Aluevaalit voivat lässähtää pannukakuksi – Satakunnassa ei ole havaittavissa minkään valtakunnan vaalipöhinää - Satakunta - Satakunnan Kansa

Aluevaalit voivat lässähtää pannukakuksi – Satakunnassa ei ole havaittavissa minkään valtakunnan vaalipöhinää

Aluetutkija Timo Aro jätti poliitikkona aluevaalit väliin, mutta pitää todennäköisesti alhaiseksi jäävää äänestysprosenttia todella isona vahinkona: ”Tarjolla on valtavan paljon valtaa.”

Aluevaaleissa on Satakunnassa 495 ehdokasta. Äänestäjät valitsevat heistä 69 uuteen aluevaltuustoon.

4.1. 7:00

Suomessa historiallisten ensimmäisten aluevaalien ennakkoäänestyksen alkamiseen on enää reilu viikko. Varsinainen vaalipäiväkin siintää jo vajaan kolmen viikon päässä.

Siitä huolimatta sen paremmin valtakunnassa kuin Satakunnassa ei ole havaittavissa edes laimeaa vaali-innostusta. Syitä on helppoa hahmottaa. Yksi on korona, toinen talvinen ajankohta ja kolmas kansalaisten tiedon ja kiinnostuksen puute.

”Asetelma on todella haastava. Nyt on tosiaan tammikuu, isot juhlapyhät ovat takana ja korona leviää. Lisäksi iso osa ihmisistä on tietämättömiä siitä, mistä äänestetään”, toteaa aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtaja asiantuntija Timo Aro.

”Jos tilannetta verrataan vaikkapa viime kuntavaaleihin ja niihin liittyneisiin keskusteluihin somessa ja muualla, niin liikehdintä on nyt varsin olematonta.”

Julkinen keskustelu vähäistä ja vaisua

Timo Aro on aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtaja asiantuntija ja sitoutumattomana vihreänä Porin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen. Aluevaltuustoon hän ei kuitenkaan pyri.

Sinne tähtäävien ehdokkaiden haasteena on saada itsensä näkyville ja näkemyksensä kuuluville. Koronan vuoksi vaalitilaisuudet sekä turuilla ja toreilla kampanjointi ovat minimissä, eikä mediakaan liiku kentällä normaaliin tapaan. H-hetkeä lähestytään vähän sumussa ja sordiino päällä.

”Suurin vaikuttava tekijä on, ettei julkisuudessa keskustella riittävästi vaaleista ja niihin liittyvistä asioista”, Aro arvelee.

”Vain julkisuuden kautta jonkinlaista innostusta voi vielä yrittää viritellä.”

”Ensimmäisestä aluevaltuustosta tulee suunnannäyttäjä. Se tekee erittäin suuria päätöksiä tulevasta palveluverkosta ja palvelurakenteesta sekä monista linjauksista.”
Timo Aro

Alhainen aktiivisuus olisi iso vahinko

Viime kesän kuntavaaleissa koko maan äänestysprosentti oli 55,1. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa se oli 72,1 ja vuoden 2018 presidentinvaalissa 66,7 prosenttia.

Skaalan toisessa päässä vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa vain 42,7 prosenttia suomalaisista äänioikeutetuista käytti oikeutta hyväkseen. Vuotta aikaisemmin evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa aktiivisuus jäi 14,4, prosenttiin.

Nyt asiantuntijat ja kyselyt ennakoivat aluevaalien äänestysprosentin jämähtävän jonnekin eurovaalien ja seurakuntavaalien väliin. Luku saattaa alkaa kolmosella.

”Se olisi todella iso vahinko” Timo Aro toteaa.

”Se olisi iso vahinko myös ensimmäiselle aluevaltuustolle, sillä siitä tulee suunnannäyttäjä. Se tekee erittäin suuria päätöksiä tulevasta palveluverkosta ja palvelurakenteesta sekä monista linjauksista.”

Ikäihmiset ja eläkeläiset äänestävät

Aro muistuttaa, että vaaleissa on tarjolla valtavan paljon valtaa.

”Mutta jos demokratiaulottuvuutta ajatellaan, lähtökohta on huono.”

Alhainen äänestysprosentti yhtäällä suosii ja toisaalla syrjii tiettyjä puolueita, ikäryhmiä ja väestöryhmiä.

Aron mukaan suurin haaste on saada nuoret ja nuoret aikuiset uurnille. Niiden ikäryhmien passiivisuus on jonkinasteinen paradoksi, sillä vaaleissa ja tulevassa sote-hallinnossa on korostetusti ja pitkällä tähtäimellä kyse nimenomaan heidän ja heidän perheidensä palveluista.

”Lisäksi päätöksiä tehdään heidän resursseillaan.”

”Sitä vastoin eläkeläiset ja ikäihmiset, jotka ovat muutenkin yliedustettuina, lienevät nytkin aktiivisimpia. Sama koskee hyvätuloisia ja koulutettuja.”

Kohta äänestetään taas. Vaaleja on ollut viime vuosina paljon.

Ainakaan Porissa ei ulkoäänestystä

Vaalivalmistelut etenevät Satakunnassa koronasta huolimatta.

Toisin kuin viime kesän korvalla pidettyjen kuntavaalien yhteydessä ainakaan Porissa ei ole talvioloissa ulkoäänestysmahdollisuutta. Kuntavaaleissa Porissa saattoi äänestää ennakkoon Kirjurinluodon pysäköintialueella ja Pomarkussa, Eurajoella, Kankaanpäässä ja Raumalla kaupungintalon tai kunnanviraston pihalla.

Aluevaaleissa poikkeuksen voivat muodostaa henkilöt, jotka on määrätty koronan vuoksi äänestyspäiväksi eristyksiin tai karanteeniin. Näissä järjestelyissä on vaihtelua kunnittain.

”Kun korona on nyt ryöpsähtänyt, täysi työ on saada henkilöstö eli vaalitoimitsijat riittämään”, tuumaa Porin keskusvaalilautakunnan sihteeri Iiris Lehti.

”Äänestyspaikoilla pätee sama ohjeistus kuin kuntavaaleissa. Ohjeet koskevat muun muassa turvavälejä, maskeja ja käsidesiä.”

Aluevaalipäivä sunnuntai 23.1.

Ennakkoäänestys kotimaassa 12.-18.1.

Mistä aluevaaleissa on kyse?

Tammikuussa pidetään Suomen ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille.

Tähän asti kuntien vastuulla on ollut sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. Jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet.

Hyvinvointialueella on itsehallinto. Ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto.

Hyvinvointialueita on 21. Satakunta on yksi niistä.

Aluevaaleissa on kyse tärkeistä, jokaisen arkea koskevista asioista. Aluevaaleissa valitut valtuutetut päättävät hyvinvointialueiden lähipalveluiden järjestämisestä vuoden 2023 alusta alkaen.

Lähde: oikeusministeriö / vaalit.fi

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut