Pori
On perjantaiaamu ja kello on kymmenen. Satasairaalan sisätautien ylilääkäri, gastroenterologi Juha Liikala odottaa potilasta saapuvaksi kolonoskopiaan eli paksusuolen tähystykseen. Aikaa toimenpiteeseen on varattu 45 minuuttia, josta tähystyksen osuus on keskimäärin 20 minuuttia sen mukaan, mitä löydöksiä suolesta paljastuu.
”Normaalina päivinä teemme 8–9 perustähystystä päivässä”, Liikala kertoo.
Paksusuolen lisäksi tähystysyksikössä tähystetään myös mahalaukkuja, keuhkoputkia ja sappiteitä.
Kun potilas saapuu tähystykseen, Liikala tarkistaa ensimmäisenä onko ennakko-ohjeita noudatettu eli suoli tyhjennetty etukäteen annetuilla ulostuslääkkeillä. Tähystyksen onnistumisen kannalta on oleellisen tärkeää, että tyhjennys on kunnolla hoidettu.
”Suolen tyhjennys usein askarruttaa potilaita. Mikäli potilas on toiminut saamiensa ohjeiden mukaisesti, suoli tyhjenee kyllä hyvin”, Liikala vakuuttaa.
Perjantaiaamuinen tähystys on potilaalle jo toinen kerta. Potilasta on aiemmin tutkittu muun muassa keliakiaepäilyn takia ja se potilaalta löytyikin. Tällä kertaa lähete tähystykseen oli tullut lääkäriltä suolen toiminnan muutoksen takia.
”Puhuin lääkärille toisen vaivan yhteydessä, että olisiko muutakin vekkulia elimistössä, kun vuoroin ummettaa ja on ripulia. Ensimmäisestä tähystyksestä ei jäänyt traumoja, sillä ei tähystys mitään isoa kipua aiheuta, vaan ihan siedettävää”, potilas juttelee ennen toimenpidettä.
Tähystyksen aikana Liikala ujuttaa tähystysputkea potilaan peräsuolen kautta paksusuoleen 70–80 senttimetriä. Suolenmutkien kohdalla tähystin voi hetkellisesti venyttää suolta, mikä voi tehdä pientä kiputuntemusta.
Potilas käännetään yleensä tähystyksen aikana kyljeltä selälleen ja joskus sairaanhoitaja painaa vatsan päältä, jotta tähystin liikkuisi paremmin eteenpäin. Näin tapahtuu tälläkin kertaa.
Vaikka tähystystä seuraa lääkärin ja kahden sairaanhoitajan lisäksi toimittaja ja kuvaaja, tilanne ei ole kiusallinen, sillä potilaalla on jalassaan sairaalan tutkimushousut, joissa on vain pieni reikä takalistossa. Kriittiset paikat eivät siis vilahtele.
”Toimenpiteeseen tuloa ei kannata ujostella tai pelätä. Tutkimus sujuu useimmiten helpommin kuin potilas on etukäteen ajatellut”, Liikala muistuttaa.
Sairaanhoitaja Tiina Honkasalo kehottaa tähystyksen aikana potilasta päästelemään suoleen pumpattua hiilidioksidikaasua ulos olon helpottamiseksi.
”Nykyään toimenpiteessä käytetään hiilidioksidikaasua, sillä se poistuu nopeasti, eikä tule ilmavaivoja niin paljon”, Liikala kertoo.
Yhdysvaltojen presidentille Joe Bidenille tehtiin hiljattain paksusuolen tähystys anestesiassa eli nukutettuna. Suomessa osa tähystyspotilaista toivoisi myös nukutusta operaation aikana, sillä jotkut kokevat toimenpiteen kivuliaaksi tai epämiellyttäväksi.
Satasairaalassa tähystyspotilaita ei kuitenkaan pääsääntöisesti nukuteta.
”Noudatamme Suomessa valtakunnallisesti käytössä olevaa yhteistä linjaa, jossa aikuispotilas on tutkimuksessa hereillä ja tietää mitä tapahtuu. Paksusuolen tähystys on harvoin niin kivulias, että tutkimuksen aikana tarvittaisiin kipulääkitystä tai tutkimus pitäisi tehdä nukutuksessa”, Liikala muistuttaa.
Samaa mieltä on Liikalan perjantaiaamun potilas toimenpiteen jälkeen, että hyvin hoitui ilman nukutusta ja kipulääkkeitä.
”Kun suolenmutkissa käännetään ja väännetään, se vähän tuntuu, mutta ihan pienistä ei kannata alkaa kitistä”, potilas tuumaa.
Mikäli voimakasta kipua kuitenkin esiintyy, tutkimuksen aikana on Liikalan mukaan mahdollista asettaa iv-kanyyli ja antaa potilaalle jopa sekunneissa vaikuttavaa kipulääkettä.
Syy potilaan pitämiseen hereillä toimenpiteen aikana liittyy Liikalan mukaan nukutusriskeihin.
”Nukutusriski kasvaa suhteessa potilaan perussairauksiin. Haittoja ovat muun muassa hapettumishäiriö, levottomuus, huonovointisuus, huimaus, päänsärky, hengitystietulehdus, tietoisuus ja vakava allerginen reaktio.”
Mahalaukun tähystykseen tuleviakaan ei Satasairaalassa nukuteta.
”Gastroskopiatutkimus kestää vain noin viisi minuuttia. Sen aikana on normaalia, että potilas saattaa yökätä. Oksennusrefleksi on ihmiselle luontaista, eikä voimakaskaan refleksi estä tutkimuksen turvallista tekemistä ilman rauhoittavaa lääkitystä tai anestesiaa.”
Mikäli tähystykset tehtäisiin nukutuksessa, se vaatisi Liikalan mukaan reilusti enemmän henkilökuntaa, lisäisi kustannuksia ja laskisi päivittäisiä tähystysmääriä.
”Tutkimus kestäisi pidempään ja vaatisi kahden hoitajan lisäksi vielä anestesiahoitajan ja anestesialääkärin eli henkilökuntaa hyvin paljon.”
Se, mitä Liikala yleensä paksusuolen tähystyksessä etsii ja usein löytääkin, on hyvänlaatuinen kasvain eli polyyppi. Sellainen löytyy tälläkin kertaa ja Liikala ottaa siitä koepalan jatkotutkimuksia varten ja poistaa sen.
Potilas ei tunne polyypin poistoa lainkaan, sillä suolen limakalvossa ei ole tuntoa.
Polyypit on Liikalan mukaan tarpeen löytää ajoissa, sillä niistä voi kehittyä syöpä. Sen vuoksi Suomessa otetaankin vuoden 2022 alussa käyttöön suolistosyöpien joukkoseulonnat.
Alkuun seulonnat koskevat 60–68-vuotiaita ja tämän jälkeen ne laajennetaan vuoteen 2031 mennessä ikäryhmittäin koskemaan 56–74-vuotiaita.
”70 prosentilla seulonnan kautta tulevista potilaista, joiden uloste on veripositiivinen, on löydöksiä, kuten kookkaita polyyppeja ja syöpiäkin. Suolistosyövät antavat vasta loppuvaiheessa oireita, mutta jos se löydetään ajoissa, ennuste on erinomainen”, Liikala sanoo.
Paksusuolen tähystyksessä löytyy usein hyvänlaatuisia kasvaimia eli polyyppejä. Ne on tarpeen poistaa, koska niistä voi kehittyä syöpä.
Joukkoseulontojen aloitus tulee lisäämään merkittävästi Satasairaalassa tehtäviä paksusuolen tähystyksiä. Tähän mennessä Satasairaalan Porin ja Rauman yksiköissä on tehty vuosittain reilut 3 000 paksusuolen tähystystä.
”Satasairaalassa pitää tehdä vuosittain noin 500 kolonoskopiaa lisää uuden syöpäseulonnan johdosta. Alueellisesti olemme juuri terveyskeskusten kanssa sopineet syöpäseulontatähystysten keskittämisestä Satasairaalaan.”
Määrä voi Liikalan mukaan olla alakanttiin arvioitu, sillä löydökset ja niiden seurannat vaativat potilaalta lisäkäyntejä.
”Polyyppipotilaita tulee seurata polyypin poiston jälkeen tietyin määräajoin, joten lähivuosina tähystyspotilaidemme määrä tulee kasvamaan selvästi enemmän kuin tuo 500 tähystystä vuodessa.”
Tähystysten tarve on Liikalan mukaan muutenkin nousussa, sillä vatsavaivaisia on paljon ja tutkimuksiin hakeudutaan helpommin.
”Tulehduksellinen suolistosairaus on lisääntynyt koko ajan. Sitä on jo yksi prosentti väestöstä eli alkaa olla kansantauti.”
Yleisimmät syyt, miksi potilaat hakeutuvat tähystykseen, ovat muun muassa ripuli, vatsakivun ja suolen toiminnan muutos, veriuloste, närästys, ylävatsakipu, nielemisvaikeus, raudanpuuteanemia tai ummetus.
Vaikka syöpä voi olla yksi mahdollinen diagnoosi, Liikala rauhoittelee suurimman osan löydöksistä olevan kuitenkin ihan hyvänlaatuisia. Syövän pelossa ei siis kannata jättää tutkimukseen menemättä.
”Paksusuolen tähystyksessä yleisimmät löydökset ovat hyvänlaatuisia, kuten divertikkeleitä, peräpukamia tai hyvänlaatuisia polyyppeja.”
Poistettu polyyppi lähetetään aina patologille tarkistettavaksi, että onko polyyppi kehittynyt paksusuolen syöväksi.
Seulonta vähentää kuolleisuutta suolistosyöpään
Suolistosyövän seulonta käynnistyy koko maassa vuonna 2022.
Seulonta koskee ensimmäisenä vuonna 60–68-vuotiaita.
Seulontatesti on immunokemiallinen ulosteen veritesti (FIT), jolla etsitään piilevää verta ulosteesta.
Seulottava saa kotiin kirjeen, jossa on kutsu seulontaan, testi, tietoa seulonnasta ja ohjeet näytteenottoon.
Ulostenäyte otetaan itse wc-käynnin yhteydessä ja postitetaan laboratorioon analysoitavaksi.
Seulontatestin tulos tulee kotiin postitse. Seulontatestissä positiivisen tuloksen saanut sopii jatkotutkimuksen järjestämisestä oman kuntansa seulontahoitajan kanssa.
Jatkotutkimus on useimmiten paksusuolen tähystys eli kolonoskopia.
Seulontaan osallistuminen on seulottavalle maksutonta.