Muistoissamme Matti Haavisto – Urheilija ja tykistöupseeri

11.9. 12:00

Everstiluutnantti Matti Antero Haavisto sai kutsun viimeiseen iltahuutoon Huittisissa sunnuntaiaamuna 14.8.2022. Hän oli syntynyt Huittisissa 15. toukokuuta 1950. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Lauttakylän yhteiskoulusta vuonna 1970. Monivaiheinen sotilaan matka päättyi kotikaupunkiin.

Matti Haavisto oli urheilija ja isänmaan miehenä ennen kaikkea vannoutunut ja sitoutunut sotilas. Urheilu-uran parhaat päivät olivat nuoruudessa. Haavisto voitti Suomen mestaruuden nuorten 2000 metrin esteissä vuonna 1968. Mitaleita tuli myös muissa juoksulajeissa. Voitto esteissä tuli myös A-poikien Suomi–Viro -maaottelussa. Estejuoksijana hän piti kunnia-asianaan, ettei tossu kastunut vesiesteellä. Urheilu-ura ja rakkaus liikuntaan jatkui myöhemmin sotilaana. Juoksutesteissä Matti näytti muille kantapäitä niin kadettina kuin myöhemmin nuorena upseerina. Vasta sairaudet saivat Matin vauhdin hidastumaan.

Matti Haavisto aloitti sotilasuransa Ilmavoimissa. Hän kotiutui 1971 lentoreserviupseerikurssin 44 suorittaneena reservin vänrikkinä. Ura jatkui maavoimien kadettikurssilla 58 syksyllä 1971. Nuorena upseerina Matti koulutti varusmiehiä Niinisalossa Satakunnan Tykistörykmentissä. Vuonna 1975 hän siirtyi Haminaan kouluttamaan reserviupseerioppilaita. Haavisto toimi pari vuotta myös Reserviupseerikoulun oppilaskunnan kuraattorina. Haminan aikana tuli käydyksi myös kenttätykistön kapteenikurssi vuonna 1979. Yhdeksän vuoden Hamina-vaihe päättyi kenttätykistöpatterin varapäällikön tehtävässä.

Ura jatkui vuodesta 1983 jälleen Niinisalossa Mittauspatteristossa ja Tykistökoulussa. Esiupseerikurssin Matti suoritti 1987. Vuonna 1993 Haavisto siirtyi Hämeenlinnaan Jääkäritykistörykmentin rykmenttiupseeriksi. Monipuolinen tykistöupseerin ura huipentui vuonna 1998 patteriston komentajan tehtävään Tykistöprikaatissa. Reserviin hän siirtyi vuonna 2000.

Matin toiminnassa upseerina näkyi vankka isänmaan kutsumus. Hän oli selkeä-ääninen, perusteellinen ja nopea päätöksissään. Hän vierasti vatulointia. Kouluttajana ja sotilasjohtajana hän oli pidetty ja arvostettu.

Aktiiviselle toimijalle kertyi myös monia luottamustehtäviä. Matti toimi Upseeriliiton Niinisalon osaston johtokunnassa jäsenenä 1988-89 ja puheenjohtajana 1993. Kankaanpään kihlakunnanoikeuden sotilasjäsenenä hän oli 1992-93 ja Hämeenlinnan käräjäoikeuden sotilasjäsenenä 1994-97.

Perhe oli Matille aina tärkeä ja rakas. Mattia jäivät kaipaamaan vaimo Sirpa sekä lapset Marja, Heli ja Simo perheineen. Nyt jo perheen kolmas urheileva polvi on saavuttamassa Suomen mestaruuksia – ja Matti-pappa oli kentän laidalla aina kannustamassa. Elämän ja uran varrelta kertyi myös laaja ystäväjoukko, joka tuli eri puolilta Suomea saattamaan Mattia Huittisten kirkkoon.

Ansioistaan Matti palkittiin muun muassa Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan 1. luokan ritarimerkeillä, Sotilasansiomitalilla, Tykkimiesmitalilla ja Kiltamitalilla.

Paavo Kiljunen

Kirjoittaja on Matti Haaviston kadettikurssitoveri ja perheystävä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut