Rauman merimetsojen harvennus jää hakijan mielestä puolitiehen – pääosa linnuista ehtinee muuttomatkalle

Eurajoen-Lapinjoen kalatalousalue yrittää aloittaa ampumajahdin nopealla aikataululla.

Rauman saaristo ja erityisesti Järviluodot ovat merimetsojen mieleen. Parven taustalla Iso-Järviluoto, jonka itäpäässä pesien määrä kasvoi tällä kaudella entisestään.

18.7. 16:00

Rauma

Merimetsokannan harventaminen Rauman ja Eurajoen saaristo- ja rannikkoalueella saattaa jäädä rajalliseksi alkavalla vesilinnustuskaudella. Kalatalousalue sai poikkeusluvan ampua merimetsoja tällä syyskaudella.

Eurajoen-Lapinjoen kalatalousalueen toiminnanjohtaja Anu Niinikorpi toteaa, että Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ely) 15. heinäkuuta myöntämä poikkeuslupa tulee hyvin lyhyellä valmistautumisajalla, sillä syysmetsästyskausi alkaa jo 1. elokuuta. Kalatalousalue jätti hakemuksensa viime vuoden lokakuussa.

Niinikorpi huomauttaa, että merimetsojen ampumisen salliminen vasta syyskaudella haetun kevään sijasta saattaa aiheuttaa vajaan tuloksen.

Syynä on se, että osa merimetsoista on ehtinyt lähteä jo muuttomatkalle. Niinikorpi kertoo, että Paraisilla on ollut vastaavassa tilanteessa kokemus, että merimetsot ovat jo lähteneet, kun syyslinnustuskausi alkaa.

Kalatalousalue haki poikkeuslupaa ely-keskukselta 1 000 linnun ampumiseen vuosittain ja yhteensä 5 000 linnun harvennukseen toimialueeltaan viiden vuoden aikana. Ely-keskus myönsi luvan 1 000 linnun ampumiseen syysaikana vuosittain. Lupa ulottuu kolmelle kaudelle eli vuoden 2024 loppuun.

”Poikkeuslupaa tavoiteltiin keväälle erityisesti Rauman erittäin suuren merimetsokannan vähentämiseksi kalakannalle aiheutuvien vahinkojen vuoksi”, Niinikorpi lisää.

Poikkeusluvassa merimetsojen ampumista on rajoitettu Selkämeren kansallispuistoon kuuluvilla saarilla niin, että harvennukseen tarvitaan erillinen lupa kansallispuistoa hallinnoivalta metsähallitukselta. Rajoituksia on myös muilla lintuluodoilla.

Suomen suurimman, Rauman Vähä- ja Iso-Järviluotojen 4 700 pesän yhdyskunnan äärellä ampuminen on erikseen rajoitettu luvassa. Lintujen ampuminen alle 500 metrin etäisyydellä pesäsaarista on sallittu 20. elokuuta alkaen.

”Eikä poikkeuslupa tarkoita, että kuka vain voi mennä ampumaan merimetsoja. Lupa ei ole yleinen. Kalatalousalue on velvoitettu kontrolloimaan ampumista ja perehdyttämään metsästäjät. On myös järjestettävä ammutuista linnuista huolehtiminen. Lupa vaatii joko niiden hautaamista tai hävittämistä asianmukaisesti jätteenä”, Niinikorpi lisää.

Ely-keskuksen poikkeuslupa sallii merimetsojen harventamisen poikkeusluvalla jo tulevalla syyskaudella, vaikka päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen.

Anu Niinikorpi kertoo kalatalousalueen hallituksen käsittelevän lupapäätöstä ja mahdollista muutoksenhakua lähiviikkojen kuluessa. Nyt ensivaiheessa keskitytään sallittuun lupaan ja metsästykseen.

Ammattikalastaja: Viranomainen myöntyi vihdoin

Raumalainen ammattikalastaja Jarno Aaltonen pitää Varsinais-Suomen ely-keskuksen poikkeusluvan myönteisenä puolena, että viranomainenkin lopulta myöntää paisuneen merimetsokannan haitallisuuden ympäristölle ja etenkin kalastolle.

Kalastaja Jarno Aaltonen arvioi, ettei syyskaudelle sallitulla merimetsojen harvennuksella ehkä saada olennaista muutos paikalliseen lintukantaan.

”Ammatti- ja harrastajakalastajat ovat kokemuksesta tienneet tämän jo kauan. Nyt on sanottu päätöksessä ja tutkimustiedolla ääneen merimetsojen vaikutus erityisesti ahvenkantaan. Tämä on päätöksessä positiivista, mutta ei juuri muu”, Jarno Aaltonen kommentoi.

Merkittävin puute on Aaltosen mielestä, ettei ely-keskus sallinut merimetsojen paikallista kannanharvennusta tai muuta häirintää keväällä eli ennen pesinnän alkamista.

Merimetsojen ampumisen salliminen syyskaudella samalla aikataululla kuin muidenkin vesilintujen metsästys johtanee siihen, että merkittävä osa linnuista on jo muuttomatkalla etelään.

Jarno Aaltonen arvioi, että Rauman edustalla saatetaan ehkä ampua muualta muuttavia ja ohi lentäviä merimetsoja. Vaikutus Vähä- ja Iso-Järviluodon yhdyskuntaan voi jäädä rajalliseksi. Näin ei saada hyötyä kalakannoille, mikä oli poikkeuslupahakemuksen päätavoite.

Vuodesta 2019 alkaen Järviluotojen yhdyskunta on kasvanut vuosittain noin tuhat pesää.

”Joka vuosi on tuonut lisää 2 000 lintua pesimään ja lisääntymään. Se on näkynyt ja tuntunut varsinkin Rauman saaristossa, jossa ahvenen saanti on todellisen työn takana. Se ei ole kokonaan hävinnyt, mutta vähentynyt merkittävästi”, Aaltonen sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut