Rauma
Perustajaosakkaana Fennovoiman Hanhikivi-1 -ydinvoimalaan lähtenyt, Rauman kaupungin omistama Rauman Energia valmistautuu kirjaamaan merkittävän tappion pääomamenetyksenä.
Rauman analyysi on, ettei venäläisvoimalan toteutuminen näytä enää realistiselta Ukrainan sodan ja pakotteiden seurauksena, mutta tavoitteena tulee olla hallittu eteneminen ratkaisuissa sekä ydinvoimalahankkeen vastaisten riskien minimoinen.
Rauman Energia on toistaiseksi sijoittanut Pyhäjoen voimalahankkeeseen 15,6 miljoonaa euroa, jonka yhtiö joutuu alaskirjaamaan taseestaan.
Omistajaohjaajana Rauman kaupunginhallitus päätti yksimielisellä linjauksellaan ohjeistaa energiayhtiön hallitusta ryhtymään ”tarvittaviin toimenpiteisiin taloudellisten ja juridisten riskien minimoimiseksi.” Näin siinä tapauksessa, että voimalahanke kariutuu rakennusluvan epäämisen, laitostoimittajaan kohdistuvien talouspakotteiden tai muiden painavien syiden seurauksena.
Rauman Energia on osakkeenomistajana Voimaosakeyhtiö SF:ssä, jolla on enemmistöosuus yhtiöstä. Toinen osakkeenomistaja runsaan kolmanneksen osuudella on Venäjän valtion ydinvoimakonserni Rosatomin tytäryhtiön RAOS Voima Oy.
Fennovoiman vuoden 2020 vuosikertomuksen ja taseen mukaan ydinvoimayhtiöön oli 2020 loppuun mennessä sidottuna varoja yhteensä noin 1,7 miljardia euroa. Osakkaiden sijoitukset vuosina 2007–2020 olivat tästä yhteensä noin 681 miljoonaa euroa.
Yksipuolinen lähtö ei mahdollinen
Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi (sd.) toteaa, etteivät voimalahanke ja osakkuus siinä ole pysäytettävissä poliittisen päätöksen yksipuolisella irtautumisella. Näin ovat eräät kuntaomistajat pyrkineet menettelemään.
Irtautuminen olisi mahdollista omistusjärjestelyllä, mutta osakkeille ei nykyisessä epävarmassa tilanteessa ole markkinoita.
”Voimalahanke ei pysähdy ilmoituksella, eikä vastuusta vapautuminen käy noin vain, vaan asiassa on juridinen puolensa ja sopimukset”, Leppikorpi huomauttaa.
Vielä Leppikorpi lisää, että Fennovoima on yhtiönä toiminnassa ja sillä on satoja työntekijöitä. Siksi tilannetta on syytä seurata ja toimia sen mukaisesti, mutta pyrkimyksellä minimoida riskit ja tappiot.
”Helpointa tietysti olisi ollut nähdä ja tehdä ratkaisu vuonna 2017, jos olisi tiedetty naapurimaan menevän vuonna 2022 rajan yli Ukrainaan”, Leppikorpi sanoo.
Kaatuminen todennäköistä
Ukrainan sodan ja sitä seuranneiden pakotteiden ja muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi Rauman arviona on, että Fennovoiman voimalahankkeessa on nykymuodossaan merkittäviä epävarmuustekijöitä. Voimalan toteutuminen on epätodennäköistä, koska edellytyksiä rakennusluvan myöntämiselle ei ole.
Rauman kaupunginhallitus päätti esittää valtioneuvostolle, että päätös Hanhikivi-1 -hankkeen rakentamisluvasta tulisi tehdä mahdollisimman nopeasti. Kaupunginhallitus toteaa päätöksessään, ”ettei se näe enää edellytyksiä luvan myöntämiselle”.
Fennovoima jatkaa voimalaprojektia
Pyhäjoen ydinvoimalaprojektia valmisteleva Fennovoima ilmoitti maanantaina 4. huhtikuuta tiedotteellaan ja katsauksessaan Ukrainan sodan vaikutuksiin jatkavansa venäläisen Rosatomin VVER-1200 -voimalan rakentamisen valmistelua.
Fennovoima sanoo olevansa pahoillaan ja surullinen tapahtumista ja tilanteesta Ukrainassa. Alueella on paljon työntekijöidemme läheisiä, joihin invaasio on vaikuttanut, yhtiö pahoittelee.
Yhtiö toteaa, etteivät kansainvälinen yhteisö, EU ja Yhdysvallat ole asettanut pakotteita ydinvoima-alalle, mutta ennakoi sanktioiden vaikuttavan Hanhikivi-1 -hankkeeseen.
”Toistaiseksi jatkamme projektimme toteuttamista ja seuraamme tilanteen kehittymistä. Ymmärrämme, että dramaattinen tilanne herättää keskustelua sekä poliittisessa että julkisessa tilassa”, Fennovoima lausuu.
Voimayhtiö lisää, että Fennovoimalla on sitoumuksia ja sopimuksia hankkeen eri osapuolten, mukaan lukien Fennovoiman omien työntekijöiden, kanssa. Fennovoiman tehtävät ja lakisääteiset velvoitteet säilyvät ennallaan, kunnes näihin puitteisiin tulee muutoksia sanktioiden tai viranomaisen sitovien päätösten kautta.
Yhtiö ei kommentoi enempää tilannetta tässä vaiheessa.
Fakta
Fennovoima Oy
Venäläinen VVER-1200 -voimala havainnekuvassa.
Rakennuttaa Pohjois-Pohjanmaalle Pyhäjoen kuntaan Hanhikivi 1 -ydinvoimalan. Laitos: Rosatomin (Venäjä) VVER-1200 -painevesireaktori. Lämpöteho 3200 megawattia, sähköteho 1200 megawattia.
Yhtiön suunnitelmana ja tavoitteena on rakentamisluvan saaminen kesällä 2022 ja rakentamistyöt alkavat kesällä 2023. Voimalan kaupallinen käyttö alkaisi 2029. Investoinnin kustannusarvio 7-7,5 miljardia euroa.
2007
Ydinvoimayhtiön perustajina Outokumpu, Boliden Oy, Rauman Energia Oy ja Oy Katternö Ab. Yhteistyökumppaniksi saksalainen energiakonserni E.ON.
2008
Ympäristövaikutusten arviointi käynnistyy. Voimalaitoksen sijaintivaihtoehtoina Pyhäjoki, Simo, Kristiinankaupunki ja Ruotsinpyhtää. Voimala vaihtoehtoina. Areva NP-yhtiön EPR- ja SWR-1000-laitokset sekä Toshiba-yhtymän ABWR-laitos.
2009
Fennovoima jättää periaatepäätöshakemuksensa valtioneuvostolle. Periaatepäätöstä haetaan 1-2 reaktorin laitokselle ja laitostoimittajiksi nimetään Toshiba tai Areva. Pyhäjoen kunnanvaltuusto puoltaa voimalahanketta äänin 16-5.
2010
Valtioneuvosto päättää antaa Fennovoimalle myönteisen periaatepäätöksen. Eduskunta vahvistaa periaatepäätöksen äänin 121–71.
2011
Hanhikiven niemi valitaan tulevan ydinvoimalan sijoituspaikaksi. Fennovoima lähettää heinäkuussa tarjouspyynnöt uudesta ydinvoimalaitoksesta Arevalle ja Toshiballe.
2012
Sopimusneuvottelut laitostoimituksesta alkavat. Vähemmistöomistaja E.ON käynnistää lokakuussa prosessin myydäkseen kaiken liiketoimintansa ja omistuksensa Suomessa, myös Fennovoiman osakkeet.
2013
Fennovoima kutsuu Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatomin laitosneuvotteluihin Toshiban rinnalle.
2014
Täydentävä periaatepäätös hyväksyttiin eduskunnassa äänin 115–74. Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtyy RAOS Voima Oy:lle, Rosatomin suomalaiselle tytäryhtiölle. RAOS Voima ja suomalaisista teollisuus- ja energiayhtiöistä koostuva Voimaosakeyhtiö SF tekevät lopullisen investointipäätöksen Hanhikivi 1 - ydinvoimalaitoksen rakentamisesta ja rahoittamisesta.
2015
Fennovoima jättää ydinvoimalan rakentamislupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle. Ydinvoimalan valmistelevat työt alkavat Pyhäjoella.
2016
Laitostoimittajaksi tulee Rosatom-konserni ja suomalainen tytäyhtiö RAOS Project Oy. Pääsuunnittelija Atomproekt, ja reaktorin suunnittelee Gidropress. Päälaitetoimittaja Atomenergomash. Pääurakoitsijana Titan-2.
2017-18
Voimalan suunnittelu- ja lupaprosessi etenee. Fennovoimassa ja voimalaprojektissa työskentelee 370 henkilöä.
2019
Framatome-Siemens-konsortio valitaan Hanhikivi 1 -laitoksen automaatiotoimittajaksi. Pääkomponenttien valmistus alkaa Japan Steel Worksin tehtaalla turbiinigeneraattorin roottorin takeen valmistuksella. Fennovoimassa työskentelee vuoden lopussa yli 400 henkilöä.
2020
Hanhikivi 1 -laitoksen turvallisuusratkaisuiden ja järjestelmäsuunnitelmien arviointi etenee vuoden aikana. Fennovoima toimittaa viisi turvallisuusselosteen asiakirjakokonaisuutta Säteilyturvakeskukselle (STUK) rakentamislupakäsittelyä varten. Valmistelevat rakennustyöt voimalaitosalueella jatkuvat. Hallintorakennuksen rakennustyöt alkavat.
Lähde: Fennovoima
