Sote-kyytijärjestelmä muuttui Porin perusturvan alueella vuodenvaihteessa - Satakunta - Satakunnan Kansa

Sote-kyytijärjestelmä muuttui Porin perusturvan alueella vuodenvaihteessa

Jatkossa kaupunki veloittaa kyydin omavastuuosuuden asiakkaalta vasta jälkikäteen.

Moni sote-taksikyyteihin liittyvä käytännön asia muuttuu Porissa, Ulvilassa ja Merikarvialla vuodenvaihteessa.

1.1. 11:00

Pori

Porin perusturvan niin sanotut sote-kyytikäytännöt muuttuivat osin vuodenvaihteessa. Muutos koskee kaikkia sote-kyytijärjestelmän piirissä tällä hetkellä olevaa lähes 2 400 asiakasta.

Porin perusturvan vammaispalveluiden päällikkö Sari Landvik kertoo, että tasan sillä hetkellä, kun vuosi vaihtui, vaihtuivat myös puhelinnumerot ja muut yhteystiedot, joista sote-kyydin voi tilata.

”Kyydin voi tilata nyt soittamalla, tekstiviestillä, sähköpostilla tai asiakassovelluksella. Nämä uudet yhteystiedot on välitetty asiakkaille joulukuussa”, Landvik mainitsee.

Hän harmittelee, että tieto muutoksista on saavuttanut monet melko myöhään. Tämä johtuu siitä, että sote-kyydit kilpailutettiin syksyllä ja päätös hankinnasta tuli vasta loppuvuodesta.

Porin sosiaali- ja perhepalvelut kilpailutti kiireettömät kuljetuspalvelut hankintalain perusteella loppuvuodesta Porin yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Porin lisäksi myös Ulvila ja Merikarvia.

Kilpailutuksessa kyydinvälityspalvelun voitti FCG Smart Transportation Oy, jonka välityskeskuksesta matkat jatkossa tilataan. FCG välityskeskus välittää puolestaan tilaukset edelleen ajoneuvoille. Kyytejä jatkossa ajaa yhteensä 106 kilpailutuksen kautta mukaan tullutta taksiyrittäjää Satakunnan alueella.

Tähän asti sote-kyytiläisillä on ollut käytössään vaaleansininen muovikortti, mutta jatkossa korttia ei enää tarvita. Kyydinvälitysjärjestelmään syötetään palveluun oikeutetut henkilöt, ja näin taksinkuljettaja näkee, keillä asiakkailla on oikeus sote-kyyteihin. Asiakkaan on kuitenkin todistettava henkilöllisyytensä.

Myöskään rahaa ei asiakkaalla tarvitse olla mukana sote-kyytiin noustessaan. FCG veloittaa kyydeistä kaupunkia, ja kaupunki puolestaan laskuttaa asiakkaiden omavastuuosuuden näiltä jälkikäteen.

”Kaikki eivät ole tästä järjestystä olleet hyvillään, mutta joudumme toimimaan tässä sosiaali-ja terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaisesti”, Sari Landvik pahoittelee.

Myös varallisuus vaikuttaa yhtenä kriteerinä jatkossa sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuksen tukipalvelun perusteisiin. Aiemmin sitä ei ole huomioitu, mutta kesästä lähtien Porin perusturvassa ovat käytössä palvelun myöntämisen edellytyksenä olevat ohjeelliset tulo- ja varallisuusrajat, jotka ovat yksinasuvalta 1 300 euroa kuukaudessa bruttona. Kaikkien tilien saldon pitää olla yhteensä alle 5 000 euroa, jotta saa oikeuden tähän kuljetuspalveluun.

Puolisoiden tulojen pitää puolestaan alle 2 200 euroa kuukaudessa ja kaikkien tilien saldo saa olla yhteensä alle 10 000 euroa. Lisäksi huomioidaan hakijoiden muu huomattava omaisuus.

Vammaispalvelulain mukaisessa kuljetuspalvelussa ei ole tulo- tai varallisuusrajoja.

”On hyvin vaikea arvioida, kuinka moni ennen kuljetuspalveluun oikeutettu jää nyt varallisuusrajojen muuttumisen takia etuuden ulkopuolelle. Uusia hakijoita tulee jatkuvasti ja vanhoja jää pois jo ihan luonnollisen poistumankin kautta”, Sari Landvik kertoo.

Sote-kyytejä eli sosiaalihuoltolain mukaista liikkumisen tukea ja vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua ei ole tarkoitettu esimerkiksi terveyskeskus-, lääkäri- tai kuntoutusmatkoihin. Nämä kuljetukset hoidetaan useimmiten niin sanotuin Kela-kyydein.

Sote-kuljetuksia sen sijaan käytetään esimerkiksi välttämättömiin työ- ja opiskelumatkoihin, asiointiin sekä virkistäytymiseen. Suurin osa kuljetuspalveluun oikeutetuista on vaikeavammaisia henkilöitä tai huonosti liikkuvia vanhuksia.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut