Neljän nuoren äidiltä riittää annettavaa myös kotinsa ulkopuolisille nuorille – parasta on, että siihen voi käyttää omaa työaikaansa - Satakunta - Satakunnan Kansa

Neljän nuoren äidiltä riittää annettavaa myös kotinsa ulkopuolisille nuorille – parasta on, että siihen voi käyttää omaa työaikaansa

Raumalla lähdettiin kokeilemaan, miten yritys ottaa yhteiskuntavastuuta nuorten rinnalla kulkijana. Hyvin meni ja jatkoa seuraa.

Salla Leppäsellä on sosiaalinen mielenlaatu. Neljän lapsen äidin vapaa-aikaan on kuulunut muun muassa pojan jalkapallojoukkueen mukana puuhaaminen. Uusin työ Rauman Motonetin vt. apulaispäällikön tehtävissä vie kuitenkin sen verran aikaa, että kotijoukot suunnilleen kielsivät perheenäitiä menemästä tänä vuonna vanhempainyhdistykseen mukaan.

19.12.2021 19:42

Rauma

Salla Leppänen on ollut vasta reilun vuoden töissä Rauman Motonetissa, mutta takana on jo kaksi melkein saman ajan vienyttä uraa.

Vt. apulaispäällikön pestin ohella hän on toiminut SOS-Lapsikylän Starttikaverina nuorelle, joka kaipaa apua työelämään astumisessa.

Sisäinen haku SOS-Lapsikylän ja Motonetin yhteiseen pilottikokeiluun tuli tuoreen työntekijän silmiin kuin tilauksesta.

”Olin jo pitkään miettinyt kanavaa hyväntekeväisyystyölle. Olin harkinnut kummilapsitoimintaa tai muuta lasten ja nuorten hyväksi tehtävää työtä. SOS-Lapsikylän toimintaa olin seurannut jo vuosia. Olen se, joka ostaa joka ainoan koululaisen myymän keksipaketin ja kalenterin”, hän luonnehtii itseään.

Nyt ei tarvinnut ostaa eikä lahjoittaa, vaan ammentaa omasta kokemusmaailmasta. Leppänen pääsi mukaan koulutettavaksi. Hänestä tuli yksi yhdeksästä työpaikkansa Starttikaverista. Hän on ainut Satakunnassa toimiva nuorten mentori.

Salla Leppänen kävi työpöytänsä ääressä paitsi keskusteluja Starttikaverinsa kanssa myös muiden vastaavaa työtä tekevien kollegoidensa kanssa. Korona-aika saneli sen, että kohtaamisia ei muuten voitu järjestää.

Satoja jos ei tuhat työhaastattelua työuransa aikana tehnyt Leppänen näki, että hänellä on paljon annettavaa nuorelle, joka hakee ensimmäistä työpaikkaansa.

Hänet yhytettiin kimppaan 19-vuotiaan Evien kanssa.

Evie on Leppäsen mukaan lahjakas ja motivoitunut nuori, jolla olisi kykyjä vaikka mihin, mutta keinot kertoa niistä olivat hukassa.

”Hänellä oli hyvä CV. Siitä kertoo jo se, että hän pääsi aina työhaastatteluun saakka.”

Sitten itsetunto teki tenän, ja Evie meni lukkoon.

”Sallan antamat ohjeet auttoivat heti. Häneltä sain varmuutta ja ihan yllättävääkin tietoa”, Evie kertoo.

Yksi yllättävä tieto oli se, että mukaan voi ottaa vaikka muistilapun ja kertoa rehellisesti, että jännittää.

”Kerroin muun muassa siitä, että on hyvä lukea etukäteen työnantajasta tietoja ennen haastattelua. Usein tietää jo haastattelijan nimenkin, jonka kuva saattaa löytyä yrityksen kotisivuilta. Sekin helpottaa tilannetta”, Leppänen sanoo.

Aikuinen tuki

SOS-Lapsikylän työelämävalmennuksissa nuoret ovat nostaneet tärkeiksi sisällöiksi uratarinoiden kuulemisen sekä käytännön työelämätaitojen harjoittelun.

Starttikaveri on työntekijä, joka toimii oman työnsä ohessa, työajallaan SOS-Lapsikylän toiminnan piirissä olevan nuoren tukihenkilönä työelämään liittyvissä kysymyksissä.

SOS-Lapsikylä valmentaa Starttikaverit tehtäväänsä.

Toiminnan piirissä oleville nuorille tarjotaan myös opiskeluun liittyviä harjoittelupaikkoja ja kesätyöpaikkoja.

Terapeutiksi mentoria ei ole tarkoitettu eikä siihen pidäkään ryhtyä. Mukana olevalla nuorella on SOS-Lapsikylässä tukihenkilö, johon voi ottaa yhteyttä.

Leppäsen panos oli saatella Evie työelämään ja opiskelemaan. Kumpikin onnistui uusilla opeilla ja annetulla tuella.

”Olen nyt kansanopistossa opiskelemassa. Viime kesän työpaikkaan pääsen ensi kesänäkin, mutta haen myös muita töitä. Haen myös korkeakouluun keväällä”, viime kevään abiturientti kertoo.

Evie sai Leppäseltä muutakin kuin käytännön neuvoja.

”Muutin samaan aikaan omilleni, ja starttikaverin tuki vähensi stressiä paljon”, hän kiittelee.

Vaikka suhteen pitäisi olla noin puoli vuotta kestävä, se jatkuu kuulumisia vaihdellen. Viestejä Rauman ja pääkaupunkiseudun välillä kulkee vieläkin, mutta harvakseen.

”Viimeksi Teams-yhteydellä näin hänen kotiaankin vähän. Sievä koti hänellä on”, Leppänen sanoo hyvillään.

Salla Leppänen ohjeistaa nuoria ottamaan jonkin verran selvää siitä,minkälaiseen yritykseen on hakeutumassa. Kun tietää vähän jo entuudestaan, se huomataan ja itselläkin on haastattelussa varmempi olo.

Vuosi sitten alkanut kokeilu Broman Groupiin kuuluvan Motonetin kanssa oli pilotti. Se onnistui niin, että molemmat osapuolet ovat halukkaita jatkamaan toimintaa.

”Heillä tuntuu olevan hyvä syke hommaan”, SOS Lapsikylän kehittämissuunnittelija Kaarina Ronkainen luonnehtii.

Syke heijastanee perheyrityksen johdon ja omistajien sydämenlyöntejä. Broman Groupin tapana on ollut pitää nuoria yhtenä tukemisensa kohteista..

”Me myös työllistämme paljon nuoria. Lahjoituksia olemme antaneet jo vuosien ajan, mutta , mutta mielellämme annamme henkilöstömme kanssa myös tällaista konkreettista apua, Maija Mecklin Broman Groupista kertoo.

Yhdeksän starttikaveria sai ensimmäisenä kokeiluvuotena kuusi nuorta autettavikseen.

Vaikka SOS-lapsikylätoiminnalla on laaja tuntuma tukea tarvitseviin nuoriin muun muassa kuntayhteistyön kautta, korona-aika ei ollut paras mahdollinen aloitusajankohta.

”Nuoria on vaikea saada kiinni. Lisäksi tarvitaan nuorten herääminen. Kun on jotakin uutta toimintaa, asia pitää saada nuorten huulille”, Ronkainen sanoo.

Hän sanoo, että kaikki halukkaat jo koulutetut pidetään mukana starttikavereina ja heidät otetaan mukaan mielellään myös työtä kehittämään.

Sekä Leppänen ja Evie pahoittelivat sitä, että eivät päässeet tapaamaan toisiaan vuoroin kummankin alueella voimassa olleiden koronarajoitusten vuoksi.

Ronkainen on oikeassa siitä, että nuorten oma viesti on paras markkinointikanava.

”Olen lastensuojelun asiakas, ja jostakin niistä piireistä kuulin tästä mahdollisuudesta. Olen myös kertonut Starttikavereista joillekin tuntemilleni kavereille, jotka myös ovat lastensuojelun asiakkaita, Evie kertoo.

Leppänen puolestaan innostaa kaikkia hiukankin asiasta kiinnostuneita työkavereita lähtemään mukaan. Niille, jotka epäilevät aikansa riittävyyttä, hän muistuttaa, että auttamistyötä tehdään työajalla.

”Nuoren kanssa toimiminen antaa enemmän kuin ottaa.”

Evie esiintyy haastattelussa etunimellään asian arkaluonteisuuden vuoksi.

Mukana aikuistumiseen asti

SOS-Lapsikylä on toiminut Suomessa vuodesta 1962 ja se on kansainvälisen SOS Children’s Villages -järjestön jäsen. Järjestöllä on toimintaa yli 130 maassa.

Suomalaisen SOS-Lapsikylän ensisijainen tavoite on, että lapsi saisi kasvaa omien vanhempiensa luona.

Tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia.

Yhdeksän varsinaista lapsikylää Suomessa

Toimintaa myös kehittämiskumppanina kunnille ja maakunnille lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

SOS-Lapsikylä muun muassa valmentaa tukiperheitä, tukee vähävaraisten perheitten lasten harrastustoimintaa, järjestää usealla paikkakunnalla Mummon ja Vaarin tupia, tarjoaa Apuu -chatin 7-15-vuotiaille lapsille ja tarjoaa tukea sijaishuollossa kasvaneille aikuistuville nuorille

Nuorten itsenäistymisen tukemisen yksi muoto H’uraa – työelämävalmennus. Starttikaveri-työ on osa tätä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut