt valvoa ja pelätä, miten siinä käy”, Esko Rantamaa muistelee.

Juuri nyt poika on lähtenyt paatillaan Helsinkiin, missä on silakkamarkkinat. Siellä hänen marinoidut silakkansa saivat ykköspalkinnon viimeksi vuonna 2020.

Rantamaan verstas sijaitsee entisessä Alakylän koulussa.

Veneenveistäjä perheineen on asunut koulurakennuksessa 50 vuotta 1970-luvun alkupuolelta lähtien.

”Koulua tässä rakennuksessa käytiin vuoteen 1967 saakka. Ensin tähän piti tulla autokorjaamo, mutta yrittäjä muuttikin Ruotsiin. Silloin minä tartuin tilaisuuteen. Tämä oli perheemme ensikoti. Samalla sain tähän tilat yritykselle”, hän juttelee.

Rakennus on valmistunut alun perin vuonna 1902.

”Kyläläiset lahjoittivat koulurakennusta varten rakennuspuut, ja tontin lahjoitti Haanpää tien toiselta puolelta. Siitä talosta vaimonikin on syntyjään. Vaimo kävi tässä myös koulunsa aikoinaan.”

Entiseen luokkahuoneeseen tehty verstas on tilava ja valoisa korkeine ikkunoineen. Suurin verstaassa tehty paatti on 13 metrin pituinen.

Talon toisessa päässä on perheen asuintilat. Tilaa on noin 120 neliötä. Pihalla on ulkosauna ja runsaasti katettua tilaa veneille.

”Tässä on ollut hyvä asua. Rakennuksessa on korkeat kivijalat ja trossipohja. Ilma kiertää, eikä ole ollut homeongelmia.”

Esko Rantamaa uskoo, että hyvällä huolenpidolla tämä puuvene kestää seuraavat 40 vuotta.

Parhaillaan Esko Rantamaa työstää 60 vuotta vanhaa purjevenettä. Hän kunnostaa veneen täkit eli kansiosat. Laidatkin hiotaan kevyesti ja lakataan uudelleen.

”Etuosan täkki oli aivan mätä. Puuosat piti vaihtaa kokonaan”, hän kertoo.

Kunnostustyö on aikaa vievää puuhaa.

”Kyllä tähän helposti kuluu 200–300 tuntia. Melkein tekisi uuden siinä ajassa.”

Turusta tuodun veneen runko on tehty tammesta.

”Tällainen tammesta tehty paatti maksaisi hunajaa. Tämä kyllä kestää hyvinkin seuraavat 40 vuotta, jos siitä vain pidetään huolta. Puuvene pitäisi keväisin sivellä sisältä puutervalla ja laittaa veteen viimeistään vapun tienoilla, ettei puu pääse kuivumaan”, Rantamaa neuvoo.

Tänä syksynä Esko Rantamaa kunnosti parikymmentä vuotta sitten tekemänsä paatin.

Alakylän verstaalla useimmat paatit syntyivät männystä, muutama myös kuusesta. Entäs se veneen malli, millainen se on täällä Merikarvialla?

”Malliltaan ne ovat sellaisia kuin niistä sattuu tulemaan”, Rantamaa vitsailee, mutta jatkaa sitten:

”Merikarvialainen malli on mittaansa nähden leveämpi kuin etelässä. Sellainen ei helposti kaadu kovassakaan aallokossa avomerellä ajettaessa.”

Muutaman vuoden Rantamaa työskenteli timpurina Porissa, mutta muutoin hän on koko ikänsä veistänyt veneitä.

Vaativa käsityö vaatii erikoistaitoja.

”Veneenveistämisessä kiehtoo se, että siinä ei tarvita vatupassia. Silmällä on nähtävä, miten puuta väännetään ja kuinka veneen muoto syntyy.”

Tämän paatin Rantamaa rakensi aikoinaan häälahjaksi tyttärelleen.

Fakta

Veneenveisto

Merikarvialainen vene on malliltaan leveä.

  • Veneenveisto jaetaan kahteen osaan eli lyömiseen ja valmistukseen.

  • Veneen lyömisellä tarkoitetaan rungon valmistusta eli kölin ja sivulautojen sovittamista ja asennusta.

  • Valmistus tarkoittaa veneen sisäosien tekoa ja asennusta.

  • Valmistusvaiheessa veneeseen lyödään pohjalaudat, asennetaan kaaret ja penkit sekä tehdään muut sisäpuolen työt.

  • Vene tervataan ennen vesillelaskua pariin kertaan sekä sisä- että ulkopuolelta. Tervaus suoritetaan veneelle jatkossa vuosittain.

  • Lähde: Selkämeri.fi

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut