Muistoissamme Jaakko Koskinen

27.3. 17:30

Diplomi-insinööri Jaakko Väinö Tapani Koskinen kuoli Porissa 22. helmikuuta 2022 pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana. Hän oli 93-vuotias, syntynyt Porissa 30. huhtikuuta 1928.

Jaakko Koskinen varttui Porissa Liisantorin kulmalla. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Porin lyseosta 1947 ja suuntasi sen jälkeen opiskelemaan Helsingin Teknilliseen korkeakouluun, josta valmistui diplomi-insinööriksi 1954 koneinsinööriosastolta.

Opiskelun jälkeen Koskinen pääsi työhön Oy W. Rosenlew Ab:n Porin Konepajalle, aluksi rationalisointi-insinööriksi ja myöhemmin suunnitteluinsinööriksi. Hän siirtyi 1961 Helsinkiin Kesko Oy:n koneosaston huoltopäälliköksi ja 1964 Jyväskylään Valmet Oy:n Tourulan tehtaan vientipäälliköksi.

Vuonna 1969 hän siirtyi takaisin Rosenlewin metalliteollisuuteen, ensin tehtaanjohtajaksi ja 1971 alkaen koko metalliteollisuuden johtajaksi. Jaakko Koskinen nousi Rosenlew-konsernin varatoimitusjohtajaksi 1986 metalliteollisuus vastuualueenaan. Rauma-Repolan ostettua Rosenlewin Koskinen jatkoi johtajana Rauma-Repolan metalliteollisuusryhmässä eläkkeelle siirtymiseensä saakka vuonna 1989.

Koskinen pääsi seuraamaan läheltä metalliteollisuuden nopeaa teknistä kehitystä ja kansainvälistymistä. Hänen hyvä kielitaitonsa auttoi kansainvälisten kontaktien luomisessa ja hoitamisessa. Hän muisti aina painottaa kielitaidon ensiarvoista merkitystä vientikaupan hoitamisessa ja asiakaskontaktien luomisessa. Hänessä oli vahva ”sisäinen insinööri”, joka oli aina uuden tuotteen nähdessään kiinnostunut siitä, miten se on valmistettu.

Jaakko Koskisen johdolla Rosenlewin metalliteollisuuden rakenne kehittyi mm. toimialarationalisoinnin ja tuotannon modernisoinnin kautta. Esimerkiksi kodinkoneissa Rosenlew päätti keskittyä vain kylmäkalusteiden valmistukseen ja samalla koko kotitalouskonetehtaan tuotanto modernisoitiin. Puimuritehdas teki yhteistyösopimuksia isojen globaalien valmistajien kanssa jolloin suomalaisia puimureita alettiin myydä maailmalla esim. International Harvester- tai Massey Ferguson–tuotemerkeillä. Rosenlewin omassa työkaluvalmistuksessa hän näki kehityspotentiaalia ja tälle osaamispohjalle syntyi hänen johdollaan Rosenlew-automaatio. Tämä liiketoiminta kehittyi nopeasti ja tunnetaan nykyisin nimellä Cimcorp.

Koskinen toimi useiden metalliteollisuuden kotimaisten ja kansainvälisten alan yhdistysten luottamustehtävissä ja oli näköalapaikoilla päätöksentekijänä, kun Suomen metalliteollisuus kehittyi voimakkaasti läpi 70- ja 80-lukujen.

Koskisen rakkain harrastus oli ilmailu. Hän aloitti jo 30-luvulla Porissa lennokkipoikana ja oppi myöhemmin purjelentäjäksi Jämillä. Hänet valittiin 1949 ilmavoimien lentoreservinupseerikurssille, josta valmistui moottorilentäjäksi ja toimi 50-luvulla useissa kertausharjoituksissa hävittäjäkoneen ohjaajana. Opiskeluaikanaan Koskinen oli aktiivinen Polyteknikkojen ilmailukerhon (PIK) jäsen ja lensi paljon kerhon purje- ja moottorikoneilla Suomessa ja ulkomailla. Hänet valittiin myös PIK:n puheenjohtajaksi. Lentämisen Koskinen lopetti täytettyään 60 vuotta, mutta jatkoi lentoharrastuksensa parissa pitkään toimien Porin Ilmailukerhon puheenjohtajana.

Eläkevuosinaan Jaakko Koskinen matkusteli paljon yhdessä puolisonsa Anna-Liisan kanssa. He viettivät yleensä talvet Floridassa ja kesät rakkaalla mökillä Korpilahdella. Hän viihtyi luonnossa ja seurasi mielellään elämää kesämökin maisemissa. Lähes joka vuosi hän kävi puolisonsa kanssa pitkällä automatkalla Keski-Euroopassa.

Koskinen oli elämänsä loppuun asti ajan hermolla ja seurasi aktiivisesti maailman tapahtumia. Hän luki paljon ja seurasi politiikkaa, taloutta, kirjallisuutta ja taiteita. Hän korosti aina perheen ja ystävien merkitystä ja oli aktiivinen jäsen useissa eri verkostoissa.

Jaakko Koskista jäävät kaipaamaan puoliso, 3 lasta puolisoineen sekä 6 lastenlasta ja 8 lastenlastenlasta.

Erkki Koskinen

Kirjoittaja on Jaakko Koskisen poika

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut