Rauma
Ritari Kaarle Knuutinpoika Bonden vuonna 1442 antama privilegiokirje ja sen varmennuksena sinetti katsotaan Rauman kaupunkihistorian alkupisteeksi. Tänä vuonna Rauma voi sen ansiosta viettää 580-vuotisjuhlaansa syntymäpäivänään 17. huhtikuuta.
Kaupungin privilegio- eli perustamisasiakirjat ovat yleisön nähtävänä Rauman Vanhalla Raatihuoneella tulevalla 580-vuotisjuhlaviikolla.
Menneinä vuosisatoina privilegiokirjeellä kuninkaat ja valtiohoitajat jakoivat kauppa- ja kaupunkioikeuksia. Raumalaiset porvarit onnistuivat lobbaamaan Ruotsin kuningasvallan juonittelujen lomassa samat kauppaoikeudet kuin esimerkiksi Turulla oli etuoikeutenaan.
Museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kuparin kokoaman historiakoosteen mukaan Rauma sai kaupunkioikeudet varsin poikkeuksellisella menettelyllä. Tavallisesti kaupunkien perustamisen ratkaisuvalta oli kuninkaalla.
Kaupunkioikeudet Raumalle myöntänyt Kaarle Knuutinpoika Bonde oli aikanaan korkeassa asemassa Pohjoismaita hallinneessa Kalmarin unionissa. Tukholman valtajuonitteluissa Kaarle-ritari hävisi kuninkaanvaalin Kristofer Baijerilaiselle syksyllä 1441.
Ruotsin valtionhoitaja joutui sivuraiteelle ja lähetettiin Turkuun hallinnoimaan itäistä maakuntaa eli Suomea. Tässä vallankäytön aallokkoisessa saumakohdassa raumalaiset saivat tavoittelemansa privilegiokirjeen ja kaupunkioikeudet suuttuneelta Kaarlelta.
Sittemmin Kaarle sai hyvityksen, sillä hänet kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi Kristofer Baijerilaisen yllättävän kuoleman jälkeen vuonna 1448.
Kaarle-ritarin ja muut Rauman kaupungin privilegiokirjeet eli perustamisasiakirjat ovat nähtävillä 13.–24.4. Vanhalla Raatihuoneella. Vuoden 1442 ensimmäisen privilegiokirjeen lisäksi esillä on kaksi myöhemmin annettua kaupunkioikeudet vahvistavaa kirjettä