Satakunnan Kansan vaalikone on avattu – Tässä ovat kysymysten taustat

Tammikuun aluevaaleissa valittavat valtuutetut päättävät muun muassa, missä terveyskeskukset sijaitsevat, saako lääkäriin yhteyden videopuhelulla ja miten vanhusten hoiva järjestetään. Tässä jutussa käymme yksitellen läpi Satakunnan Kansan vaalikoneen valtakunnalliset kysymykset.

16.12.2021 6:00

Satakunnan Kansan vaalikone on avattu. Sen tarkoituksena on auttaa ihmisiä valitsemaan itselleen sopiva ehdokas 23. tammikuuta järjestettävissä ensimmäisissä aluevaaleissa.

Pääset vaalikoneeseen tästä linkistä.

Aluevaalien myötä vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta uusille hyvinvointialueille kaikkialla muualla paitsi Helsingissä ja Ahvenanmaalla. Niissä vaaleja ei järjestetä.

Tulevat aluevaltuutetut päättävät muun muassa, missä terveyskeskukset sijaitsevat, saako lääkäriin yhteyden videopuhelulla tai miten vanhusten hoiva järjestetään.

Ehdokkaiden ja puolueiden runsaita lupauksia punnitessa on hyvä pitää mielessä, että rahaa hyvinvointialueilla on käytössään rajallinen määrä. Se tulee lähes kokonaan valtiolta.

Mitä?

Aluevaalit

Mitä: Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan jäsenet hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa käyttäviin aluevaltuustoihin.

Koska: Vaalipäivä on sunnuntai 23. tammikuuta 2022. Ennakkoäänestys on 12.–18.1.2022 ja ulkomailla 12.–15.1.2022.

Poikkeus: Helsinkiläiset eivät äänestä näissä aluevaaleissa. Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan.

Alueet: Hyvinvointialueet muodostuvat pääosin nykyisen maakuntajaon pohjalta, mutta Uudenmaan maakunnassa hyvinvointialueita on neljä.

Tehtävät: Valtuustot päättävät hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisestä vuoden 2023 alusta lähtien. Valtuutetut päättävät esimerkiksi, kuinka monta terveyskeskusta heidän alueellaan toimii tulevaisuudessa. Valtuustot aloittavat työnsä maaliskuussa 2022.

Satakunnan Kansan vaalikoneessa on kolmenlaisia kysymyksiä: valtakunnallisia, alueellisia sekä arvokysymyksiä.

Alueellinen osio pureutuu kunkin alueen erityiskysymyksiin. Valtakunnalliset kysymykset luotaavat ehdokkaiden ajatuksia koko maalle olennaisista asioista. Arvokysymykset mittaavat ehdokkaiden arvoja, vaikka ne eivät suoraan liity aluevaalien teemoihin. Arvokysymyksiä kysyttiin myös kuntavaalien vaalikoneessa keväällä 2021.

Mitä?

Hyvä vaalikonekysymys?

Selkeys: Vaalikoneen kysymysten on oltava selkeitä, yksiselitteisiä ja väitemuotoisia, siis sellaisia, joihin voi vastata asteikolla täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä.

Jakavuus: Kysymysten on myös oltava jakavia. Jos kaikki ehdokkaat vastaavat kysymyksiin samalla tavalla, vaalikone ei tuo heidän erojaan esiin. Kysymysten pitäisi pääsääntöisesti käsitellä sellaisia asioita, joista tulevat aluevaltuutetut päättävät.

Kiinnostavuus: Koska myös vaalikone on journalismia, kysymysten tulisi olla sekä kiinnostavia että tärkeitä.

Tasapuolisuus: Olemme pyrkineet siihen, että väitteet jakavat aatekenttää moneen suuntaan. Myönteinen väite on helpompi ymmärtää, mutta väitteet eivät saisi olla sellaisia, että jonkin tietyn puolueen ehdokkaat pääsevät vastaamaan kaikkiin kyllä.

Tässä jutussa käymme yksitellen läpi vaalikoneen valtakunnalliset kysymykset. Mistä niissä on kyse, ja mikä on niiden tausta?

Julkisten terveyspalvelujen maksullisuus on hyvä asia.

Keitä koskee: kaikkia.

Tämä ideologinen kysymys voisi olla arvokysymyskin, mutta asiakasmaksut ovat myös aluevaltuutettujen konkreettisesti päätettävissä oleva asia.

Niillä voidaan kerätä tuloja, joita hyvinvointialueiden on muuten itsenäisesti lähes mahdotonta kerätä. Osa puolueista lupaa vaaliohjelmassaan poistaa maksut kokonaan. Se tarkoittaisi, että kaikki kulut maksetaan yhteisistä varoista ilman, että käyttäjä osallistuu niihin.

Asiakasmaksujen enimmäismäärät määräävät laki ja asetukset. Niiden on oltava koko alueella samat. Osa palveluista on tarjottava maksuttomana. Näitä ovat esimerkiksi hoitajavastaanotot terveyskeskuksissa ja neuvolakäynnit.

Mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa on taattava oikeus saada hoitoa tietyn ajan, esimerkiksi seitsemän päivän, sisällä, vaikka se lisäisi kustannuksia.

Keitä koskee: Mieli ry:n mukaan Suomen aikuisista noin 20–25 prosenttia sairastaa mielenterveyden häiriöitä vuosittain.

Moni puolue on nostanut mielenterveyspalveluiden parantamisen vaaliohjelmaansa. Tämän toteuttamista vaikeuttaa muun muassa terapeuttipula mutta myös rajallinen budjetti. Tämän, kuten muidenkin lupausten, kohdalla kustannusten kasvattaminen tarkoittaa todennäköisesti, että niitä on jossain toisaalla pienennettävä.

Hallitus sai tänä syksynä valmiiksi lakiesityksen, joka toisi oikeuden hoitoonpääsyyn viikon sisällä sekä fyysisissä vaivoissa että mielenterveysongelmissa. Jos esitys etenee suunnitellusti, hoitoonpääsy myös mielenterveysasioissa nopeutuu siis joka tapauksessa mutta vasta keväällä 2023.

Hallituksen esityksen mukaan alustava hinta-arvio koko hoitotakuun toteuttamisesta hyvinvointialueille on 111 miljoonaa vuonna 2024.

Palvelusetelin käyttöä tulisi lisätä jonojen purkamiseksi.

Keitä koskee: kaikkia.

Palvelusetelillä voi hankkia esimerkiksi yksityisiltä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajilta palveluja, jotka julkisen vallan kuuluu järjestää. Hyvinvointialue samoin kuin nykyään kunta voivat päättää, ottavatko ne palvelusetelin käyttöön ja mihin palveluihin sitä voi käyttää.

Palvelusetelin laaja käyttö lisää asiakkaiden valinnanvapautta ja mahdollisuuksia yksityisille yrityksille. Tämä kysymys mittaa siis myös suhtautumista niiden asemaan sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Paperittomille eli oikeudetta maassa oleskeleville ihmisille on taattava oikeus kiireellisten terveyspalvelujen lisäksi kroonisten sairauksien hoitoon, suun terveydenhoitoon ja rokotuksiin.

Keitä koskee: Kuntaliiton viime vuonna tekemän selvityksen mukaan kunnissa palveluita sai 700–1 100 paperitonta.

Laki takaa paperittomille oikeuden kiireellisiin terveyspalveluihin kuten ensiapuun. Joissain kunnissa, kuten Helsingissä, heille on kuitenkin annettu oikeus myös laajempaan terveydenhoitoon.

Mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon käytettävää osuutta terveydenhoidon menoista on kasvatettava.

Keitä koskee: Mieli ry:n mukaan Suomen aikuisista noin 20-25 prosenttia sairastaa mielenterveyden häiriöitä vuosittain.

Mielenterveyden ongelmat lisääntyvät Suomessa, mutta terveydenhoidossa ainakin rahallinen painopiste on fyysisten sairauksien hoidossa. Tässä kysytään, pitäisikö mielenterveydelle antaa enemmän rahaa muun hoidon kustannuksella, jos lisärahaa ei ole.

Mielenterveyteen liittyvät syyt nousivat vuonna 2019 ensimmäistä kertaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi syyksi. Myös mielenterveyssyistä sairauspäivärahaa saaneiden osuus on kasvanut viime vuosina.

Mielenterveyspalvelujen käyttökustannusten osuus terveydenhuollon kaikista kustannuksista oli kuitenkin vain noin viisi prosenttia vuonna 2019. Psykiatrian osuus erikoissairaanhoidon menoista putosi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan yli kuudella prosenttiyksiköllä vuosina 2000–2017.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten palveluita pitäisi siirtää yrityksiltä enemmän julkisen puolen hoidettavaksi. Nyt valtaosa lastensuojelulaitosten ylläpitäjistä on yksityisiä yrityksiä.

Keitä koskee: THL:n mukaan kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli Suomessa 1,6 prosenttia vastaavanikäisistä vuonna 2020.

Myös sosiaalipalveluissa aluevaltuutetut voivat päättää yksityisten ja julkisten toimijoiden välisestä suhteesta lain asettamissa puitteissa.

Noin 80 prosenttia lastensuojelulaitoksista oli THL:n mukaan yksityisten yritysten ylläpitämiä vuonna 2018. Vielä 1980-luvun lopulla yksityisten osuus oli alle neljännes.

Viime vuosina lastensuojelun kustannukset ovat lisääntyneet Suomessa.

Alle 25-vuotiaille pitäisi tarjota maksuton ehkäisy.

Keitä koskee: Helsingin ja Ahvenanmaan ulkopuolella Suomessa 15–24-vuotiaita on noin 534 000.

THL on jo vuosia suositellut, että kunnat tarjoaisivat alle 20-vuotiaille heidän valitsemansa ehkäisyn maksutta. Osa puolueista esittää tätä aluevaaliohjelmissaan.

Joissakin kunnissa nuoret saavat jo nyt ehkäisyn ilmaiseksi. THL:n mukaan maksuttoman ehkäisyn saatavuus vaihtelee alueittain sekä ehkäisyvälineiden että maksuttoman ehkäisyn pituuden suhteen.

Vantaalla maksuttoman ehkäisyn myötä 15-19-vuotiaiden abortit vähenivät väitöstutkimuksen mukaan 36 prosenttia.

Nykyisin koululaisilla on kolme laajaa terveystarkastusta peruskoulun aikana. Määrää tulisi lisätä neljään, vaikka se lisäisi kustannuksia.

Keitä koskee: Peruskouluikäisiä eli 7–15-vuotiaita on Suomessa Helsingin ja Ahvenanmaan ulkopuolella noin puoli miljoonaa.

Koronakriisillä on ollut huomattavat vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin. Monet lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat olleet tauolla tai supistettuina epidemian aikana.

Kouluterveydenhuollossa järjestetään nyt laaja terveystarkastus 1., 5. ja 8. luokalla. Siihen kutsutaan myös oppilaan vanhemmat. Tarkoitus arvioida oppilaan kasvua, kehitystä ja terveydentilaa sekä myös perheen hyvinvointia. Tarkastuksen tekevät sekä terveydenhoitaja että lääkäri.

Esimerkiksi Helsingissä lakisääteisetkään tarkastukset eivät ole toteutuneet koululääkäripulan takia.

Väitöskirjatutkija Kirsi Nikanderin tutkimuksessa koululääkärit arvioivat, että vain 40 prosenttia hyötyy koululääkärin kahdelle ikäluokalle tekemistä lakisääteisistä terveystarkastuksista.

Vanhusten kotihoitoon pitäisi tuoda enemmän sähköisiä palveluita kuten videopuheluja ja älylaitteita.

Keitä koskee: Säännöllisen kotihoidon piirissä oli Helsinkiä ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta Suomessa 66 127 ihmistä vuonna 2018.

Moni puolue puhuu aluevaaliohjelmassaan digitalisaation ja etänä tuotettujen terveydenhoitopalvelujen puolesta. Niiden on arvioitu sekä tuovan säästöjä että mahdollistavan palveluiden saamisen lähemmäs asiakkaita myös harvaan asutuilla alueilla.

Toisaalta vanhusten yksinäisyyden tiedetään olevan yleistä.

Vanhusten hoivassa pitäisi siirtää painopistettä edelleen kotihoidon puolelle.

Keitä koskee: kaikkia.

Perinteinen pitkäaikainen vanhusten laitoshoito on viime vuosina vähentynyt, kun kotona asumisen ensisijaisuutta on painotettu. Vanhusten kotiin tuotavien palveluiden asiakasmäärät ovat sen sijaan kasvaneet tasaisesti. Myös paljon kotihoidon käyntejä tarvitsevien vanhusten osuus on kasvanut, mikä kertoo heikkokuntoisuudesta.

Kaikki paloasemat on säilytettävä.

Keitä koskee: kaikkia.

Sote-palvelujen lisäksi hyvinvointialueille siirtyy pelastustoimen järjestäminen.

Myös pelastusalaa vaivaa henkilöstöpula. Sisäministeriön selvityksen perusteella Suomeen tarvitaan kymmenen vuoden sisällä tuhat pelastajaa lisää. Monelle maaseutupaikkakunnalle tärkeät sopimuspalokuntalaiset ikääntyvät.

Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema, vaikka se lisäisi kustannuksia.

Keitä koskee: kaikkia.

Säilyykö lähiterveyskeskus, pysyykö sairaala? Tästä voi tulla yksi kuumimmista kysymyksistä tuleville aluevaltuutetuille.

Monet puolueet ovat vaaliohjelmissaan ilmoittaneet, että jokaisessa kunnassa on oltava ainakin yksi sosiaali- ja terveysasema. Käytössä oleva raha ja saatavilla oleva henkilöstö asettavat kuitenkin tiukat raamit.

Ulkomaisten hoitajien tuloa töihin Suomeen on helpotettava työvoimapulan lievittämiseksi.

Keitä koskee: kaikkia.

Yksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa riivaavista vaikeimmista ongelmista Suomessa on henkilöstöpula, jota pahentaa väestön ikääntyminen. Samalla kun hoitajia jää eläkkeelle, vanheneva väki tarvitsee lisää hoitoa.

Hoitohenkilökunnan tarve kasvaa myös hallituksen uudistusten vuoksi. Vanhusten pitkäaikaishoidossa on oltava ensi vuoden alusta 0,6 hoitajaa asukasta kohti ja huhtikuusta 2023 alkaen 0,7 hoitajaa asukasta kohti.

Esimerkiksi Tampereella kaupunginhallitus päätti elokuussa rekrytoida Filippiineiltä 34 hoiva-avustajaa.

Jos hoitajista on pulaa, heitä pitäisi houkutella töihin suuremmalla palkalla.

Keitä koskee: kaikkia.

Useat puolueet ovat vaaliohjelmissaan linjanneet, että hoiva-alan työntekijöille pitäisi maksaa parempaa palkkaa.

Esimerkiksi Kuntaliiton asiantuntija Tarja Myllärinen arvosteli vaatimuksia STT:lle sanoen, että palkka-asiat kuuluvat työntekijöiden ja työnantajien järjestöjen neuvoteltavaksi.

Kuntapuolella nykyiset työehtosopimukset päättyvät helmikuun lopussa. Etenkin Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on vaatinut julkisuudessa tiukasti palkankorotuksia.

On tärkeämpää luoda keskitettyjä, eri palvelut saman katon alle kokoavia sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä kuin pyrkiä pitämään palvelut mahdollisimman lähellä.

Keitä koskee: kaikkia.

Useat puolueet ovat puhuneet lähipalvelujen puolesta aluevaaliohjelmissaan.

Kun valta ja vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä siirtyy kunnilta sote-uudistuksen ja aluevaalien myötä hyvinvointialueille, tavoitteena on kuitenkin myös perus- ja erityistason palvelujen parempi yhteentoimivuus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saumattomuus.

Esimerkiksi Tampereelle ja Helsinkiin on kaavailtu isoja sote-keskuksia, joihin kootaan useita erilaisia palveluita.

On oikein, että esimerkiksi Uudeltamaalta siirretään sote-uudistuksen myötä enemmän rahaa niille alueille, joissa väestö on iäkkäämpää ja sairaampaa.

Koskee: kaikkia.

Tämä kysymys on pikemminkin arvokysymys, sillä aluevaltuutetut eivät voi asiaan suoraan vaikuttaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus tulee jatkossa valtiolta.

Yksi sote-uudistuksen tavoitteista on nimenomaan ohjata rahaa alueille, joilla on vähän verotuloja tuovia työikäisiä ja vastaavasti paljon hoitoa tarvitsevia ikääntyneitä. Näin ollen se lisää tulonsiirtoa suurista kaupungeista harvaan asutuille alueille.

Valtion rahoitus perustuu hyvinvointialueiden edellisen vuoden laskennallisiin kustannuksiin, joita korotetaan vuosittain arvioidulla palvelutarpeen ja kustannustason kasvulla.

Eduskunnan pitäisi säätää laki, jolla hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden.

Koskee: kaikkia.

Tämäkään ei ole aluevaltuutettujen päätettävissä. Kysymys on kuitenkin mukana, koska verotusoikeus on jo nyt ollut runsaasti esillä vaalikeskusteluissa ja -ohjelmissa.

Maakuntaverosta on erimielisyyttä myös hallituspuolueiden kesken. Verossa kyse on siitä, että hyvinvointialueille annettaisiin oikeus verottaa alueellaan asuvia ihmisiä. Veron vaikutus vaihtelisi huomattavasti asuinpaikan mukaan. Taloudellisesti ja väestökehityksellisesti heikommassa asemassa olevissa maakunnissa tulisi painetta nostaa veroa.

Toisaalta maakuntaveron käyttöönotto loisi maakunnille kannustimen sote-kustannusten hillitsemiseen. Välttääkseen veronkorotukset aluepäättäjät saattaisivat ryhtyä hillitsemään menojen kasvua tehostamalla ja leikkaamalla. Tai jos alueen asukkaat valitsisivat mieluummin paremmat palvelut ja veronkorotukset, he voisivat vaikuttaa asiaan äänestämällä.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut