Kiihdytys aluevaalikampanjaan on kuin pikajuoksijan spurtti: lyhyt ja terävä. Tältä asetelma voi näyttää tavallisen äänestäjän näkökulmasta, mutta SDP:n puoluetoimistolla työskentelevän kankaanpääläisen Katri Kujanpään vinkkeli on toisenlainen.
Pitkän linjan kuntapoliitikko hyppäsi runsas vuosi sitten kuntavaalijunan kyytiin, eikä välipysähdystä ole ollut oikeastaan ollenkaan.
”Aluevaaleja on valmisteltu heti kuntavaaleista saakka”, kampanjatyöntekijän tittelillä työskentelevä Kujanpää sanoo.
Vaalien etuliitteen vaihtuminen ei ole isosti vaikuttanut työnkuvaan: tehtävänä on vastata kiertueista, kampanjapäivistä ja yhteydenpidosta, siis monenlaisesta.
”Tässä pääsee tekemään kaikkea mahdollista vaalien suunnitteluun ja kampanjointiin, ehdokasviestintään, puoluejohdon kiertämiseen ja ylipäätään ehdokkaiden, puolueosastojen ja piirien auttamiseen ja tukemiseen liittyviä asioita”, Kankaanpään kaupunginvaltuustossa yhä istuva Kujanpää luettelee.
Jo lyhyt keskustelu antaa selvän kuvan siitä, että pitkän linjan kuntapoliitikko on innostunut työstään.
”Olen töissä paikassa, jossa näkee aluevaalien kampanjoita ja asetelmia jokaisella hyvinvointialueella. On mielenkiintoista olla mukana eri tasoilla ja nähdä miten vaalit läpileikkaavat niin viestinnän, poliittisen suunnittelun kuin perinteisen järjestötyönkin tekemistä”.
Koska aluevaalit järjestetään nyt historiallisesti ensimmäistä kertaa, Helsingin Hakaniemen puoluetoimistolla ja Kankaanpään etäkonttorilla on tullut pohdittua myös sitä, miten ihmiset innostuvat uudesta ja vieraasta.
”Medialla on totta kai vastuu viestittää siitä, mistä aluevaaleissa on kyse, samoin sosiaali- ja terveys- sekä oikeusministeriöllä. Ja sitä ne ovat tehneetkin, mutta kyllä näissä vaaleissa isoin vastuu on puolueiden harteilla. Tiedottaminen on ihan eri lailla puolueiden tehtävä kuin yleensä, jotta kansalaiset ovat tietoisia ja ymmärtävät asian tärkeyden”, Kujanpää pohtii.
Gallupit ja vaaliasiantuntijoiden huolestuneet ilmeet antavat osviittaa siitä, ettei viesti aluevaalien tärkeydestä ole tavoittanut ihan kaikkia. Tai jos onkin, niin kiinnostus ei ole nostattanut vaalikuumetta.
”Ei tietenkään ole hyvä, jos tietoisuus lepää vain kolmen viikon mainoskampanjoiden varassa”, Kujanpää myöntää.
””Näissä vaaleissa isoin vastuu on puolueiden harteilla.”
Uhkana on, että äänestäjien kengännumero on isompi kuin äänestysprosentti.
”Tuntuu, ettei näiden vaalien merkitystä ymmärretä oikein vieläkään. Nämä aluevaalien kysymykset ovat juuri niitä isoja ja tärkeitä asioita: vanhustenhoito, terveyspalvelut, sosiaalipuolen asiat ja pelastustoimi, juuri näitä ihmiset ovat miettineet kuntavaaleissa.”
Asetelmaa muovaa myös se, että maan suurin kaupunki Helsinki ei ole aluevaaleissa mukana. Se voi näkyä esimerkiksi tv:n vaalitenteissä.
”Toive olisi, että ne järjestettäisiin niin, ettei tenteissä keskusteltaisi hävittäjähankinnoista tai mistään muista sellaisista asioista, joista ei aluevaltuustoissa päätetä”, Kujanpää sanoo.
”No, hävittäjistä tuskin keskustellaan, koska niistä on jo tuore päätös”, hän hymähtää.
”Uhkana on, että äänestäjien kengännumero on isompi kuin äänestysprosentti.
Korona antoi oman mausteensa jo kuntavaalityöhön, eikä viruksen varjo ole poistunut mihinkään.
Näkyykö ero eri alueiden välillä selvästi?
”Näkyy. Mutta eniten se näkyy niin, että vaalit eivät ole näkyneet.”
Taustalla on vaalilaki ja sen päivämäärät. Ehdokkaat saivat numeronsa vasta joulun aatonaattona
”Ei jouluna ja välipäivinä oikein kampanjoida, siksi se on tiivistynyt nyt loppiaisviikolla”.
Demareiden väri on tunnetusti punainen. Eikö joulupukin tamineissa olisi ollut nyt hyvä aika kiertää kokoontumisrajoituksia ja kampanjoida kotikäynneillä’?
”Voi olla, että joku on kiertänytkin, mutta voi myös olla ettei. Olemme myös niin jouluihmisiä, että en usko, että moni olisi livauttanut omaa mainostaan pukinkonttiin. Tai ainakin toivon niin”, Kujanpää hymähtää.
Ulkotilaisuuksien kieltäminen on oma lukunsa.
”Rajoitukset ovat erilaisia eri puolilla maata, mutta yleisesti ottaen perinteinen torikampanjointi tulee olemaan vähissä. Televisio- ja ja mainoskampanjat ovat vasta nyt lähteneet liikkeelle isommalla vauhdilla, koska kampanja-aika on niin lyhyt”, Kujanpää sanoo.
Vaikka puolueilla on omat valtakunnalliset ohjelmansa, alueellisia eroja löytyy runsaasti.
”Jokaisella hyvinvointialueella voi olla omat oleelliset kysymyksensä ja kipupisteensä, joista seuraavat kaksi viikkoa puhutaan”, Kujanpää sanoo.
Jos käyttöön otetaan itse keksitty kipupisteasteikko, niin mihin Satakunta sijoittuu yhdestä kymmeneen -jaottelussa?
”Mielestäni meillä on Satasoten valmistelutyön ansiosta hirveän hyvä valmius ottaa uusi hyvinvointialue käyttöön tammikuussa 2023. Jos ykkönen tarkoittaa parasta mahdollista valmiutta ja 10 erittäin heikkoa tilannetta, niin Satakunnassa ollaan kolmosen paikkeilla.”