Vasemmistoliitto pistäisi miljonäärit lisäverolle vahvistaakseen hyvinvointipalveluiden rahoitusta ja resurssipulaa

Miljonäärivero ei koskisi omaa asuntoa eikä suojeltua metsää tai rakennuskantaa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski (vas.), sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen, opetusministeri Li Andersson, veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka ja Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finer Vasemmistoliiton puoluepäivän keskustelutilaisuudessa.

11.7. 21:59

Vasemmistoliitto esittää miljonääriveroa yhdeksi ratkaisuksi hyvinvointipalveluiden rahoittamiseen ja muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitajapulaan. Puolueen ehdottama varallisuusvero kohdistuisi miljoonaomaisuuteen, johon ei laskettaisi mukaan oman asunnon arvoa eikä tuottamatonta yleishyödyllistä varallisuutta, kuten vaikkapa suojeltua rakennuskantaa tai suojeltua metsää.

Varallisuusvero on käytössä jossain muodossa esimerkiksi Norjassa, Espanjassa ja Sveitsissä.

Eduskunnan tietopalvelun laskelman perusteella vero tuottaisi 0,5:n veroprosentilla noin puoli miljardia euroa vuodessa.

”Tietopalvelun mukaan vero koskisi rikkainta kolmea prosenttia väestöstä eli sinänsä hyvin pientä ryhmää Suomen olosuhteissa”, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson STT:lle.

Puolue katsoo, että miljonääreihin kohdistuva varallisuusvero olisi oikeudenmukainen lisä hyvinvointipalveluiden rahoituksen keinovalikoimaan.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski teki jo keväällä eduskunnassa toimenpidealoitteen miljonääriveron käyttöönotosta, ja maanantaina puolue järjesti asiasta keskustelutilaisuuden Suomi Areena -tapahtumassa Porissa. Myös palkansaajajärjestö SAK on aiemmin ehdottanut varallisuusveroa.

Andersson sanoi, ettei ole vielä kuullut muiden puolueiden kantoja ehdotukseen, mutta hän olettaa talouspoliittisen keskustelun kiihtyvän mitä lähemmäs eduskuntavaaleja mennään.

”Kun miettii seuraavaa vaalikautta, meidän mielestä on tärkeää, että puhutaan palveluiden rahoituksesta. Meillä on kuitenkin edelleen isoja tarpeita vanhuspalveluissa, terveyspalveluissa ja myös kouluissa. Työllisyysasteen lisäksi pitää huolehtia siitä, että rahoituspohja on riittävä.”

Vanha malli aiheutti ongelmia

Ajatus ei sinänsä ole uusi. Suomessa on ollut vero, jota maksettiin varallisuuden perusteella vuodesta 1920 vuoteen 2006 asti. Loppuaikoina sen tuotto oli noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

”Meidän mallissa ei ole niin paljon poikkeuksia ja rajauksia kuin siinä vanhassa varallisuusverossa oli. Se aiheutti ongelmia, koska se mahdollisti veron välttelemisen sillä, että muutti omaisuuden muotoa”, Andersson sanoo.

Vasemmistoliiton mallissa lähdetään siitä, että veropohja olisi mahdollisimman tiivis.

Puolueen mielestä miljoonaomaisuuksiin kohdistuva vero myös tasaisi omalta osaltaan suomalaisten varallisuuseroja. Suomessa vaurain kymmenys väestöstä omistaa lähes puolet suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuudesta. Neljäsosalla kotitalouksista ei ole nettovarallisuutta juuri lainkaan.

Keskusteluun osallistuivat Anderssonin lisäksi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas), Lohikoski sekä Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér ja SAK:n veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka.

Pankan mielestä on tärkeää, että veropoliittista keskustelua käydään myös silloin, kun ei ole akuuttia hätää.

”Juuri silloin sitä keskustelua varallisuuserojen ehkäisemisestä pitää nimenomaisesti käydä, kun varallisuuserot ovat vielä hallittavia. Sen jälkeen kun ne ovat jo kasvaneet hallitsemattomiin mittasuhteisiin, politiikkavalintojen tekeminen on huomattavasti vaikeampaa. Tämä on esimerkiksi tällä hetkellä tilanne Yhdysvalloissa.”

Anderssonin mielestä, jos kokonaisveroastetta tarkastelee, Suomi on tyypillinen Pohjoismaa.

”Tanskan ja Ruotsin takana taidetaan tällä hetkellä olla.

RKP ei lämpene

Hallituskumppani RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ei miljonääriverolle lämpene.

"On vaikea nähdä, että olisi eduksi, että meidän verorakennetta monimutkaistetaan ja tehdään siitä vähemmän ennustettavaa tilanteessa, jossa aika yleisesti ollaan sitä mieltä, että yksinkertaisuus ja ennustettavuus olisi eduksi”, hän kommentoi STT:lle Porissa.

Adlercreutz vertaa Suomea erityisesti muihin Pohjoismaihin ja jossain määrin Viroon.

”Kaikissa näissä maissa voidaan hyvällä syyllä sanoa, että verotusilmasto on kannustavampi ja houkuttelevampi kuin Suomessa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut