Hopeaharjun palvelukodissa soi joutsenen joikua, karhun tuhinaa ja kesäistä liplatusta – Mistä on oikein kyse?

Hopeaharjun palvelukodissa on kokeiltu kahden kuukauden ajan soivan kelopuun vaikutusta mielenterveyskuntoutujiin.

Hopeaharjun palvelukodin toimitusjohtaja Mari Kurppa ojentaa soivan kelopuun Sointu Aulapalon syleilyyn. Laitetta on hyödynnetty Hopeaharjun palvelukodissa mielenterveyskuntoutujien ryhmätilanteissa.

16.8. 21:13

Pori

”Kun keloa halaa ja laittaa korvaa vasten, luontoääni rupeaa resonoimaan kalloluissa. Tämä muodostaa illuusion siitä, että olisi luonnon keskellä”, kuvailee Kelosound Oy:n toimitusjohtaja Kirsi Ihalainen halattavaa äänipuuta.

Kyse on kelopuusta, josta itsessään tulee kaiutin. Sen kautta voidaan soittaa erilaisia luonnon ääniä, joita äänitaiteilija Ihalainen on taltioinut yli kymmenen vuoden ajan.

Hän on tehnyt ääniteoksia ja näyttelyitä ympäri maailman, minkä pohjalta teokset ovat muuttuneet tuotteeksi. Soivia kelopuita käytetään pääsääntöisesti terveydenalan sektorilla, kuten sairaalaympäristössä tai vanhusten hoitolaitoksissa.

Hopeaharjun palvelukodin Sanna Bordi (vasemmalla) ja Mari Kurppa sekä Satakunta Testbed -hankkeen projektipäällikkö Niina Holappa ovat tyytyväisiä tähänastiseen yhteistyöhön.

Aikaisemmin Kelosound on tutkinut, miten laitteesta lähtevät äänet toimivat ikäihmisillä.

Ihalainen kuvailee tuotteen tutkimista mielenterveyskuntoutujien käytössä uraauurtavaksi, sillä sitä ei ole tutkittu aikaisemmin.

Kokeilun aikana Hopeaharjun palvelukodin asiakkaiden on huomattu muun muassa rauhoittuvan ja rentoutuvan luonnon äänien ääreen. Palvelukodin salissa henkilökunnan mukaan ilmapiiri on rauhoittunut, kun asiakkaat ovat olleet hiljaisempia ja keskittyneet ääniin.

Soiva kelopuu toimii puhelimeen ladattavalla mobiilisovelluksella, jossa on valittavissa erilaisia luonnon ääniä, kuten karhun tuhinaa, joutsenen joikua ja veden liplatusta. Ihalainen on valinnut äänet kokeilun kohderyhmälle soveltuviksi. Pidetyimmät äänet ovat tähän asti olleet Hopeaharjun palvelukodin henkilökunnan mukaan rauhallisia ääniä.

Hopeaharjun palvelukodin tiimivastaavan ja lähihoitajan Sanna Bordin mukaan kelopuun äänimaisemien kuuntelua varten asukkaille järjestetään hetkiä, jolloin ääniin keskitytään yhdessä.

”Osa asukkaista kuuntelee mielellään ja keskittyy luontoääniin, mutta kesällä se on vaikeampaa, koska aikaa vietetään muutenkin paljon pihalla ja luonnossa”, Bordi kertoo.

Kelosoundin soivasta kelopuusta kuuluu luonnonääniä ja se vie kuulijan luonnon keskelle.

Kokeilun piti päättyä elokuussa, mutta sitä haluttiin jatkaa vielä syyskuun loppuun asti. Laitetta ei ole vielä päästy testaamaan yksilötasolla. Ryhmätasolla tuote on koettu toimivaksi etenkin rentoutumisryhmissä, joissa kuntoutujat tekevät jotain luovaa, kuten piirtävät ja värittävät.

”Päätimme, että haluamme jatkaa kokeilua saadaksemme vielä kattavampia tuloksia siitä, miten tuote ja äänet toimivat. Tämä auttaa jatkossa löytämään niitä ääniä, jotka vaikuttavat mieleen ja helpottavat mielenterveyspotilaiden oloa tällaisessa ympäristössä”, kertoo Ihalainen.

Hopeaharjun palvelukodin toimitusjohtaja Mari Kurppa kertoo kevään ja syksyn olevan vaikeinta aikaa mielenterveyskuntoutujille. Hän toivoo kokeilun tarjoavan myös tähän helpotusta.

”Mielenterveyskuntoutujilla iskee keväisin ja syksyisin alamäkikausi ja näissä tilanteissa tulee usein niiaus mielentiloissa. Ei kaikilla, mutta osalla. Kokeilun jatkuessa nyt syksyyn näemme sen, pystymmekö tuotteen avulla auttamaan heitä myös näissä tilanteissa”, Kurppa kuvailee.

Kelosound-kokeilu Hopeaharjun palvelukodissa

Soivat kelopuut ovat elämyspohjaisia äänituotteita ja -järjestelmiä valmistavan yrityksen Kelosound Oy:n käsialaa.

Kesäkuussa aloitetun kokeilun tarkoituksena on tutkia kelopuusta lähtevien äänien vaikutusta Hopeaharjun palvelukodin mielenterveyskuntoutujiin.

Kokeilu on osa Satakunta Testbed -hanketta, jossa testataan ja kehitetään hyvinvointiteknologiaa yhdessä teknologiayritysten, sote-alan ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa.

Satakunta Testbed -hanketta toteuttavat yhdessä Prizztech Oy, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Winnova. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut