Kokemäen Plättilänmaa oli Tapio Nurmen mansikkapaikka

4.9. 9:16

Tapio Nurmen elämä alkoi Hämeenlinnassa 6.3.1949 ja päättyi Kuopiossa 18.7.2022 vakavan sairauden uuvuttamana.

Siinä välissä oli Tapion rikas ja toimelias 73 vuotta kestänyt elämä. Elämä antoi Tapiolle puolison ja viisi lasta, neljä tyttöä ja yhden pojan sekä neljä lastenlasta. Perhe ja muu suku oli Tapiolle aina tärkeä ja sen merkitys korostui entisestään hänen viimeisinä elinvuosinaan.

Tapio syntyi Kulkkilan kansakoulun johtajaopettaja Eino Nurmen ja hänen puolisonsa Toini Nurmen viidenneksi lapseksi. Tapio oli kuusilapsisen lapsuudenperheensä päämies ja henkinen johtaja. Hän järjesti juhlia, loi ja ylläpiti yhteyksiä sukulaisiin aina Ruotsia ja Amerikkaa myöten.

Tapio aikoinaan loi meidän sisarusten välisen WhatsApp-ryhmänkin ja oli sen välityksellä yhteydessä sisaruksiinsa aina viimeisiin elinpäiviinsä asti. Muille hän ei halunnut sairaudestaan kertoa, paitsi tietysti puolisolleen ja lapsilleen sekä heidän perheilleen. Hän halusi myös muistotilaisuuden, johon osallistui vain hänen oma perheensä lapsineen ja lapsenlapsineen sekä sisarukset puolisoineen.

Hän kuvasi viimeisenä keväänään tyttärelleen täyttämässään muistelmakirjassa omaa persoonaansa sanoilla ”utelias, kaikkeen puuttuva ja iloinen”. Itse lisäisin edellä mainittuihin ominaisuuksiin vielä sosiaalinen, ulospäinsuuntautunut sekä ihmis- ja kotiseuturakas.

Uteliaisuus, hyvä muisti, tarmokkuus ja terävä äly auttoivat Tapiota opintiellä. Kansakoulun neljä vuotta hän kävi isänsä johtamassa Kulkkilan kansakoulussa.Ylioppilaaksi hän valmistui Kokemäen yhteiskoulusta vuonna 1968, samana vuonna kun hänen isänsä kuoli. Maisteriksi hän valmistui Turun yliopistosta ja tohtoriksi hän väitteli vuonna 1982 Oulun yliopistossa. Dosentin arvon hän sai 1986.

Elämäntyönsä yliopiston lehtorina Tapio teki Suomen yliopistoissa Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 2013. Sotilasarvoltaan Tapio oli reservin kapteeni.

Itse pitkälle opiskelleena ja yliopistomaailman tuntevana Tapio arvosti suomalaisia yliopistotutkintoja. Hän tiesi, miten vaativia ne ovat ja miten niiden loppuunsaattaminen vaatii sekä älyä että sitkeyttä, ja että ne eivät ole suurellakaan rahasummalla ostettavissa.

Tapio olikin hyvin ylpeä neljästä tyttärestään, joilla kaikilla on maisterintutkinto. Tyttärien yhteiset maisterijuhlat piti järjestää heinäkuun 2022 lopussa, mutta kuolema ehti ensin.

Vaikka Tapio arvosti koulutusta, hän ei kuitenkaan lokeroinut ihmisiä koulutuksen tai sen puutteen perusteella, vaan arvosti jokaista sellaisenaan.

1980-luvun puolivälissä Tapio osti perheelleen Niemi-nimisen kesäpaikan kotiseudultaan nykyisen Kokemäen Plättilänmaasta. Niemi oli Tapiolle loppuun asti hänen henkinen sielunmaisemansa. Siellä ja lähiseudulla Kulkkilan kylässä oli Tapion mansikkapaikka. Kotiseudullaan Tapio tunsi lähes jokaisen talon ja sen asukkaat. Lapsuudenystävät olivat Tapiolle rakkaita ja tärkeitä.

Hänen harras toiveensa oli päästä Sirkku-puolisonsa kanssa viettämään viimeistä heinäkuutaan Niemeen, mutta sairaus tiukensi otettaan ja Niemeen pääsy kuten tytärten maisterijuhlatkin jäivät haaveeksi.

Sinulle, joka tunsit Tapion ja jäät häntä kanssani kaipaamaan, haluan lohdutukseksi kertoa, että viimeisinä elinkuukausinaan tulevaa kuolemaansa henkisesti työstäessään, Tapio kuunteli musiikkia.

Yksi hänen lempilauluistaan oli Mun sydämeni tänne jää Kari Tapion tulkitsemana. Kuuntele se kanssani Tapion muistoksi.

Mun sydämeni tänne jää

aina asuinpaikalleen

vaik itse saan vain viivähtää

kesäiltaan viimeiseen.

Päivikki Nurmi

kirjoittaja on Tapio Nurmen sisar

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut