Raumalta hyvinvointialueelle huomenlahjana korjauskypsä terveyskeskus - Satakunta - Satakunnan Kansa

Raumalta hyvinvointialueelle huomenlahjana korjauskypsä terveyskeskus

30–40 miljoonaa euroa maksavien peruskorjausten ja uudisrakentamisten suunnittelurahoja käytetään välittömiin korjauksiin.

Rauman pääterveysasema ja aluesairaalarakennus on kokoelma hoitolaitosrakentamista 1950-luvun alkupuolelta 1980-luvulle. Kunnostuksia on tehty vuosikymmenten kuluessa, mutta korjausvelkaa on kertynyt runsaasti. Rakennuksia on tontilla kaikkiaan seitsemän.

5.1. 6:00

Rauma

Mittaviin koulu- ja vapaa-ajantilojen rakentamisiin keskittyvällä Rauman kaupungilla on odottamassa isot toimitilainvestoinnit myös sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ne ovat siirtymässä vuoden 2023 alussa toimintansa aloittavan Satakunnan hyvinvointialueen ratkaistavaksi.

Suunnitelmia sairaalan ja pääterveysaseman tilojen ja toiminnan järjestämisestä on tehty parin vuoden ajan, mutta kaupunki ei ole saanut aikaan ratkaisuja.

Tarveselvitysten mukaan tiloja voitaisiin modernisoinnilla tiivistää merkittävästi. Toinen olennainen ongelma on kaupungin omistama pääterveysasema, joka on kiinni Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaalaosassa ja sairaanhoitopiirin tontilla.

Aluesairaalana tunnetun rakennusosan omistus on myös muutoksessa. Sairaanhoitopiiri selvittää Rauman sairaalan kiinteistöyhtiön purkua ja kiinteistön siirtämistä suoraan omistukseen. Sairaalarakennus siirtyy näin hyvinvointialueelle osana sairaanhoitopiirin kiinteistöjä.

Vuonna 1982 valmistuneella Rauman pääterveysasemalla on perustusrakenteiden ja sisätilojen kosteusongelmia, joihin on myös työsuojeluviranomainen puuttunut jo vuosia sitten. Rakennuksen talotekniikka on kaupungin omien selvitysten mukaan lähestymässä elinkaarensa loppua.

Vaihtoehdot kymmenissä miljoonissa

Rauman sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuden tilatarpeita ja toimintaa on koettanut selvittää virkamiestyöryhmä. Sen puheenjohtaja, kaupungin tilapalvelujen johtaja Olli-Pekka Kumpula toteaa, etteivät suunnitelmat ole edistyneet aivan viime aikoina.

Syynä on se, että sairaala-terveyskeskus-rakennuskokonaisuuden omistussuhteet, käyttäjät ja toiminnat ovat avoinna, koska niiden palvelut siirtyvät ensi vuoden alusta hyvinvointialueelle. Rauman toimitilakysymykset ovatkin hyvinvointialueen suurimpia yksittäisiä lähitulevaisuuden investointipäätöksiä.

Olli-Pekka Kumpula sanoo, että yksistään pääterveysasemalla on noin 10 800 neliömetriä eli runsaan hehtaarin verran peruskorjausta tarvitsevaa tilaa. Hyvin alustava kustannusarvio on 30–40 miljoonaa euroa.

Kaupungin selvityksissä rakennusalan ammattilaiset eivät pidä pääterveysaseman peruskorjausta järkevänä, koska korjaustarve on suuri.

Olli-Pekka Kumpula huomauttaa, että kuluvan vuoden talousarvioon varattua 300 000 euron suunnittelumäärärahaa jouduttaneen suunnittelun sijasta käyttämään välittömiin tilojen korjauksiin.

Tilankäytössä iso säästömahdollisuus

Rauma on hahmotellut muutaman vuoden aikana suunnitelmaa tulevaisuuden terveys- ja sosiaalikeskuksesta. Ideana on sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen sairaalanmäelle sekä tilojen ja tilankäytön uudistaminen.

Olli-Pekka Kumpula toteaa, ettei tavoite onnistu ilman investointeja rakennuksiin, joissa on monia puutteita.

Laskelmien perusteella tilojen modernisoinnilla voitaisiin saada merkittäviä tila- ja kulusäästöjä. Yhtenä vaihtoehtona on miltei loppuunajetun pääterveysaseman purkaminen sekä aluesairaalarakennuksen uudistaminen ja täydentäminen uudella lisärakennuksella.

Tiiveimmän laskelman mukaan sairaalan ja terveyskeskuksen nykyinen, noin 32 000 neliömetrin tilankäyttö voitaisiin optimoida vajaaseen 20 000 neliömetriin. Tilasäästö olisi siten jopa noin 12 800 neliömetriä eli miltei 1,3 hehtaaria.

Jos pääterveysaseman tiloista luovutaan purkamalla, aluesairaalaan uudistettavia tiloja pitäisi Olli-Pekka Kumpulan mukaan täydentää ehkä 3 000–4 000 neliömetrin uudisosalla.

Kauppakeskuskin mainittu vaihtoehtona

Sosiaali- ja terveystoimialan tilasuunnittelu seisahtui viime vuoden kesäkuulle, kun eduskunta hyväksyi sote-uudistuksen.

Kesäkuussa 2021 Rauman kaupunginhallitus käsitteli esitystä terveyskeskuksen ja hyvinvointikampuksen tilauudistuksesta. Valiokunta muistutti jo ties monennenko kerran pääterveysaseman ongelmista ja ratkaisujen kiirehtimisestä.

Kaupunginhallitus linjasi valiokunnan esityksestä poiketen, ettei kaikkia tiloja keskitetä Steniuksen hyvinvointikampukselle, eikä sosiaalipalveluja siirretä kaupungintalokorttelista. Lisäksi kaupunginhallitus nosti lähipalvelujen tilavaihtoehdoksi ja selvitettäväksi Kanalinrannan kauppakeskuksen, jossa julkiset palvelut olisivat käytettävissä päivittäisten asiointipalvelujen yhteydessä.

Kertaalleen laajennettu Rauman uimahalli on ytimeltään 1970-luvun tekoa. Ensi vuonna Karin kampuksen osana valmistuu uusi uimahalli. Purkusuunnitelman lisäksi on vaihtoehtona esitetty rakennuksen käyttöä liikunnan ja vapaa-ajantiloina. Huonealaa rakennuksessa on noin 5 000 neliömetriä ja rakennuksen ylläpitokustannukset olivat 2020 noin 292 000 euroa.

Kiinteistömassaa: Kuuden neliömetrin huone raumalaista kohti

Raumalla riittää paljon selviteltävää rakennuskannassaan.

Asiantuntijakonsultilla viime vuonna teetetyn kiinteistöselvityksen mukaan kaupungilla on omistuksessaan 437 rakennusta. Niiden pinta-ala on yhteensä lähes 250 000 neliömetriä eli noin 25 hehtaaria.

Jokaiselle raumalaiselle riittäisi yhteisistä rakennuksista noin 6,3 neliömetrin huonetila, jos ne jaettaisiin tasan.

Teknisen valiokunnan lokakuussa kirjaaman kiinteistöraportin mukaan rakennusten jälleenhankinta-arvo on noin 573 miljoonaa euroa ja nykyinen tekninen arvo 388 miljoonaa euroa. Rakennusomaisuus kuluu noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Korjausvelaksi on arvioitu noin 60 miljoonaa euroa. Kiinteistökannan perusparantaminen tyydyttävään kuntoon vaatisi noin 134 miljoonan euron investoinnit. Raportin arvio on, että Rauman kiinteistökorjausvelka on varsin korkea verrattuna kuntien keskitasoon.

Kaupunki rakennuttaa parhaillaan Karin kampusta, johon tulee uusia tiloja Hj. Nortamon peruskoululle, kansalaisopistolle, kuvataidekoululle, musiikkiopistolle sekä uimahalli, liikunta- ja nuorisotilat.

Kampus tuo noin 30 000 neliömetrin tilalisäyksen kiinteistömassaan. Tilapalvelujohtaja Olli-Pekka Kumpula toteaa lisäyksen olevan merkittävä ja siksi olemassa olevaa rakennuskantaa on arvioitava tarkoin.

Esimerkkinä Kumpula mainitsee nykyisen uimahallin, jolle on esitetty purkamisen sijaan uutta käyttöä kampuksen uimahallin valmistuttua.

Kiinteistömassaa on suunniteltu laihdutettavaksi Nanun ja Hj. Nortamon koulujen purkamisella. Niiden tontille rakennettaisiin uusi Nanujärvelän koulu, joka korvaisi nykyiset, vuokratut väistötilat ja Kourujärven koulun.

Uusi monitoimikoulu rakennetaan myös Uotilaan korvaamaan puretut koulut ja vanhentuneet päiväkotitilat.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut