Nyt ei välttämättä ole paras aika uusia määräaikaista sähkösopimusta. Ei, vaikka ne ovat useimmiten edullisia ja turvallisia kuluttajalle.
Omaa sähkösopimusta pohtiessa täytyy tarkastella joitakin lainalaisuuksia, joita sähkön markkinahintaan liittyy. Joitakin säännönmukaisuuksia tuntien on helpompi pohtia, mikä on itselle turvallisin ja kokonaisedullisin ratkaisu.
Kuluttaja on helposti epätietoinen, miten sähkö kannattaa nyt hankkia. Energiatuotantoprosessi on kuin pörssi – liian monimutkainen säännöllisesti seurattavaksi.
Osakkeita tosin hankitaan vain sijoitusmielessä, sähköä tarvitsee jokainen. Haastateltuani useita energia-alan asiantuntijoita, johtopäätökset ovat melko yksinkertaiset.
Juuri tuon monimutkaisuuden vuoksi yleissähkösopimus, joko määräaikainen tai jatkuva, ovat peruskuluttajalle turvallisimmat vaihtoehdot.
Kolmas vaihtoehto, pörssihinnoiteltu sähkö on harvalle sopiva vaihtoehto ja joulukuussa siitäkin hyötyneet ovat joutuneet maksamaan kovat oppirahat.
Vaikka pitkässä juoksussa pörssisähkö ehkä on edullisin, voimakkaan ja nopean vaihtelun vuoksi se ei välttämättä sovellu hyvin kotitalouksille. Jopa satojen prosenttien kuukausivaihtelut voivat tuoda yksittäiselle kuukaudelle niin kalliin laskun, että niihin on vaikea varautua.
Pörssisähkö on vielä melko marginaalinen tuote, mutta sitä kaupitellaan paljon puhelinmyynnillä. Houkuttelevalta kuulostavan tarjouksen myyntipuhetta pohtiessa kannattaa miettiä, tunnetko sähkön hinnan muodostuksen riittävästi, jotta voit tarttua tässä ja nyt puhelintarjoukseen.
Todennäköisimmin et. Kuluttajavirastolla on riittänyt töitä näiden sopimusten selvittelyssä.
Kokonaisuuden kannalta perussähkösopimukset soveltuvat paremmin kotitalouksien kuluhallintaan. Energiaviraston ylläpitämä opassivusto kuluttajille on erinomainen paikka käydä läpi taustat. Sama virasto ylläpitää myös sahkonhinta.fi -sivustoa, jonka avulla voit suoraan verrata eri sähköyhtiöiden tarjoamia hintoja.
Joulukuussa sähkön hinta pomppasi ennätyskorkealle. Syitä on käyty läpi useissa markkina-analyyseissä ja niitä on lukuisia. Pitkä pakkasjakso, heikko vesitilanne vesivoimalaitoksissa ja tyynellä pyörimättömät tuulivoimalat ovat niitä keskeisiä.
Markkinahintaan vaikuttavat toki myös päästöoikeuksien, kivihiilen sekä maakaasun voimakkaasti kohonneet hinnat. Tuontienergian hinnannousut kumuloituvat ketjussa kuluttajahintoihin, kuten Lammaisten Energia Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Kivikko ja energiapäällikkö Jari Puustelli avasivat Sydän-Satakunnassa (6.1.).
Energiansiirtoa maarajojen yli säätelee myös sellainen sopimus- ja hintaverkosto, että lyhykäisyydessään voi vain todeta niidenkin mukanaan tuomien rajoitusten kiristäneen sähkön pörssihintaa.
Kun sähkö pomppaa vaikkapa edes neljä senttiä kilowattitunnilta, tuntuu korotus kukkarossa. Pienehkö omakotitalo kuluttaa keskimäärin 18 000 kilowattituntia vuodessa. Tällöin neljän sentin hinnannousu tekee 720 euroa lisälaskua vuodessa.
Oman sähkönkulutuksen arvion näkee viimeisimmästä sähkölaskusta, josta ilmenee myös hinta, jota tällä hetkellä sähköstä maksat.
Yllättävän harva kiinnittää huomiota kuluttamansa sähkön hintaan. Usein välinpitämättömyyttä perustellaan sillä, että kilpailuttaa voi vain noin kolmanneksen sähkölaskusta. Ne kaksi kolmannesta muodostuvat veroista ja siirtokuluista, joita ei voi kilpailuttaa.
Kuitenkin kännykkäoperaattori vaihtuu helposti muutaman kympin säästöllä. Sähkön kilpailutus on yhtä helppoa.
Kerrostaloasukkaan pieni sähkönkulutus ei suuria etuja kilpailuttamalla tuo.
Potentiaalinen säästö silti kannattaa laskea. Sähköyhtiölle parhaita asiakkaita ovat hiljaiset ja uskolliset asiakkaat, ainakin taloudellisesti. Verkossa hinnan vertailu antaa käsityksen oman laskun edullisuudesta.
Kilpailutus voi tuoda tuntuvan alennuksen myös omalta sähköyhtiöltä, ilmiö on tuttu puhelinoperaattoreiden hinnoittelusta.
Oma lukunsa sähkön kilpailuttamisessa on energiayhtiöiden asema kuluttajaan verraten. Esimerkiksi sähkönmyyntiyhtiö Oomi nousi otsikoihin alkuviikosta, kun Iltalehti (IL 4.1.) uutisoi sen lopettaneen hintakatolla varustetut sähkösopimuksensa.
Tilanne on käytännössä sama, kuin pankilta olisi ostettu lainaan korkokatto, mutta korkojen noustessa pankki ilmoittaisi, ettei kattoa voidakaan pitää. Siis tilanteessa, jollaista varten kattohinnoitellusta tuotteesta on maksettu markkinahintaa korkeampaa hintaa.
Kuluttajavirasto selvittää useiden valitusten perusteella tällä hetkellä, oliko Oomin menettely laillinen. Kuluttajan kannalta se oli eittämättä kohtuuton.
Oomi on suuri, useiden sähköyhtiöiden omistama myyntiyhtiö, jonka yksi perustajista on Pori Energia.
Kilpailutukseen herätään usein kylminä talvikuukausina, kun sähköä kuluu ja laskut ovat sen mukaiset. Kysyntä myös nostaa sähkön hintaa.
Jos toistaiseksi voimassa oleva sopimus on merkittävästi pörssisähköhintaa edullisempi, korotuksia on luvassa. Nämäkin selviävät sahkonhinta.fi -sivustolta.
Kannattaa pohtia myös sähkönhinnan vuosisykliä. Pääsääntöisesti sähkö on edullisempaa kesäkuukausina. Trendi muuttuu tuskin nytkään, vaikka kyse on poikkeustilasta.
Jos määräaikainen sopimuksesi on juuri päättymässä, nousee sähkösi hinta merkittävästi. Kannattaa laskea, olisiko järkevää odottaa jokunen kuukausi jatkuvalla sopimuksella, nykyisellä tai kilpailutetulla.
Eurajoen ydinvoimalan kolmosreaktorin käyttöönotto laskee mitä todennäköisemmin sähkön hintaa keväällä.
Kaiken todennäköisyyden mukaan saat kesäkuukausina solmittua tuleviksi vuosiksi edullisemman määräaikaisen sopimuksen. Jatkossa määräaikaisuus myös päättyisi yleisesti edullisimpina aikoina.
Mikäli odottamisen riski tuntuu nyt kalliilta, on syytä luottaa Olkiluodon kolmosreaktoriin. Vaikka uusi ydinreaktori tuottaa sähköä pääasiassa teollisuuden tarpeisiin, ei mikään fakta kumoa oletusta, että lisääntynyt tarjonta laskee myös kotikuluttajien sähkön hintaa jo keväällä.
Tärkeintä on valita sellainen sähkösopimus, jonka kokonaishinnoittelun ja vaikutuksen omaan kukkaroon ymmärtää.