Satakunnan asukasluku hupenee – maahanmuuton kaksinkertaistaminen tasapainottaisi väestörakenteen

Porissa on jo ensi syksynä satoja ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita. Raumalla keskitytään enemmän yrityspuolen ulkomaalaisiin rekrytointeihin.

Viime aikojen syntyvyyspyrähdyksistä huolimatta Satakunnan ikärakenne kapenee vauhdilla nuorimmasta päästä.

10.5. 6:00

Ylläpitääkseen elinvoimansa Satakunta tarvitsee maahanmuuttajia. Se on pitkään tiedossa ollut fakta.

Nyt maakunnan suomenkielisen väestön vääjäämättömästä vähenemisestä ja vanhenemisesta sekä maahanmuuttajavirtojen olemuksesta on saatu myös kättä pitempää. Tuore raportti sisältää tilastotietojen lisäksi vuoteen 2040 ulottuvan ennusteen.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n laatima tuhti pumaska kertoo, että ilman ulkomaalaisten osuuden selvää lisäämistä Satakuntaa odottaa kurja kohtalo. Työlle ei enää riitä tekijöitä.

Pelkästään maahanmuuton kaksinkertaistaminen olisi omiaan tasapainottamaan väestön vähenemisen.

”Kaikkien satakuntalaisten pitäisi nyt sisäistää tämä tilanne”, painottaa Porin kaupungin sivistystoimialan toimialajohtaja Esa Kohtamäki.

Hihat on nyt kääritty

Kohtamäki on yksi avainhenkilöistä maahanmuuton kehittämisryhmässä. Sen ovat muodostaneet raportin tilanneet Satakunnan ely-keskus ja Satakuntaliitto sekä Porin ja Rauman kaupungit.

Kansankielellä sanottuna asian edistämiseksi on nyt kääritty hihat ja laitettu yhdessä tuulemaan.

Ely-keskuksen ylijohtaja Marja Karvonen toteaa työnjaon muodostuneen luonnollisesti sen kaltaiseksi, että Pori lähestyy tavoitteita enemmän opiskelun ja Rauman yritysmaailman näkökulmasta.

Esa Kohtamäen mukaan maahanmuuttajaopiskelijoita tavoittelevat Porin kaikki koulutuksen järjestäjät toisesta asteesta eteenpäin. Se tarkoittaa muun muassa Winnovaa, Sataedua, Samkia, yliopistokeskusta, Diakia ja ilmailuopistoa sekä lukioita.

Porilaisittain päämääränä on yhteensä noin tuhat ulkomaalaista opiskelijaa. Pelkästään Samkissa heitä on jo ensi syksynä satoja, ja lisää on luvassa. Ammattikorkeakoululla on maailmalla runsaasti rekrytointitoimintaa.

Kysyntään pitää vastata

Lisämahdollisuuksia tarjoavat muun muassa Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitos ja maakunnan kaikki lukiot.

”Porin lukio täyttyy kyllä omistakin opiskelijoista, mutta muualla Satakunnassa on puolityhjiä lukioita. Se edellyttää kuitenkin tiettyjä toimenpiteitä, sillä lukio-opiskelijat ovat pääosin alaikäisiä”, Esa Kohtamäki toteaa.

”Ukrainasta tulleet ja tulevat nuoret ovat puolestaan enimmäkseen peruskouluikäisiä. Siinä kuviossa perhe saattaa jäädä Suomeen, jos isä on ollut täällä aikaisemmin. Jos tällaista taustaa ei ole, äideillä ja lapsilla on lähtökohtaisesti halu päästä pian takaisin kotimaahansa.”

Pysyvyys on yksi ydinkysymyksistä: miten tulijat saadaan jäämään Satakuntaan? Vaikka maahanmuuttajia tulee koko Suomeen, jatkomuuton seurauksena heitä siirtyy ja keskittyy erityisesti pääkaupunkiseudulle ja Varsinais-Suomeen.

”Yrittäjien kanssa käydään neuvotteluja siitä, millaista osaamista he tarvitsevat. On tärkeää, että Satakunnassa on työvoimatarjontaa juuri niiltä aloilta. Kyse on kohdannasta”, Kohtamäki vastaa.

Muuttovoittoa kertynyt

Ely-keskuksen Marja Karvosen mukaan raportin tilaamisen taustalla oli tarve tietää, onko Satakunta saanut vieraskielisistä muuttovoittoa ja jos on, miten se jakautuu ja näyttäytyy alueellisesti.

Muuttovoittoa kertyi vuosina 2016-2020 yhteensä noin 3 000 henkeä. Eniten sitä nettosi Rauma (1 348) ja toiseksi eniten Pori (938). Perässä tulivat Kankaanpää (281) ja Eura (115).

Lähtömaina vuosina 2010-2020 kärjessä olivat Viro, Puola, Irak, Venäjä ja Ukraina.

Kannattaisiko satakuntalaisten toimijoiden yhdessä keskittyä rekrytointeihin jostakin tai joistakin maista? Esimerkiksi Puola on ollut lähtömaana nousussa.

”Tuo on hyvä kysymys, jonka käsittely on vähän kesken. Ukrainasta on nyt tietenkin tulijoita, mutta varmasti jokin tietty satakuntalainen strategia kannattaa miettiä. Yksi lähtökohta on, että Satakunta on enemmän sinikaulusmaakunta kuin valkokaulusmaakunta. Tänne tarvitaan työvoimaa”, Karvonen toteaa.

”Millään tavalla mahdoton tavoite maahanmuuton kaksinkertaistaminen ei ole.”

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut