Mika Aaltola ennakoi Suomi-Areenassa Putinille keisarillista loppua: ”Diktaattoreilla on tapana kohdata karmiva kohtalonsa”

Aaltolan mukaan länsimaiden olisi pitänyt aloittaa Ukrainan aseistaminen jo huomattavasti aiemmin.

Mika Aaltolan mukaan Venäjän valtakamppailu pohjautuu osittain ajatukselle ”ihmissydämen korruptoituneesta luonteesta”.

11.7. 18:11

Pori

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola uskoo, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin kohtaloksi koituu lopulta jokin aivan muu kuin kansainväliset pakotteet tai Ukrainan vastarinta.

"Jos katsoo Rooman keisareita, olikohan se niin, että ainoastaan yksi kuoli luonnollisen kuoleman. Yleensä diktaattoreilla on tapana kohdata karmiva kohtalonsa. Oikeus tulee, mutta se tulee usein tavalla, jota ei ole kansainvälisesti säädelty", Aaltola sanoi Suomi-Areenan paneelikeskustelussa maanantaina iltapäivällä.

Aaltola sai yleisöltä aplodit puheenvuorostaan. Aaltola ei kuitenkaan ole tilastoissaan oikeassa, sillä Historia-lehden mukaan 400 vuoden aikana Augustuksesta alkavalla ja Theodosius I:een päättyvällä ajanjaksolla Rooman keisareista noin kolme neljäsosaa kuoli väkivaltaisesti.

Putin on itse verrannut itseään Pietari Suureen, joka hallitsi ensin tsaarina ja sitten keisarina vuodesta 1682 kuolemaansa saakka vuoteen 1725.

Aaltolan mukaan länsimaat ja erityisesti Yhdysvallat presidentti Barack Obaman kausien aikana toimi lepsusti uskoessaan, että Venäjä lopulta romahtaa omaan mahdottomuuteensa.

Viimeistään Venäjän helmikuun lopussa Ukrainaan suuntaaman hyökkäyssodan jälkeen maailmanpolitiikassa on nähty ”vallan primitiivisempi puoli”, jossa kamppailu olemassaolosta määrittää politiikan tekemisen tapaa.

”Venäjän vallan täytyy kohdata vastavoima jossakin. Oli itsellenikin yllätys, että se kohtasi sen jo ukrainalaisten taistelutahdossa”, Aaltola sanoi.

Sekä Aaltola että paneelissa mukana ollut kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi uskovat, että länsimailta puuttui pitkään tahtotila Venäjän ja Putinin laajentumispyrkimysten estämiseksi.

Tästä kertoo muun muassa se, että kun Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä vuonna 2014, länsimaat jatkoivat kaupankäyntiä Venäjän kanssa.

Aaltolan mukaan länsimaiden ja erityisesti Yhdysvaltojen olisi pitänyt reagoida Venäjän toimiin viimeistään 2014.

”Obama totesi, että oli mahdotonta aseistaa senhetkistä Ukrainaa siihen mittakaavaan, että se voisi laittaa Venäjälle hanttiin. Se oli ehkä virhearvio”, Aaltola sanoi.

Koskenniemi puolestaan muistuttaa, että Yhdysvallat ja Iso-Britannia hyökkäsivät YK:n peruskirjan määräysten vastaisesti Irakiin vuonna 2003.

”Haluan yrittää ymmärtää 2000-luvun historiaa, jossa suuri osa läntisestä oikeuspuheesta näyttäytyy suuressa osassa maailmaa erittäin tekopyhänä, kun [Yhdysvallat ja Iso-Britannia] juuri olivat tuhoamassa Irakia laittomasti röyhkeällä tavalla, jonka laittomuudesta ei ole erityistä erimielisyyttä”, Koskenniemi sanoo.

Irakin sota kesti vuoteen 2010 asti ja siinä on arvioitu kuolleen satojatuhansia ihmisiä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut