Puhdas talousvesi ei ole itsestäänselvyys – näiden aikojen kriisit ovat osoittaneet yhteiskunnan perustoimintojenkin haavoittuvuuden

Varautuminen on tärkeää. Satakunnalle ja muulle läntiselle Suomelle laadittu vesihuoltostrategia julkaistiin seminaarissa tiistaina. Strategia ulottuu vuoteen 2050.

Satakunnan parasta vauhtia vesijohtoverkon saneerauksessa on pitänyt viime vuosina Porin Vesi. Kuva on vesijohtotyömaalta Porin Kaanaasta.

29.3. 15:07

Ensin koronapandemian ja nyt Venäjän hyökkäyssodan seuraukset ja niiden nostattamat uhat ovat osoittaneet, ettei edes pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvointi ole turvassa keskeiseen infrastruktuuriin kohdistuvilta vaaroilta.

Yksi esimerkki on puhdas ja laadukas talousvesi. Sitä saa lasiin hanaa kääntämällä, mutta itsestään selvää se ei ole. Korkeatasoisessa suomalaisessakin vesihuollossa on riskinsä.

Niitä ja toisaalta pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä tavoitteita nousi esille läntisen Suomen vesihuoltostrategian julkistamisseminaarissa tiistaina. Strategian visio ulottuu vuoteen 2050 saakka.

Vesi on liian halpaa

Läntinen Suomi tarkoittaa vesihuollossa Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntia. Myös eteläiselle ja itäiselle Suomelle on valmistumassa vastaavat strategiat.

Hankkeen tavoitteena on varmistaa vesihuollon laadukas tila. Se tarkoittaa muun muassa toimintaympäristön muutosten ennakointia niin, että elintärkeät vesihuoltopalvelut ovat ensiluokkaisia myös vuonna 2050.

Lähtökohdat ovat hyvät, mutta uhkiakin riittää.

Sellaisia ovat muiden muassa ilmastonmuutos sekä vedenkäsittelylaitosten ja putkistojen korjaustarpeet, joita ei ole riittävästi huomioitu vesimaksuissa. Vesi on liian halpaa.

Sama pätee työntekijäresursseihin. Niitä on liian vähän.

”Olemme siinä suhteessa haavoittuvaisia”, Virtain vesihuoltolaitoksen vesihuoltopäällikkö Katja Kotalampi totesi etänä järjestetyssä seminaarissa.

”Investoinnit eivät puolestaan saisi olla vain sitä, että korjataan vanhaa. Myös pienten laitosten pitää saada käyttöön uusia innovaatioita”.

Paljon pieniä toimijoita

Suomessa on noin 1 100 vesilaitosta ja noin 1 500 vesiosuuskuntaa. Suurin osa niistä on luonnollisesti hyvin pieniä.

Niiden vähäiset taloudelliset voimavarat ja henkilöresurssit ovat yksi heikko lenkki läntisenkin Suomen vesihuollossa. Siksi seminaarissa peräänkuulutettiin nykyistä tehokkaampaa yhteistyötä.

Vesihuollon toimintavarmuuden turvaamisesta alustanut maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Kallio nosti esiin myös Murphyn lain ja sen variaatiot.

”Siis jos kaikki näyttää menevän hyvin, jotakin on varmasti unohtunut. Ei pidä tuudittautua siihen, että maailma toimii nykyisessä muotissaan ikuisesti”, Kallio muistutti.

”Siksi vesihuollon toimintavarmuuden turvaamisessa tarvitaan myös lainsäädännön tarkistuksia.”

Yhdestä asiasta kaikki suomalaistoimijat tuntuvat olevan kutakuinkin yksimielisiä: vesihuolto halutaan pitää julkisessa omistuksessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut