Suuri osa ikäihmisistä saa liian vähän proteiinia ravinnostaan – Näin ravintotieteilijä neuvoo huolehtimaan ruokavaliosta

Tuore väitöskirja tuo esiin keinoja, joilla ikääntyneiden ravitsemusta voidaan parantaa.

Kala on ravitsemustieteilijä Susanna Kunvikin mukaan erinomainen proteiinin lähde. Kalatiskillä palveli Waltteri Uurasjärvi.

7.5. 11:32

Kankaanpääläisen Susanna Kunvikin tuore väitöskirja kertoo, että jopa neljä viidestä kotona asuvasta ikäihmisestä saa suosituksia vähemmän proteiinia ravinnostaan. Virheravitsemuksen riski ja alhainen ravintoaineiden saanti ovat merkittävä huolenaihe kotona asuvilla ikääntyneillä. Puolella kotihoidon asiakkaista on lisääntynyt aliravitsemuksen riski.

Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja Porin perusturvassa tutkijana työskentelevä Kunvik aloitti väitöskirjaan liittyvän työnsä jo vuonna 2016–2017 ryhtyessään selvittämään ikääntyneiden omaishoitajien ravitsemusta.

Lisäksi vuonna 2018 toteutettiin kotiateriatutkimus Porin perusturvan ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden, omaishoidettavien ja omaishoitajien parissa.

Vanhetessa ihmisen elämään vaikuttavat monet psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset tilanteet. Usein myös ruokahalu heikkenee vanhetessa. Siksi syötävien aterioiden laatuun tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

”Kun ihminen jää eläkkeelle tai leskeytyy, rutiinit muuttuvat. Moni saattaa miettiä, miksi tekisin ruokaa vain itselleni. Tällöin syöminen ”välipalaistuu” ja ruokavalio koostuu voileivistä ja muusta naposteltavasta. Toimintakyvyn heikentyminen, masennus tai muistisairaudet vaikuttavat myös ravitsemukseen”, Kunvik pohtii.

Tutkija huomasi, että ravitsemusohjaus rohkaisi iäkkäitä omaishoitajia lisäämään proteiininsaantiaan. Erityisesti miesomaishoitajat hyötyivät ohjauksesta.

”Kun vastuu kodinhoidosta jää miehelle, voi edessä olla paljon opeteltavaa. Kaikki eivät ole tottuneet laittamaan ruokaa ja huolehtimaan monipuolisesta ravinnonsaannista”, Kunvik toteaa.

Proteiinirikas välipaloja ja leipää sisältävä kotiateriapalvelu vaikutti iäkkäiden ravitsemukseen myönteisemmin kuin tavanomainen kotiateriapalvelu. Proteiinin ja kalsiumin saanti paranivat, kun taas suolan saanti väheni.

”Parantunut ruokavalio vaikutti ikäihmisten fyysiseen toimintakykyyn myönteisesti, esimerkiksi istumaannousutestin tulokset paranivat. Proteiinin saannilla havaittiin olevan yhteys myös parempaan käden puristusvoimaan ja suurempaan päivittäisten askelten määrään”, Kunvik kertoo

Ravitsemustieteilijä kannustaa ikäihmisiä lisäämään proteiinia ruokavalioonsa useista eri lähteistä.

”Kala, broileri, kananmuna, palkokasvit ja maitovalmisteet ovat hyviä proteiinin lähteitä. Makkaroita on hyvä syödä vain kohtuudella”, tohtori neuvoo.

Porin perusturvan toimintaan Kunvikin tutkimukset ovat vaikuttaneet siten, että muun muassa kotihoidon ravitsemushoitopolkua on kehitetty ja henkilöstöä on koulutettu. Ateriapalveluiden kilpailutuksessa otetaan huomioon aterioiden sisältämä proteiinimäärä yhä tarkemmin ja lisäksi ateriapalveluiden proteiinipitoisuuksia seurataan koko Porin perusturvan toiminta-alueella.

”Uskoisin, että tietoisuus ikäihmisten ravitsemuksesta ja sen merkityksestä on ylipäätään korostunut”, Kunvik kertoo.

Susanna Kunvikin väitöstilaisuus järjestettiin Helsingin yliopistossa 29.4. Vastaväittelijänä toimi professori Marjukka Kolehmainen Kuopion yliopistosta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut