Petra Laurila tyrmistyi Björneborgs Svenska Samskolan oppilasvalintaan – ”Tuntuu, että koulu savustaa tuen tarpeessa olevia lapsia muualle”

Porilaiskoulu epäsi kahdelta ruotsin­kieliseltä lapselta pääsyn oppilaaksi. Perusteluna oli lasten tuen tarve. Koulu vihjaili lastensuojelu­ilmoituksella.

Yksityinen Björneborgs Svenska Samskolan on Porin ainoa ruotsinkielinen koulu. Kaupungin kanssa solmitun sopimuksen nojalla se on ruotsinkielisten porilaislasten lähikoulu.

9.7. 11:08

”Päiväkodin leikki­kavereista tulee luokka­tovereita ja vuosien mittaan ystävyys­suhteista tulee erittäin vahvoja, usein elinikäisiä.” Näin kuvaa Porin ruotsin­kielinen Björneborgs Svenska Samskola (BSS) koulun me-henkeä sivuillaan.

Tätä toivoi kolmannelle lapselleen myös porilainen Petra Laurila. Laurilan lapsi on käynyt koulun yhteydessä olevaa päiväkotia ja esikoulua jo neljän vuoden ajan. Ensi syksynä hänen oli määrä aloittaa koulussa ensimmäisellä luokalla. Myös vanhemmat sisarukset käyvät koulua.

Yksityinen BSS on ainoa koulu, joka järjestää ruotsin­kielisille lapsille opetusta Porissa aina lukioon asti. Koulua ylläpitää Svenska Kulturfonden i Björneborg -säätiö.

Laurilan perhe on kaksikielinen. Lapset on rekisteröity maistraattiin ruotsinkielisiksi, joten BSS on heidän lähikoulunsa. Laurilan lapsi ei kuitenkaan päässyt kouluun.

Laurilan siteet kouluun ovat vahvat: hän kävi koulua itse ja tapasi siellä myös lasten isän.

”Tutustuimme jo päiväkodissa”, hän nauraa.

Siksi tyrmistys oli suuri, kun hänen kolmannelta lapseltaan evättiin pääsy kouluun. Koulu vetosi päätöksessään tuen tarpeeseen ja kielitaitoon. Kouluun ei kuitenkaan ole kielitestiä tai pääsykoetta, jolla oppilaat valikoidaan.

Laurilan lapselle on esikoulussa tehty päätös tehostetusta tuesta. Kyseessä on kolmi­portaisen tuen toinen taso, jota myös yksityiset koulut ovat lain mukaan velvollisia antamaan.

Lapsella on myös diagnosoitu kielellinen viivästymä ja hän käy puheterapiassa. Terapia on tosin suomeksi, sillä Porissa ei ole saatavilla puheterapiaa ruotsin kielellä. Lisäksi lapsi on käynyt esikoulun kehotuksesta toimintaterapiassa.

Vanhemmat tekivät koulun päätöksestä valituksen aluehallinto­virastoon, jossa asia on yhä käsittelyssä. Vastineessa koulu kertoi velvollisuudekseen tehdä lastensuojelu­ilmoitus, mutta katsoi, ettei se ole vielä ajankohtaista. Tämä tyrmistyttää Laurilaa.

”Koin sen uhkailuna perhettäni kohtaan, kun kehtasimme tehdä tämän valituksen”, Laurila sanoo.

Laurila sai maaliskuussa myös yllättäen tekstiviestin, jossa kerrottiin, että lapsen koulupaikaksi oli osoitettu suomenkielinen Käppärän koulu. Kun Laurila tiedusteli, kuka tämän päätöksen oli tehnyt, kävi ilmi, että se oli tehty BSS:n yhteydenoton takia.

”Me emme olleet sinne hakeutuneet”, Laurila sanoo.

RikkoOko Björneborgs Svenska Samskola ruotsinkielisten lasten oikeuksia perusopetukseen, jos se ei ota heitä oppilaiksi?

Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson opetus- ja kulttuuri­ministeriöstä kertoo, että perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään alueellaan asuville oppivelvollisuus­ikäisille perusopetusta.

Kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään perusopetuksen ja esiopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten.

Brissonin mukaan lähikoulu on lapselle aina ensisijainen koulu. Toissijaisesti lapsi voi hakeutua myös johonkin toiseen kouluun, kuten vaikkapa painotettuun opetukseen.

”Tällöin kuitenkin oppilaan valintaan on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita, kuten jonkin taipumusta osoittavan kokeen tuloksia. Näiden valintaperusteiden tulee olla hyvissä ajoin perheiden nähtävillä”, Brisson kertoo.

Valintaperusteissa ei myöskään voi olla esimerkiksi sairauteen perustuvia kriteerejä.

Koulua ylläpitää Svenska Kulturfonden i Björneborg -säätiö.

Kouluneuvos Petri Heikkilä Opetushallituksesta kertoo, että perusopetuslain mukaan huoltaja valitsee opetuskielen, jos tarjolla on useampia kieliä, joilla lapsi voi opiskella.

”Koulun tehtävä on käydä huoltajan kanssa vuoropuhelua siitä, mikä on lapsen kasvun ja kielen kehittymisen sekä pedagogiikan näkökulmasta järkevä ratkaisu”, hän sanoo.

”Kunta on velvollinen osoittamaan lähikoulun, mutta huoltajat voivat aina hakea koulupaikkaa toissijaisesta koulusta.”

Brisson ja Heikkilä korostavat, että tilanteeseen vaikuttaa se, mitä Porin kaupungin ja koulun välisessä sopimuksessa todetaan.

Porin sivistystoimen toimialajohtaja Esa Kohtamäki vahvistaa, että Porin kaupungilla on BSS:n kanssa sopimus ruotsinkielisten oppilaiden perusopetuksen järjestämisestä. Hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla, sillä ei tunne tapauksen yksityiskohtia.

”Uskon, että asiasta keskustellaan syksyllä vielä rehtorin kanssa.”

Toimitus on nähnyt sopimuksen. Sopimuksen perusteella Porin kaupunki osoittaa ruotsinkielisten oppilaiden lähikouluksi BSS:n, joka on velvollinen järjestämään opetusta perusopetuslaissa ja -asetuksessa tarkoitetulla tavalla.

Tuen tarpeessa olevia lapsia ei sopimuksessa mainita, sillä sopimus on vuodelta 2001, jolloin kolmiportaista tukea ei vielä Suomessa ollut.

Lain mukaan myös yksityiset koulut ovat kuitenkin velvollisia järjestämään yleistä ja tehostettua tukea. Kohtamäki sanoo, että erityinen tuen järjestäminen katsotaan tapauskohtaisesti oppilaan tarpeen mukaan, mutta BSS:ssä opiskelee ainakin yksi oppilas erityisellä tuella.

Kohtamäki ei muista, että oppilaaksi otossa olisi ollut aiemmin epäselvyyksiä.

”En muista, että tällä tavalla asia olisi koskaan noussut esille. Uskon, että asiasta keskustellaan syksyllä vielä rehtorin kanssa, kun aluehallintoviraston ratkaisu asiasta saadaan.”

BSS on tänä vuonna evännyt koulupaikan myös toiselta ruotsinkieliseltä lapselta tämän kielitaitoon ja tuen tarpeeseen vedoten.

Johannan perhe on kaksikielinen. Kotona perhe puhuu yleensä suomea, mutta lapsi on rekisteröity ruotsinkieliseksi. Lisäksi hän puhuu muiden sukulaisten kanssa ruotsia.

Johanna kertoo, että perhettä alettiin painostaa jo talvella, että heidän tulisi hakeutua muualle kouluun. Se olisi kuitenkin tarkoittanut suomenkielistä koulua.

Hänen lapsensa on käynyt samaa päiväkotia ja esikoulua kuin Laurilan lapsi. Hänestä tuntuu, että lapset on otettu silmätikuksi.

Johanna ei halua esiintyä oikealla nimellään lapsen yksityisyyteen vedoten.

Esikoulussa Johannan lapselle on tehty päätös yleisestä tuesta, joka on kolmiportaisen tuen alin taso. Koulussa se tarkoittaisi käytännössä sitä, että lapsi saisi esimerkiksi tukiopetusta.

”Esikoulusta sanottiin, että lapsi tarvitsee puheterapiaa, sillä puheessa oli epäselvyyttä ja hän ei osannut lausua ärrää. Hän ei myöskään jaksanut istua tarpeeksi kauan, tai esimerkiksi takin pukemisessa oli joskus vaikeutta, joten hän tarvitsi heidän mielestään toimintaterapiaa”, Johanna kertoo.

Esikoulun kehotuksesta Johanna otti yhteyttä perheneuvolan kautta toimintaterapeuttiin ja puheterapiaan. Molemmat totesivat lausunnossaan, että lapsen kehitys on ikätasoista eikä kummallekaan terapialle ole tällä hetkellä tarvetta.

Johannasta tuntuu, että koulu savustaa tuen tarpeessa olevia lapsia muualle kouluun. Hän teki kielteisestä koulupäätöksestä valituksen aluehallintovirastoon. Myös siihen tulleessa vastineessa koulu viittasi lapsen etuun ja lastensuojeluilmoitukseen.

”Luottamus kouluun on mennyt, ja minun olisi vaikea kuvitella, että sitä luottamusta saataisiin kovin helposti palautettua”

Toimitus tavoitti Björneborgs Svenska Samskolan johtavan rehtorin Martin Hartmanin sähköpostitse kesälomaltaan. Hartman totesi, ettei voi ottaa julkisesti kantaa yksittäisiin tapauksiin.

”Jokaisen lapsen osalta ammattitaitoiset varhaiskasvattajat ja esikouluopettajat tukevat ja ohjaavat huoltajaa tekemään lapsen kannalta parhaan valinnan”, hän kommentoi yleisesti.

Toimitus on nähnyt koulun tekemät kielteiset päätökset sekä vastineet aluehallintovirastoon tehtyihin valituksiin.

Johanna kertoo, että perhe harkitsee nyt tarkkaan, haluaako se lapsen jatkavan BSS:ssä, vaikka aluehallintovirasto kumoaisi koulun tekemän päätöksen.

”Luottamus kouluun on mennyt, ja minun olisi vaikea kuvitella, että sitä luottamusta saataisiin kovin helposti palautettua”, hän sanoo.

”Lapsen pettymys kuitenkin tulee olemaan suuri, ellei hän voi jatkaa tutussa, mieluisassa ympäristössään, jossa hänellä on paljon pitkäaikaisia ystäviä.”

Petra Laurila uskoo, että ruotsinkielinen koulu olisi edelleen hänen lapsensa edun mukainen ratkaisu, vaikka perheen luottamus koulun johdon toimintatapaan onkin nyt horjunut.

”Lapsella on siellä kaikki kaverit ja myös isommat sisarukset, mikä tuo hänelle turvaa”, Laurila sanoo.

”Myöskään opettajilla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä, vaan he ovat siellä erittäin ammattitaitoisia ja heillä on oppilaisiin hyvä suhde.”

Uutista oikaistu 11.7. kello 21.27: Koulun nimi on Björneborgs Svenska Samskola eikä Samskolan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut