Kokemäen kaupunki ostaa Pamauksen tanssilavan: ”Menee hyvään perheeseen”

Räisälän Pamauksen tanssilavalla taivuteltiin tangoa 1950-luvulla kahdesti viikossa. Viime vuosina lavalla ei ole järjestetty juuri mitään.

Puheenjohtaja Kimmo Rouhiainen kertoo Räisälän Pamauksen tanssittaneen väkeä viimeksi vuonna 2008, kun seura täytti sata vuotta. Viime vuodet lava on ollut lähes tyhjänpanttina.

24.4. 20:00

Kokemäen kaupunki aikoo ostaa Pamauksen tanssilavan.

Kaupunki on jo neuvotellut kaupasta lavan omistavan Voimistelu- ja urheiluseura Räisälän Pamauksen kanssa. Tanssilava sijaitsee Pitkäjärvellä.

Tanssilavan lisäksi lähes 1,3 hehtaarin tontilla on erillinen wc-rakennus ja pieni lipunmyyntikoju. Kauppahinnaksi on sovittu 8 000 euroa. Kaupunginhallitus päättää kaupasta ensi maanantaina.

Puurakenteisessa tanssihallissa on tilaa monelle sadalle tanssijalle. Neliöitä on 250.

Kokemäen kaupunginjohtaja Teemu Nieminen kertoo kaupungin kiinnostuneen tanssilavan ostosta sen maa-alueen vuoksi. Kaupunki omistaa maata jo nyt tanssilavan molemmin puolin.

Erityisesti kaupunkia kiinnostaa tanssilavan takana oleva parkkipaikka tai pikemminkin hiekkakenttä. Niemisen mukaan sinne olisi mahdollista rakentaa vaikka majoitustiloja, sillä tontilla on jo vesi-, viemäri- ja sähköliittymät valmiina.

”Sille lavalle kaupungilla ei ole mitään käyttöä”, Nieminen toteaa.

Tanssilavaa ei kuitenkaan aiota purkaa, sillä se on edelleen ihan hyvässä kunnossa. Sen katto ja ulkoseinät maalattiin muutama vuosi sitten.

Sen sijaan kaupunki olisi halukas vuokraamaan tanssilavan jollekin yhdistykselle tai muulle toimijalle. Kaupunginjohtaja toivookin, että joku innostuisi ideoimaan lavalle uutta käyttöä. Kaupunki ei tanssien järjestäjäksi aio ryhtyä.

Uraansa aloitellut Eino Grön teki Pamauksen lavan kanssa koko kesän kattaneen sopimuksen vuonna 1958.

Räisälän Pamauksen puheenjohtaja Kimmo Rouhiainen kertoo urheiluseuran pohtineen tanssilavan myymistä jo muutaman vuoden. Siksi päätös ei ainakaan puheenjohtajan mielestä tunnu haikealta.

”Aikansa kutakin. Se on ollut viime vuosina hyvin pienellä käytöllä”, Rouhiainen kertoo.

”Taloudellinen tilanne on sellainen, ettei sellaista kannata pitää. Ei siitä ole kuin menoja.”

Viime vuosina Pamauksen lavaa on pidetty pystyssä lähinnä vain Pitkis-Sportin takia. Tanssilava on toiminut leiriläisten diskona.

Rouhiaisen mielestä on kuitenkin hyvä, että tanssilavalle löytyi uusi omistaja.

Jos joku haluaa vielä tansseja järjestää, tanssilavan siivous talven jäljiltä riittää. Muuten paikat ovat ihan kohtuullisessa kunnossa.

Pamaus osti tontin yksityiseltä maanomistajalta tanssilavan rakentamista varten jo vuonna 1948. Lava tontille rakennettiin vuotta myöhemmin.

Lisäksi lavan viereen suunniteltiin urheilukenttää, mutta sitä ei koskaan rakennettu.

Kahvilassa on vuosikymmenten aikana ehditty juoda monet kahvit.

1950-luvulla Pamaus järjesti tansseja kahdesti viikossa. Tanssit olivat suosittuja, ja parhaimmillaan kävijöitä oli jopa 700.

Yksi tanssi-iltojen vakioesiintyjistä oli Eino Grön. Vuonna 1958 Grön teki koko kesän kattaneen sopimuksen Pamauksen kanssa. Rouhiainen muistaa, että Grön on laulanut Pamauksen lavalla myös 1980-luvulla. Silloin tansseja järjestettiin vielä säännöllisesti.

Viimeiset yksittäiset tanssinsa Pamaus järjesti vuonna 2008, kun seura täytti sata vuotta.

Tanssilavalla on vesivessat. Vessarakennus valmistui 1980-luvulla.

Puheenjohtaja on mielissään siitä, että lava päätyy juuri kaupungin omistukseen.

”Se menee hyvään perheeseen, kun kaupunki sen saa”, Rouhiainen virnistää.

Luopumisen tuskaa hän ei tunne.

”Ei se lava sieltä mihinkään häviä, siinähän se säilyy. Ja tuskin sen nimikään muuttuu.”

Päätös tanssilavan myynnistä hyväksyttiin Pamauksen vuosikokouksessa huhtikuun alussa. Päätös ei ollut kuitenkaan yksimielinen, sillä yksi jäsenistä jätti siitä eriävän mielipiteensä. Hänen mielestään tanssilavasta olisi pitänyt saada parempi hinta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut